Suomen Kulttuurirahasto jakaa helmikuussa 2018 keskusrahastosta apurahoja yhteensä 26 miljoonaa euroa eli miljoona euroa edellisvuotta enemmän. Lisäksi maakuntarahastot jakavat keväällä yhteensä 12,5 miljoonaa.
Keskusrahastolle lokakuussa tehtyjen hakemusten perusteella apurahoja myönnetään 1 090 henkilölle, työryhmälle tai yhteisölle (viime vuonna 1 108). Hakemusten läpimenoprosentti oli tieteessä 14 % ja taiteessa 11 ,% mutta läpimeno vaihtelee aloittain, esimerkiksi kuvataiteissa 5-8 %:n välillä. Hakemuksia tuli yhteensä 8 895. Taiteen hakemusten määrä lisääntyi, mutta tieteen laski noin neljällä sadalla viime vuoteen verrattuna.
Suurimman apurahan, 240 000 euroa, saa Globe Art Point ry uuden suomalaisen taiteen ja kulttuurin elävän laboratorion ja tietopankin perustamiseen. Globe Art Point ry on Suomessa asuvien ja työskentelevien ulkomaisten taiteilijoiden yhdistys, jonka toiminnanjohtaja Tomi Purovaara vastaa vuosina 2018–2020 toteutuvan hankkeen suunnittelusta ja johtamisesta. Hankkeessa lisätään Suomen taidelaitosten ja taiteellisten projektien kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta mm. edistämällä Suomessa asuvien ulkomaisten ja paikallisten taiteilijoiden yhteistyötä ja integroitumista. Monimuotoistuvat projektit ja taidelaitokset tukevat eri kulttuuri- ja kielitaustaisten väestöryhmien osallistumista taidekentässä.
Lastenkirjainstituutin vuosina 2018–2020 toteutettavassa hankkeessa Lastenkirjat esiin! edistetään lasten- ja nuortenkirjallisuuden saavutettavuutta ja lasten lukemista. Nyt myönnettävällä 190 000 euron apurahalla instituutti mm. kokoaa Suomessa ilmestyviä lasten- ja nuortenkirjoja esittelevän internet-portaalin sekä kouluttaa opettajia ja varhaiskasvattajia käyttämään kirjallisuutta päiväkodeissa ja kouluissa.
Poliittisen valokuvan festivaali Helsingissä on aktiivinen ja avoin foorumi kantaaottavan valokuvan esittämiselle ja kuvista syntyvälle keskustelulle. Festivaali saa 90 000 euron apurahan neljännen ja viidennen festivaalin järjestämiseen helmikuussa 2019 ja keväällä 2021.
Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kaikista apurahoista 35 % (viime vuonna 33 %). Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haki 238 hakijaa (viime vuonna 252). Myöntöjä oli yhteensä 31 yhteissummaltaan 412 500 euroa (430 000 euroa).
Tieteen suurimmat apurahat kohdentuvat tänä vuonna maatalouteen. Tätä selittää lokakuussa julkistettu miljoonan euron lisärahoitus maatalouden laajoihin tutkimushankkeisiin, jotka kohdistuvat erityisesti maaperän ja pölyttäjien terveyteen, viljelykasvien monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen taikka torjunta-aineiden ja lannoitteiden ympäristö- ja ekosysteemivaikutuksiin. 215 000 euron apurahan saa Luonnonvarakeskus Luken Mikkelin yksikössä fil. tohtori Sari Himanen ja työryhmä luontaista biologista torjuntaa ja pölytystä tukevia monimuotoistamismenetelmiä käsittelevään tutkimukseen. Hankkeessa tutkitaan viljelykasvien ominaisuuksia ja viljelyyn upotettuja monimuotoistamistoimia, joita voitaisiin hyödyntää luontaisen biologisen torjunnan ja pölytyksen tukemisessa sekä ylipäänsä pellon eliöstön monimuotoisuuden suojelussa ja kasvintuhoojien ennakoivassa torjunnassa.
Myös toinen pölyttäjiin liittyvä tutkimus saa rahoituksen. Helsingin yliopiston Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan D.Sc. Dalial Freitak, Ph.D. Heli Salmela ja B.Sc. Matti Leponiemi saavat 170 000 euron apurahan hunajamehiläisten rokottamisen vaikutuksia suomalaiseen mehiläishoitoon käsittelevään tutkimukseen.
Luonnonvarakeskus Luken Turun yksikössä dosentti Kari Saikkonen, fil. tohtori Miia Kauppinen ja fil. tohtori Kalle Rainio saavat 216 000 euroa kestävää nurmikasvintuotantoa mikrobien avulla käsittelevään tutkimukseen. Hankkeen pitkän tähtäimen päämääränä on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan turvata kannattava, kestävä ja turvallinen nurmirehun tuotanto Suomessa.
Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitoksessa dosentti Leena Lindström, fil. maisteri Aigi Margus ja fil. maisteri Shahed Saifullah saavat 200 000 euron apurahan fungisidien vaikutuksia tuhohyönteisiin käsittelevään tutkimukseen. Kasvien sienitauteja ehkäisevien fungisidien haitalliset vaikutukset vesieliöille tiedetään, mutta tutkittua tietoa fungisidien haittavaikutuksista toisiin viljelytuholaisiin on yllättävän vähän. Tässä tutkimushankkeessa pyritään vastaamaan siihen, voiko ei-tappavilla kasvinsuojeluaineilla kuten fungisideillä olla vaikutuksia toisaalta perunan fysiologiaan ja sitä kautta myös koloradonkuoriaisen perimään ja onko sillä pitkäkestoisia yli sukupolven havaittavia vaikutuksia tuhohyönteisiin sekä niiden kykyyn vastustaa hyönteisiä vastaan käytettyjä torjunta-aineita.
Väitöskirjatyöskentelyn osuus kaikista apurahoista oli 30 % (viime vuonna 29 %), post doc -tutkimuksen osuus nousi hieman ollen nyt 13 % (12 % vuonna 2017).
Tiede sai apurahoista 54 % (viime vuonna 52 %) ja taide 46 % (48 %). Tieteen suhteellisesti suurempi osuus apurahoista selittyy sillä, että Kulttuurirahastoon perustetuista nimikkorahastoista valtaosa tukee tiedettä.
Tieteessä apurahojen keskisuuruus oli 24 000 ja taiteessa 17 100 euroa. Naisten osuus apurahansaajista oli sama kuin viime vuonna eli 58 ,% mutta toisaalta esimerkiksi terveys-, hoito- ja liikuntatieteissä sekä kulttuurin tutkimuksessa peräti 88 %. Kaikista hakijoista ulkomaalaisten osuus oli 10 % ja saajista 9 %.
Keskusrahaston vuosijuhlassa jakamien apurahojen lisäksi Kulttuurirahasto rahoittaa sekä säätiöiden Post doc -poolin että Post docs in Companies -poolin hakijoita. Näin keskusrahaston kokonaisjako nousee 26 miljoonaan euroon, mikä on miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi maakuntarahastot jakavat kevään vuosijuhlissa 12,5 miljoonaa euroa. Niiden jako kasvaa puolella miljoonalla.
Luettelo myönnetyistä apurahoista on osoitteessa skr.fi/myonnot
Lisätiedot:
Suomen Kulttuurirahasto, yliasiamies Antti Arjava, puh. 050 385 7600
Suomen Kulttuurirahasto, asiamies Annakaisa Tavast, puh. 050 518 5970
