Muutokset viestintätavoissa, taloudellinen, sosiaalinen ja teknologinen kehitys, muuttoliikkeet, etnisten ryhmien väliset konfliktit, kaupunki- ja maaseutualueiden välinen polarisaatio, ilmastonmuutoksen vaikutukset ja pandemiat ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka merkitsevät ihmisille suuria haasteita sekä sosiaalisesti että kulttuurisesti 2000-luvulla.

Haasteet ovat yleensä maailmanlaajuisia, mutta niiden seurauksena voi syntyä erilaisia kansainvälisiä, kansallisia ja paikallisia ratkaisuja. Yleisellä tasolla yhteiskunnallisia haasteita tutkitaan paljon, mutta tämän ohjelman tarkoituksena on edistää tutkimusta siitä, miten ne ymmärretään ja miten niitä käsitellään pohjoismaisissa yhteiskunnissa, joilla on pohjimmiltaan paljon yhteistä mutta myös selviä erityispiirteitä.

Humanistien ja yhteiskuntatieteilijöiden tärkeä tehtävä on lisätä ymmärrystä tulevista haasteista sekä saada ne laajempaan käsittelyyn. He käyttävät tutkimusmenetelmiä ja lähestymistapoja, joissa tarkastellaan ihmisiä vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. He voivat tarjota lisää tietoa sekä kriittisiä ja rakentavia näkökulmia ja analyysejä yhteiskunnallisesta kehityksestä. Ne voidaan muuttaa toiminnaksi, jolla hallitaan aikamme monia yhteiskunnallisia haasteita. 2000-luvun haasteiden ratkaiseminen edellyttää syvällistä tietoa historiallisista, kulttuurisista, sosiaalisista ja poliittisista yhteyksistä, jotka ovat johdattaneet meidät nykyiseen tilanteeseen.

Tutkimushankkeissa on käsiteltävä tulevaisuuden suuria yhteiskunnallisia haasteita ja tarkasteltava olosuhteita Pohjoismaissa – mieluiten niin, että tutkimuksessa on mukana vähintään kaksi Pohjoismaata. Pohjoismaiden painotus ei kuitenkaan sulje pois maailmanlaajuisia näkökulmia, jotka päinvastoin ovat usein välttämättömiä. Tutkimusohjelman rahoittajat haluavat edistää uutta tutkimusyhteistyötä ja luoda sille mahdollisuuksia yli tutkimusalojen ja kansallisten rajojen.

Hankehakemukset voivat keskittyä yhteen tieteenalaan, mutta hakijoita kannustetaan monialaisuuteen ja -tieteisyyteen. Tutkimushankkeet voivat kestää enintään neljä vuotta. Yhdelle hankkeelle voi hakea rahoitusta enintään miljoona euroa.

Hankkeen johtajan on edustettava humanistista tai yhteiskuntatieteellistä ainetta, ja hänen on oltava sidoksissa yliopistoon, korkeakouluun tai tutkimuslaitokseen Suomessa tai Ruotsissa. Hankkeen osallistujilta ei edellytetä tällaista yhteyttä.

Väitöskirjan tekijät, joilla ei ole muuta rahoitusta, voivat hakea rahoitusta ohjelmasta. Väitöskirjantekijät, joilla on jo rahoitus, voivat olla mukana hankkeissa ilman ohjelmasta tulevaa rahoitusta.

Yhteiskunnalliset haasteet ovat usein niin monimutkaisia, että yhteistyö muiden tieteenalojen kanssa voi olla tarpeen. Hankkeen tutkijat voivat siksi edustaa muita aloja kuin humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä, mutta tutkimuskysymysten on liityttävä niihin.

Haku on kaksivaiheinen. Ensimmäisen kierroksen lyhyiden hakemusten perusteella osa hankkeista kutsutaan lähettämään täysimääräinen hakemus.

Hakuaika on 1.1.–15.2.2021. Hakemus on tehtävä englanniksi, ja se jätetään Svenska litteratursällskapetin hakemusjärjestelmässä.

Lisätietoja tutkimusohjelmasta antavat

• Christer Kuvaja, Svenska litteratursällskapet i Finland (christer.kuvaja@sls.fi)
• Juhana Lassila, Suomen Kulttuurirahasto (juhana.lassila@skr.fi)
• Berndt-Johan Lindström, Svenska kulturfonden (berndt-johan.lindstrom@kulturfonden.fi)
• Torbjörn Eng, Riksbankens Jubileumsfond (torbjorn.eng@rj.se)

Hakua koskevien tiedustelujen yhteyshenkilö on Christer Kuvaja, Svenska litteratursällskapet i Finland (christer.kuvaja@sls.fi).