Maito – tärkeä ravintoaineiden lähde vai uhka lasten terveydelle?

Kuvat ja teksti: Laura Iisalo

Tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys on lisääntynyt Suomessa moninkertaisesti 1950-luvulta lähtien, ja runsaan lehmänmaidon kulutuksen on todettu olevan yhteydessä suurempaan sairauden riskiin.

Helsingin yliopiston väestön terveyden tohtoriohjelman tohtorikoulutettava Katariina Koivusaari on viimeiset kolme ja puoli vuotta tutkinut, mikä on maidon prosessoinnin yhteys lasten tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen. Myöhemmin tutkimus on laajentunut selvittämään yhteyttä myös astmaan.

– Lehmänmaito on suomalaisille lapsille proteiinin ja useiden ravintoaineiden kuten kalsiumin, jodin, d-vitamiinin ja joidenkin b-ryhmän vitamiinien lähde, ja täällä käytetään varsin paljon maitotuotteita. Toisaalta Suomessa on maailman suurin tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys ja siksi tutkimuksen tekeminen täällä on mielekästä, Koivusaari toteaa.

Ennen väitöskirjaansa Koivusaari opiskeli elintarviketieteiden maisteriksi, ja luokitteli pro gradu -tutkielmassaan kaikki kansallisen elintarviketietokannan maitovalmisteet niiden kuumennus- ja homogenointiprosessien mukaan.

Kuumennus inaktivoi maidon proteiineja ja voimakkaassa kuumennuksessa syntyy lisäksi uusia yhdisteitä. Homogenoinnissa taas maidon sisältämä rasva pilkotaan pieneksi, jolloin sen pintarakenne muuttuu, mikä voi Koivusaaren mukaan vaikuttaa rasvaan liittyvien proteiinien rakenteeseen.

Mukana olivat juotavien maitojen lisäksi rahka-, juusto-, jogurtti- ja muut maitovalmisteet. Lasten ruokiin kiinnitettiin erityistä huomiota ja mukaan luokiteltiin paitsi lastenmaidonkorvikkeet, myös esimerkiksi puurot, vellit ja lehmänmaitoa sisältävät hedelmäsoseet.

– Maito on hyvin kompleksinen aine ja aikaisemmissa tutkimuksissa on jäänyt epäselväksi, mikä on sairauksien riskiin liittyvä tekijä. Tämä olisi tärkeä ymmärtää, jotta se voitaisiin prosessoinnissa huomioida, sanoo Koivusaari.

Voimakkaalla lämpökäsittelyllä on yhteys astmaan

Koivusaari toteutti väitöskirjatutkimuksensa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Prosessointiluokituksen lisäksi siinä hyödynnettiin myös suomalaista vuodesta 1996 alkaen kerättyä Type 1 Diabetes Prediction and Prevention eli DIPP-tutkimusta, joka on Koivusaaren mukaan yksi maailmanlaajuisesti tärkeimmistä aiheesta kootuista aineistoista.

Tilastolliset analyysit teki Tampereen yliopiston tohtorikoulutettava Essi Syrjälä ja ohjaajina toimivat Tapani Alatossava Helsingin yliopistolta sekä Suvi Virtanen ja Sari Niinistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Tutkimuksessa ei havaittu, että mikään prosessointiryhmistä olisi ollut toista huomionarvoisempi tekijä, mutta runsaan maitovalmisteiden käytön todettiin olevan yhteydessä kohonneeseen tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen.

Voimakkaasti lämpökäsitellyt maitovalmisteet, joihin kuuluvat muun muassa äidinmaitokorvikkeet, vaikuttavat taas olevan yhteydessä suurempaan astmariskiin. Kyseessä on ensimmäinen tutkimus, jossa mahdollinen kytkös on havaittu.

Nyt saadut tulokset ovat lupaavia, mutta ne tulee vielä vahvistaa uusissa tutkimuksissa. Koivusaaren on tarkoitus väitellä aiheesta vuoden loppuun mennessä, jonka jälkeen hän aikoo jatkaa uuden lapsiin ja elintarvikkeisiin liittyvän tutkimuksen parissa.

– Elintarvikkeet ovat aina ajankohtaisia, sillä syöminen on ihmiselle välttämätöntä. Minusta on mielekästä päästä käyttämään alan tuntemusta nimenomaan lapsiin liittyvässä tutkimuksessa, se tuntuu itselle tärkeältä ja kiinnostavalta, Koivusaari toteaa.

Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Katariina Koivusaarelle myönnettiin vuonna 2018 keskusrahastosta 24 000 euron apuraha maidon prosessoinnin yhteyttä lasten tyypin 1 diabetekseen tutkivaan väitöskirjatyöhön.