Kulttuurin tukijoukot: varainhoitaja Tommi Tähtinen sijoittaa tieteen ja taiteen hyväksi
Kulttuurirahaston kaikki toiminta, muun muassa apurahat, rahoitetaan sijoitusten tuotoilla. Kyse ei ole aivan pienistä summista, sillä säätiön varallisuus on noin kaksi miljardia euroa. Tommi Tähtisen tärkein tehtävä on sijoitussalkun hoitaminen, ja sijoitushorisonttina on ikuisuus.
Tommi Tähtinen on työskennellyt varainhoidon parissa koko työuransa aina 1990-luvun lopulta lähtien. Ennen siirtymistään Kulttuurirahaston varainhoitajaksi marraskuussa 2024 hän työskenteli Aktiassa lähes 16 vuotta, ensin salkunhoitajana, sitten allokaatiojohtajana. Vapaa-ajalla Tähtisen löytää jujutsu-treeneistä tai Helsingin rannoilta kalastamasta.
Tommi Tähtinen, mitä pidät tärkeimpänä tehtävänäsi Kulttuurirahastossa?
Tärkein tehtäväni on sijoitussalkun hoitaminen ja sen varmistaminen, että salkku on mahdollisimman hyvin positioitunut kulloiseenkin markkinatilanteeseen. Työajastani leijonanosa meneekin markkinoiden seuraamiseen. Seuraan nykyisten sijoitustemme menestystä ja analysoin mahdollisia uusia sijoituskohteita. Käytän paljon aikaa tapaamisiin ja keskusteluihin.
Muodostamme salkunhoitaja Jussi Kulhuan kanssa kahden hengen tiimin, joka huolehtii Kulttuurirahaston sijoituksista. Talouden ja sijoitusmarkkinoiden kokonaisuuden hahmottaminen on haastava tehtävä. Uutisotsikoita tulee ja menee, mutta kaiken kohinan keskellä meidän täytyy pystyä keskittymään olennaiseen.
Mitä sijoitusmaailmassa on tällä hetkellä meneillään, ja miten se vaikuttaa työhösi?
Tällä hetkellä tapahtuu todella isoja asioita. USA on pitkään dominoinut sijoitusmaailmassa, ja sijoitukset Yhdysvaltoihin ovat tuottaneet hyvin. Nyt Yhdysvaltain hallinnon tekemiset rapauttavat luottamusta monella tasolla. Millainen kumppani Yhdysvallat on tulevaisuudessa? Voiko sijoituskohteisiin luottaa samalla tavalla kuin aiemmin? Moni sijoittaja on vähentänyt yhdysvaltalaisten sijoitusten painoarvoa salkussaan.
Kulttuurirahastossa sijoitushorisontti on pitkä – käytännössä ikuinen. Se mielessä pyrimme saamaan sijoituksillemme mahdollisimman hyvän tuoton, jotta voimme toteuttaa säätiön tarkoitusta ja tukea tiedettä, taidetta ja kulttuuria. Lyhyen aikavälin heiluntaan ei siis ole tarpeen erityisesti reagoida. Suhtaudumme tilanteeseen rauhallisesti ja noudatamme sijoitusstrategiaamme.
Vaikka maailmassa myllertää, vastuullisuusteemat eivät ole kadonneet minnekään. Kulttuurirahastossa huomioimme ympäristönäkökulmat, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan eli niin sanotut ESG-mittarit kaikissa omaisuusluokissa vastuullisen sijoittamisen linjaustemme mukaisesti. Me myös seuraamme sijoitusten vastuullisuutta johdonmukaisesti.
Tunnet Kulttuurirahastoa jo pitkältä ajalta. Mitä ajattelet Kulttuurirahastosta nyt kun työskentelet siellä?
Tutustuin Kulttuurirahaston jo toimiessani sen palveluntarjoajan roolissa aiemmissa töissäni – ensimmäisen kerran jo yli 20 vuotta sitten. Sitä kautta suurin osa säätiön sijoituksista ja toimintatavoista on tuttuja minulle. Eniten perehtymistä ovat vaatineet vaihtoehtoiset sijoitukset: metsät, kiinteistöt sekä private equity ja private debt -sijoitukset.
Vaikka tunnen Kulttuurirahaston pitkältä ajalta, toiminnan laajuus jaksaa aina vain yllättää. Onhan se erityistä, kuinka laajasti tuemme tiedettä, taidetta ja kulttuuria. Esimerkiksi Taidetestaajat ja Lukulahja lapselle ovat hienoja hankkeita, joiden kautta tuodaan kulttuuria lasten ja nuorten ulottuville. Olen seurannut suurella mielenkiinnolla myös syksyllä 2025 käynnistyvää Mirjam Helin -akatemiaa, joka on upea uusi avaus. Mielestäni Kulttuurirahastossa erityistä on myös se, että ihmiset ovat valtavan sitoutuneita työhönsä. Kaikki ovat todella ammattitaitoisia omalla erikoisalueellaan. Koen, että yhteishenki täällä on erittäin hyvä.
