Rakkautta ravintolassa
Suomen Kulttuurirahasto myönsi vuonna 2015 Hotelli- ja ravintolamuseolle apurahan Rakkauden tiloja -näyttelyn valmisteluun.
– Mielestämme ravintolaan mennään ensisijaisesti hakemaan jonkinlaista nautintoa – oli se sitten ”lihallista” tai syömistä, kertoo Anu Kehusmaa, Hotelli- ja ravintolamuseossa ensi vuonna avautuvan Rakkauden tiloja -näyttelyn tuottaja.
Näyttely on museon tapa osallistua Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlintaan. Se kertoo rakkaudesta suomalaisissa ravintoloissa, ja on osa neljän uusmaalaisen museon yhteistä rakkausteemaa.
Rakkaus ravintoloissa kattaa niin sosiaalisen kanssakäymisen, eli ihmisten väliset suhteet ja soidinmenot, kuin tietenkin myös rakkauden ruokaan. Näyttelyn alaotsikkona onkin ”Nautinnon nälkä”.
– Meidän lisäksemme rakkaudessa ovat mukana Vantaan kaupunginmuseo, Teatterimuseo ja Lottamuseo. Jokainen tarkastelee rakkautta oman erityisalansa kautta.
Flirtistä rakastavaisten riitoihin
Tällä hetkellä Hotelli- ja ravintolamuseo kerää tarinoita ja muistoja näyttelyä varten. Ravintoloissa tapahtuu monesti koko rakkauden kaari, ja kaikesta tästä museossa ollaan kiinnostuneita.
– Flirtti, rakastuminen, kosinnat, häät, riidat ja erot, Kehusmaa luettelee. Muistoja käytetään taustatietona ja tutkimuksen tukena. Mikäli kertojalle sopii, muistoja voidaan tuoda esiin itse näyttelyssäkin. Tarinansa voi kertoa omalla nimellä tai nimimerkillä.
– Flirtistähän se alkaa ja monet ovat tavanneet puolisonsa ravintolassa, joten ravintolalla on tosiaan tärkeä rooli monessa rakkaustarinassa.
Sateenkaariväen kokemukset
Rakkauden tiloja -näyttelyssä halutaan erityisesti nostaa esiin queer-näkökulmaa: millainen rakkaus on ollut hyväksyttävää, kuka on saanut rakastaa näkyvästi ja miten ihmisten kanssakäymistä on ravintolamaailmassa säädelty. Kuinka heteronormatiivista ravintolakulttuuri lopulta on ollut. Kulttuurirahaston tuella palkattu queer-tutkija on käynyt läpi museon kokoelmia ja kerännyt haastatteluilla muistoja ja kokemuksia.
– Ravintolat ovat kautta historian olleet paikkoja, joissa seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ovat voineet tavata toisiaan. Kaunokirjallisista lähteistä löytyy viitteitä, että jo 1900-luvun alun Helsingissä tietyt paikat olivat homojen suosiossa, Kehusmaa kertoo. Sateenkaariväen historia ravintoloissa onkin suurelta osin homojen historiaa, sillä naiset eivät pitkään edes päässeet ravintolaan keskenään.
Seksuaalivähemmistöjen historian tutkiminen ei kuitenkaan ole aivan helppoa, ja esimerkiksi Hotelli- ja ravintolamuseon omasta kokoelmasta on ollut vaikea löytää mitään yksityiskohtaista tietoa vähemmistöjen kokemuksista.
– 1970-80-luvuille asti homoasiakaskunta joutui käyttäytymään ravintoloissa piilotellusti ja se tekee tutkimuksesta hankalaa. Sateenkaariväki on joutunut käyttäytymään pitkälti heteronormatiivisuuden ehdoilla ennen kuin ensimmäiset viralliset homobaarit tulivat.
