Pohjois-Karjalan Kulttuurirahasto vietti sunnuntaina 17.5. 54. vuosijuhlaansa Carelia-salissa Joensuussa. Juhlassa jaettiin 68 apurahaa, joiden yhteissumma oli 817 500 euroa. Summa on rahaston historian suurin.

Myös hakijamäärä nousi edelleen: hakemuksia saatiin 548 kpl (2014: 501 kpl) ja haettujen apurahojen yhteismäärä oli n. 8 milj. euroa (2014: 7,1 milj. euroa). Kasvaneesta jakosummasta huolimatta entistä harvempi, noin kahdeksasosa sai apurahan.

Tänä vuonna taiteeseen ja muuhun kulttuuritoimintaan myönnettiin yhteensä 43 apurahaa ja niiden osuus apurahojen yhteissummasta oli 49 %. Loput 25 apurahaa myönnettiin tutkimushankkeisiin. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 14 kpl ja puolivuotisia työskentelyapurahoja 15 kpl ja lisäksi yksi 8 kk:n apuraha. 25 000 euron suuruisen Kärkihanke-apurahan sai musiikkipedagogi Emilia Kallonen työryhmineen Karjalaiset lauluhäät -hankkeeseen.  

Rahasto palkitsi juhlassa muusikko Tuomas Holopaisen Suomen Kulttuurirahaston Elias Lönnrot  -mitalilla. Palkinto myönnettiin ”kotiseutuunsa kiintyneelle mielikuvituksellisen musiikin mestarille”, kansainvälistä menestyksekästä uraa tekevälle pohjoiskarjalaiselle musiikin moniosaajalle.  

Vuosijuhlapuheen juhlassa piti Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen otsikolla ”Yliopistot muuttuvassa maailmassa”.

Pohjois-Karjalan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi vuosijuhlassaan Jalasjärvellä 17.5.2015 yhteensä 1 023 000 euroa 126 apurahansaajalle sekä 10 000 euron suuruisen kulttuuripalkinnon näyttelijä-ohjaaja Eija-Irmeli Lahdelle, ”monipuoliselle näyttämötaiteilijalle, teatteritaiteen lähettiläälle”.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahajaon erityisiä painopistealueita vuonna 2015 ovat lasten ja nuorten kulttuuri, alueen elinvoimaa ja identiteettiä uudistavat hankkeet sekä paikallismuseoiden toiminnan elävöittäminen Muuttuva Museo -teemahaulla.

Rahasto vastaanotti hakuaikana 626 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli yli kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 54,1 % ja tieteen 45,5 %. Loput apurahoista kohdistuvat opintoihin. Myönnettyjen apurahojen keskikoko kasvoi 8 133 euroon (2014: 7 350 €).

Kärkihanke-apuraha Siirtolaisuusinstituuttisäätiölle

Suurimman apurahan 40 000 euroa Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi Siirtolaisuusinstituuttisäätiölle kärkihankkeena vieraskielisten lasten elämänhallintaa ja sosiaalistumista Etelä-Pohjanmaalla käsittelevään tutkimukseen.
Kolmivuotinen työskentelyapuraha myönnettiin vaasalaiselle taidegraafikko Juha Tammenpäälle. Kuvataiteen alalla puolivuotisen työskentelyapurahan 12 000 euroa saivat kuvataiteilija Elina Försti, kuvataiteilija Seppo Tanninen, taidegraafikko Janika Herlevi sekä kuva- ja sarjakuvataiteilija Hannu Peltoniemi. Kaikkiaan kuvataiteen apurahoja jaettiin 12 kpl, yhteensä 114 500 euroa. Muotoilun ja taidekäsityön apurahoja jaettiin seitsemän kappaletta yhteissumman ollessa 48 500 euroa. Puolivuotisen työskentelyapurahan 12 000 euroa sai lasitaiteilija Minna Tuohisto-Kokko. Valokuvataiteen apurahoja myönnettiin tänä vuonna yksi kappale: kokovuotisen 24 000 euron apurahan sai taiteilija Mia Damberg.

Lastenkulttuurille myönnettiin yhteensä 32 apurahaa, joiden yhteissumma on 125 500 euroa. Kuvataiteilija Sonja Backlund ja työryhmä saivat 10 000 euroa alakoulujen 4‒6-luokkalaisten kulttuuriviikon järjestämiseen Vaasassa. Kulttuuriyhdistys KoHo ry (Seinäjoki) sai 10 000 euroa draamallisten Aalto-kierrosten toteuttamiseen Seinäjoen Alvar Aalto -keskuksessa, ja myös Kurikka-Seura ry sai samoin 10 000 euroa lasten ja nuorten paikallismuseoprojektien toteuttamiseen yhdessä Jalasjärvi-Seuran kanssa Muuttuva Museo -apurahana.

Säveltaiteissa Ilmajoen Musiikkijuhlat ry ja Vaasan Oopperasäätiö saivat molemmat 15 000 euron kohdeapurahan. Puolivuotisen työskentelyapurahan 12 000 euroa sai muusikko Mikael Björklöf, ja säveltäjä Petri Judinille myönnettiin neljän kuukauden apuraha 8 000 euroa sävellystyöhön. Kari Peltoniemi ja työryhmä sai kohdeapurahana 7 000 euroa mestarikansanlaulaja Erkki Rankaviidan elämäkertateoksen kirjoittamiseen. Kaikkiaan säveltaiteen apurahoja jaettiin 19 kappaletta, yhteensä 115 000 euroa.

Näyttämötaiteille apurahoja myönnettiin 13 kappaletta, ja niiden yhteissumma on 74 500. Puolivuotisen työskentelyapurahan sai tanssitaiteen maisteri Johanna Ikola. Tanssimajakka ry (Vaasa) sai 8 000 euroa  Pelkopiiri-tanssiteoksen toteutukseen, ja Valkea kääpiö ry (Seinäjoki) samoin 8 000 euroa Helmifestivaalin järjestämiseen. Evijärven Harrastajateatteri sai niin ikään 8000 euron kohdeapurahan Väinö Tuomaalan elämää käsittelevän näytelmän valmistamiseen.

Kirjallisuuden apurahoja myönnettiin kuusi kappaletta yhteissumman ollessa 30 500 euroa. Kirjailijat Henna Helmi Heinonen ja Tiina Hietikko-Hautala saivat molemmat neljän kuukauden työskentelyapurahan 8000 euroa.

Tieteiden apurahoja myönnettiin kaikkiaan 31 kappaletta, yhteensä 465 000 euroa. Kokovuotisia apurahoja (24 000 euroa) saivat muiden muassa filosofian maisteri Sanna Heittola poliisien kielellisiä ammattikäytänteitä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Master of Social Sciences Urszula Zimoch Etelä-Pohjanmaalla yksinasuvien kasvavaa määrää käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Teppo Ylitalo Etelä-Pohjanmaan maakunta-identiteetin rakentumista käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kauppatieteiden maisteri Petteri Puska luomuruoan maineellista signaaliarvoa käsittelevään väitöskirjatyöhön. Oikeustieteessä kauppatieteiden lisensiaatti Marika Salo sai kokovuotisen apurahan 28 000 euroa sijoitusneuvonnan ja sijoitussuositusten sääntelyä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.

Vuosijuhlassa laulua ja sanataidetta

Vuosijuhlassa Jalasjärven aikuiskoulutuskeskus JAKK:ssa kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Sopraano Terttu Iso-Oja lauloi Oskar Merikannon lauluja säestäjänään pianisti Kiril Kozlovsky. Näyttelijä Panu Valo esitti näytteen työn alla olevasta Vimpelin Väinämöisen jälkikaiuissa ‒ katkelma erään arkistoihin uppoutujan päiväkirjasta -musiikkiteatteriesityksestä. Jalasjärven kunnan tervehdyksen esitti rehtori Auli Tuohimäki, ja juhlapuhujana toimi vuoden 2015 kärkihankkeen edustaja, dosentti Markku Mattila Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksesta. Juhlassa nähtiin myös apurahan saaneen Pekka Pohjoispään valmistama juhlavideo Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston ensimmäisestä Lasten vuosijuhlasta, jota vietettiin Seinäjoen Rytmikorjaamolla 3. toukokuuta.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston kulttuuripalkinnon ja apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Jakobsson, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Laura Käpyaho. Lisäksi vuosijuhlassa jaettiin perinteisesti myös Oiva Kuusisto Säätiön apurahat, jotka ojensi hallituksen puheenjohtaja Mikael Jern.

Kuva: Juha Karhu
 

Etelä-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto Eija-Irmeli Lahdelle

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Keski-Suomen rahaston 56. vuosijuhlassa Hankasalmella jaettiin keskiviikkona 13.5. rahaston vuoden 2015 apurahat.

Juhlassa jaettiin 12 stipendiä Schaumanin nimikkorahastosta sekä julkistettiin 48 apurahansaajaa, jotka valittiin 506 hakijan joukosta. Lisäksi yksi apuraha myönnettiin hakemuksetta. Juhlassa esiintyivät muusikot Antti Ikonen ja Elli-Noora Janhonen sekä näyttelijä Antti Suora. Juhlaesitelmän ”Lapset ja nuoret taiteen kentillä” piti filosofian tohtori Tarja Pääjoki Jyväskylän yliopistosta.

Kärkihankkeena myönnettiin 20 000 euron apuraha Jyväskylän kesäyliopistoyhdistyksen lasten ja nuorten yliopistotoiminnan käynnistämiseen. Kokovuotisen työskentelyapurahan (24 000 euroa) sai taiteelliseen työskentelyyn kuvanveistäjä Timo Hannunen. Väitöskirjatyöhön kokovuotisen apurahan saivat Teemu Tuomisalo ja Tuija Leena Viirret. Lisäksi jaettiin kokovuotiset apurahat väitöksen jälkeiseen tutkimukseen (28 000 euroa) Arto Gråstenille, Olli Heikkiselle ja Tuija Parvikolle.

Kokovuotisten työskentelyapurahojen lisäksi Keski-Suomen rahasto jakoi yhden puolivuotisen apurahan (14 000 euroa) väitöksen jälkeiseen tutkimukseen, seitsemän puolivuotista apurahaa
(12 000 euroa) taiteelliseen työskentelyyn ja viisi väitöskirjatöihin. Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen apurahan sai Changyu Guo, taiteen puolelta apurahan saivat Tapani Heinonen, Annukka Kiuru, Arttu Kotisara, Kimmo Kuokkala, Heidi Naumanen, Suvi Valli ja Niina Vuori sekä väitöskirjojen tekijöinä Hanna Ahonen, Merja Hietalahti, Reija Kuoremäki, Thaddeus C. Ndukwe ja Dan Nie.

Apurahat ja opintostipendit rahoitetaan yleisrahaston ja nimikkorahastojen tuotoista niiden tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaetaan 289 000 euroa ja jakovuorossa olevista 14 nimikkorahastosta yhteensä 191 000 euroa. Suurin nimikkorahastojen osuus, 36 000 euroa, maksetaan Elsa ja Frans Marpion rahastosta. Keskisuomalaisen rahastosta jaetaan 25 500 euroa ja Päiviö Hetemäen rahastosta sekä Taito Mörkin rahastosta kummastakin 24 000 euroa.

Vuonna 1958 perustettu Keski-Suomen rahasto on vanhin Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastoista. Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, jonka omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien lahjoitusten turvin. Toiminnallisesti Suomen Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon.
 

Keski-Suomen Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan rahasto jakoi 12.5.2015 vuosijuhlassaan Raumalla 50 apurahaa, yhteensä 533 000 euroa, sekä mitalin merkittävästä elämäntyöstä.

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 50 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 8 kappaletta, lisäksi yksi apurahansaaja täydensi puolivuotista apurahaansa kokovuotiseksi ensimmäistä kertaa myönnettävän yliopistojen yhteisrahoitusmallin turvin. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 9 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisille tieteille, kappalemääräisesti säveltaiteille.

Tieteen apurahoilla tutkitaan mm. muistamisen poetiikkaa, luokanopettajaa lasten välisten myönteisten suhteiden edistäjänä, liikunnallisia oppimispelejä sekä palkitsemisen ja sisäisen motivaation välistä vuorovaikutusta. Taiteen apurahoilla saatetaan loppuun samurai-fiktioelokuva, kehitetään satakuntalaista sanataidetoimintaa, järjestetään lyhytelokuvatyöpajoja lapsille ja nuorille sekä kehitetään pitsikulttuuria.                        

Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankkeet myönnettiin kahdelle hakijalle: Poikkitaiteellinen yhdistys Poike ry sai 25 000 euroa nukketeatterioopperateoksen taiteelliseen suunnitteluun ja ennakkotuotantoon ja Satakunnan Museo 25 000 euroa Satakunnan historian viidennen osan toteuttamiseen.

Media- ja viestintäaloja rahoitettiin: Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ry sai 10 000 euroa monikulttuurisen nettiradion ohjelmatuotannon toteuttamiseen Satakunnassa ja fil. maisteri Sari Östman 8 000 euroa erityisryhmiin kohdistuvaa verkkovihaa käsittelevään pilottihankkeeseen.

Myönnettyjen apurahojen yhteissumma jakautui varsin tasaisesti tieteelle ja taiteelle. Taide sai 261 000 euroa (49 prosenttia), tiede 272 000 euroa (51 prosenttia) jakosummasta.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 305 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 4 115 612 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 349 kappaletta ja haettu yhteissumma 3 828 014 euroa.

H. G. Porthan-mitali fil. tohtori, arkeologi Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille

Filosofian tohtori, arkeologi Pirkko-Liisa Hilanderille, Euran arkeologisten aarteiden tutkijalle, esihistorian elävöittäjälle, luovutettiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa arvokkaasta elämäntyöstä H. G. Porthan-mitali. Lisätietoa mitalinsaajasta löydätte liitteenä olevasta erillisestä tiedotteesta.

Vuosijuhlan juhlapuhujana professori Tuula Tamminen

Raumalta kotoisin oleva lastenpsykiatrian professori, ylilääkäri Tuula Tamminen on tutkinut paljon lapsen ja vanhemman varhaista vuorovaikutusta.  Vuosijuhlapuheessaan professori Tuula Tamminen pohtii Mistä kulttuuri syntyy.

Vuosijuhlassa esiintyivät Rauman Poikasoittokunta johtajanaan Anne Lehtomäki-Koskinen ja solistinaan Milla-Mari Salla;  Salla Vanhanen, viulu, ja Karla Suvanto, piano, sekä Rauman freinetkoulun viidesluokkalaiset omalla Hotelli Herkkusieni –esityksellään.

Rauman poikasoittokunta solisteineen.

Kuvat: Johanna Uusitalo

H. G. Porthan mitali Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilanderille

Hannu Jaakkolan avauspuhe

Rauman kaupunginjohtaja Kori Kosken tervehdys

Satakunnan Kulttuurirahaston apurahansaajat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Hämeen rahasto jakoi perjantaina 8.5. Hämeenlinnan Vanajanlinnassa pidetyssä vuosijuhlassaan vuoden 2015 apurahat.

Kaikkiaan tukea myönnettiin 539 000 euroa 39 kantahämäläiselle tiede- ja taidehankkeelle. Lisäksi palkittiin kirjailija, kääntäjä Arto Kivimäki 10 000 euron palkinnolla. Juhlassa julkistettiin myös filosofian tohtori Anna-Maria Vilkunan kirjoittama Hämeen rahaston historiikki Maakunnassa kaikki hyvin – Suomen kulttuurirahaston Hämeen rahasto tieteen ja taiteen mahdollistajana 1960-2014.

Hämeen rahasto sai tämän vuoden hakuaikana yhteensä 272 hakemusta. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli 4,3 miljoonaa euroa.

Kärkihankkeeksi Hämeen rahasto nosti Kulttuuriyhdistys Kuukernuppi ry:n, jonka tanssiteatteri Rämeen toiminnan käynnistymistä rahasto tukee 40 000 eurolla.

Myönnetyistä apurahoista noin 70 % jaettiin tänä vuonna taiteelle ja 30 % tieteelle. Eri alojen väitöskirjatyöskentelyjä tuettiin 10 apurahalla. Myönnettyjen apurahojen sukupuolijakauma oli naiset 53% ja miehet 47%. Apurahan saajien keski-ikä oli 35 vuotta. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 12 000 euroa.

Hämeen rahasto pyrkii mahdollisimman suuriin apurahoihin, jotka mahdollistavat keskittyvän työskentelyn niin tieteessä kuin taiteessa.

Palkinnonsaaja Arto Kivimäen esittely

Hämeen Kulttuurirahaston historiikki

Hämeen Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto jakoi 8.5.2015 vuosijuhlassaan Tampere-talossa palkinnon ja 81 apurahaa, yhteensä 1 049 000 euroa.

Pirkanmaan Kulttuurirahasto jakoi tänä vuonna apurahoja ensimmäisen kerran yli miljoona euroa. Tieteilijöille myönnettiin 38 apurahaa (noin 47 prosenttia apurahojen kappalemäärästä), yhteensä 648 000 euroa. Taiteilijoille myönnettiin 43 apurahaa (noin 53 prosenttia apurahojen kappalemäärästä), yhteensä 371 000 euroa. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 20, vähintään puolivuotisia 16 kappaletta.

Pirkanmaan Kärkihanke-apurahan, 40 000 euroa, sai akaalainen Tapettitehdas Pihlgren ja Ritola Oy vanhojen alkuperäistapettimallien ja mallikirjojen konservointiin ja luettelointiin.
Tieteen apurahoista merkittävä osa menee lääketieteen tutkimukseen, minkä lisäksi niillä tuetaan tänä vuonna esimerkiksi lasten hyvinvointia, kaupunkirakennetta, Suomen vesihuoltoa ja uutisjournalismia käsittelevää tutkimusta.

Taiteen opiskelijoita ja taiteilijoita tuetaan muun muassa opinnoissa ja työskentelyssä, soitinhankinnoissa sekä konserttien, näyttelyiden ja esitysten järjestämisessä.
Tapahtumista tänä vuonna tuetaan muun muassa uuden kansainvälisen Chamber Music Festival Tampere 2016 -kamarimusiikkitapahtuman järjestämistä, Elävän kirjallisuuden festivaalia ja runonlausuntaklinikkaa.

Jakosummasta varattiin Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahana 30 000 euroa sairaiden lasten, erityisten syöpälasten hyvinvointiin. Varat käytetään rahaston meneillään olevan toimintakauden aikana, ja siitä tiedotetaan erikseen.

Pirkanmaan Kulttuurirahastoon saapui tänä vuonna 954 hakemusta. Hakusumma oli yhteensä 14 807 739 euroa. Viime vuoden vastaavat luvut olivat 940 kappaletta ja 13 354 251 euroa.

Pirkanmaan Kulttuurirahaston palkinto professori Teuvo Tammelalle

Pirkanmaan Kulttuurirahaston palkinto myönnettiin syöpätutkimuksen edistäjälle, urologian uudistajalle, kirurgian professori Teuvo Tammelalle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Talvipuutarhassa Johanna Pihlajamaan näyttely 9.-24.5.2015

Vuosijuhlan yhteydessä avattiin Tampere-talon Talvipuutarhassa kuvataiteilija Johanna Pihlajamaan näyttely. Näyttelyn avasi toiminnanjohtaja, fil. maisteri Tiina Nyrhinen.

Pihlajamaa sai Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahan vuonna 2014. Yleisö voi tutustua Pakkasesta ja valosta -näyttelyn puupiirroksiin 9.-24.5.2015.

Vuosijuhlan esiintyjät apurahansaajia, taiteen monipuolinen kirjo heijastuu esityksissä

Vuosijuhlan Tampere-talon pienessä salissa aloitti monitaiteellinen Katiska-teos. Teoksen musiikin on säveltänyt Maija Koskenalusta ja ohjannut vapaa tutkija, tanssitaiteilija ja kouluttaja Raisa Foster. Esiintyjät Mikael Hautala, Rasmus Järvenpää, Aimo Laitamo ja Lauri Mäkinen ovat osallistuneet teoksen valmistamiseen.

Katiska on nuorten miesten oma tarina liikkeen ja laulun keinoin kerrottuna. Teoksen ensi-ilta oli 8.5.2008 Hällä-näyttämöllä Tampereella. Sen jälkeen sitä on esitetty noin 40 kertaa, viidessä Euroopan maassa ja kuudessa Suomen kaupungissa. Teos on itkettänyt ja naurattanut – herättänyt monenlaisia voimakkaita tunteita niin nuorissa kuin aikuisissakin katsojissa.

Tervetuliaissanat lausui hoitokunnan puheenjohtaja, maakuntajohtaja Esa Halme, joka visioi  suvaitsevaa, erilaisuuden hyväksyvää, kulttuurisesti vahvaa, korkean osaamisen kansainvälisessä toimintaympäristössä menestyvää Suomea ja Pirkanmaata:

Pirkanmaan rahaston kannalta katsottuna on rohkea, uudistuva, kansainvälinen ja kasvuhakuinen ilmapiiri ja sitä tukeva kansallinen politiikka kaikkein tärkein asia. Tällainen ympäristö synnyttää maailmanluokan olosuhteen korkeatasoisille, edellä kulkeville tutkimushankkeille ja maailmaa kiinnostavalle kulttuurille ja taiteelle. Tänään tässä juhlassa meillä on mahdollisuus nähdä paljon laadukasta, rohkeata ja uudistavaa tekemistä Pirkanmaalla. Tällaisen muutoksen ja kehityksen tukemisessa me haluamme olla mukana.

Laura Moisio esitti säveltämänsä ja sanoittamansa laulun Jäähyväiset. Tamperelaisen Laura Moision suomenkielinen musiikki ammentaa folk-blues- ja popmusiikin vivahteikkaasta maailmasta. Moisiota on kuvailtu yhtenä mielenkiintoisimmista tulokkaista naislaulaja-lauluntekijöiden joukossa.

Korkeimman hallinto-oikeuden entinen presidentti Pekka Hallberg kuvasi juhlapuheessaan sananvapauden historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta koko maailman horisontissa. Hän nosti esiin muun muassa niitä ristiriitoja, jotka juuri nyt ovat sananvapauden tulevaisuuden kannalta keskeisiä:

”Tänä päivänä USA:ssa ja maailmalla mielipiteitä jakaa Edward Snowden -juttu. Kysymys on CIA:n entisen työntekijän ja it-ekspertin laajamittaisesta salassa pidetyn aineiston vuotamisesta. Google, Facebook, Microsoft ja suuret tiedonvälittäjät vaativat julkisuutta, hallitus puolestaan turvallisuusintressiin vedoten lisää valvontaa. Toinen sananvapauden muutoskenttä on omistusten keskittyminen. Suuryhtiöt ovat kahmineet tv- ja radiokanavia, lehtiä ja painotaloja hallintaansa. Näin jatkuu kamppailu, jota Glenn Greenwald kuvaa aikakautemme historialliseksi tienhaaraksi: johtaako digitaalinen aika yksilön ja poliittiseen vapauteen vai kaikkialle ulottuvaan valvonta- ja hallintajärjestelmään.”

Puheenjohtaja Esa Halme ja asiamies Silja Minkkinen-Poikolainen jakoivat vuoden 2015 apurahat. Palkintokirjan Teuvo Tammelalle luovuttivat Esa Halme ja hoitokunnan jäsen, professori Eeva Moilanen.

Uuteen konserttimusiikkiin erikoistunut TampereRaw tekee paljon yhteistyötä suomalaissäveltäjien kanssa. Vuosijuhlayleisölle se esitti säveltäjä Hannu Pohjannoron teoksen Images, hommages. Pohjannoro tunnetaan vähäeleisten, pelkistettyjen teosten säveltäjänä.

Juhla päättyi perinteisesti, kun koko vuosijuhlayleisö lauloi yhteisesti maakuntalaulun Kesäpäivä Kangasalla. Sen säesti pianolla Ville Hautakangas.

Katiska-teoksen esiintyjiä. Kuva: Antero Tenhunen

Palkinnonsaaja Teuvo Tammelan esittely

Pirkanmaan Kulttuurirahaston apurahat 2015

Juhlapuhe: Pekka Hallberg

Tervehdyssanat: Pirkanmaan Kulttuurirahaston puheenjohtaja Esa Halme

Talvipuutarha-näyttelyn avajaispuhe

Kainuun rahasto vietti vuosijuhlaansa 7.5.2015 Vuokatissa. Rahasto jakoi yhteensä 20 apurahaa tieteen ja taiteen tekijöille. Juhlassa myös lahjoitettiin taideteos Vuokattiin.

Kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin keraamikko Ulla Harjulle taiteelliseen työskentelyyn ja taiteen maisteri Markku Heikkiselle Kainuun Kongolaiset –dokumenttielokuvan tekemiseen. Suurimman tieteen apurahan sai diplomi-insinööri Heidi Halonen luusolujen stimulus-menetelmiä ja matemaattista mallinnusta käsittelevään väitöskirjatyöhön.

Maakunnan kärkihankkeina apurahan saivat Musiikkiyhdistys pro Sommelo ry Kainuu ja Kalevala 180-vuotta -teemojen toteuttamiseen Musiikkijuhla Sommelon 10-vuotisjuhlaohjelmassa sekä Routa – Kajaanin Tanssinedistämisyhdistys ry Pilluralli-esityskokonaisuuden toteuttamiseen.

Vuosijuhlan tervetuliaissanat lausui Kainuun rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Teija Ravelin ja juhlapuheen piti professori Panu Rajala. Tilaisuudessa esiintyivät Jousiorkesteri Jouheat sekä Ilmari Kianto -seura.

Mayumi Niiranen-Hisatomin teos Vuokattiin

Suomen Kulttuurirahaston Kainuun Rahasto lahjoittaa vuosittain vuosijuhlansa yhteydessä  kainuulaisen kuvataiteilijan teoksen kuntaan, jossa juhla järjestetään. Mayumi Niiranen-Hisatomin moniulotteinen teos ”Elon kirjon ylistyslaulu” lahjoitettiin Vuokatin urheilutalolle.

Professori Vesa Linnamolle Elias Lönnrot -mitali

Palkintomitali myönnettiin liikunnan ja hyvinvoinnin innovatiiviselle tutkijalle.

Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Kainuun rahaston vuosijuhlassa Elias Lönnrot –mitalin professori Vesa Linnamolle. Hän on johtanut Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian maisterinkoulutushanketta Vuokatissa vuodesta 2004 lähtien.

Liikuntateknologian maisterikoulutusohjelmasta on vuoden 2004 jälkeen valmistunut runsaat 50 maisteria ja kaksi tohtoria. Vuokatin yksiköstä valmistuneet opiskelijat ovat perustaneet 10 yritystä ja luoneet 60 työpaikkaa, joista yli puolet Kainuuseen. Yksikkö on verkottunut vahvasti paikallisten ja kotimaisten toimijoiden kuten Kajaanin Ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa sekä myös kansainvälisesti. Poikkitieteellisyys, yritysläheisyys ja kansainvälisyys ovat olleet Vesa Linnamon johtaman yksikön arvoja alusta saakka.

Mitalin luovutti Suomen kulttuurirahaston viestintäpäällikkö Annakaisa Tavast.

Professori Panu Rajalan vuosijuhlapuhe

Kainuun Kulttuurirahaston apurahat 2015

Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto jakoi tämän vuoden apurahansa ja palkintonsa 53. vuosijuhlassaan 6.5.2015 Pieksämäellä. Rahasto vastaanotti 359 hakemusta ja myönsi 84 apurahaa jakosumman ollessa yhteensä 635 000 euroa.

Etelä-Savon Kulttuurirahaston 10 000 euron kulttuuripalkinnon saivat ilmaisutaidon lehtori, filosofian maisteri Katariina Kinnunen sekä ilmaisutaidon ohjaaja AMK Niko Taskinen. Vuoden 2015 Rantasalmi-palkinto luovutettiin toimitusjohtaja Mika Airakselalle puurakentamisen puolustajalle, kestävän kehityksen pioneerille.  Palkinto on suuruudeltaan 20 000 euroa. Maakunnallinen 40 000 euron Kärkihanke-apuraha myönnettiin Laboratorioteatteriyhdistys Fennicalle.

Taiteen osuus apurahoista oli 56 % (333 000 euroa) ja tieteen 43 % (253 500 euroa). Taiteen aloista eniten tukea saivat näyttämötaiteet (27 %), kuvataiteet (22 %) ja säveltaiteet (20 %). Tieteen puolella apurahoja jaettiin eniten kasvatustieteelle ja opetusalalle (30 %), humanistisille tieteenaloille (22 %) sekä yhteiskuntatieteisiin (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 63 %. Apurahan sai noin 23 % hakijoista, ja apurahojen keskisuuruus oli noin 7 000 euroa.

Kokovuotisia apurahoja neljä, puolivuotisia kahdeksan

Kokovuotiset työskentelyapurahat myönnettiin tänä vuonna tieteeseen ja sen saivat valtiotieteiden maisteri Anne-Maria Hytönen, teologian maisteri Liisa Seppänen, filosofian tohtori Henriikka Vartiainen ja kasvatustieteen maisteri Sanna-Marika Väisänen. Puolivuotisia apurahoja myönnettiin kahdeksan kappaletta, viisi taiteen ja kolme tieteen puolelle. Taiteen puolivuotisen työskentelyapurahan saivat kuvataiteilija Tuomo Kukkonen ja kuvataiteilija AMK Pirita Lautala, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Aapo Repo, taidegraafikko Ritva-Liisa Virtanen sekä tekstiilimuotoilija AMK Salla Wahlman. Tieteen puolella puolivuotiseen työskentelyyn tukea saivat yhteiskuntatieteen maisteri Piritta Parkkari, filosofian maisteri Paula Thitz sekä filosofian maisteri Sari Toropainen.

Musiikin opiskelija Essi Kettunen sai apurahan 1/2-viulun ja jousen hankintaan. Kuva: Sami Funke.

Kulttuurikiskasta teatteri- ja ruokaelämyksiä

Maakunnallinen Kärkihanke-apuraha 40 000 euroa myönnettiin Laboratorioteatteriyhdistys Fennicalle Juvan, Rantasalmen, Sulkavan ja Joroisten alueilla liikkuvan ammattiteatterin ja ruokakioskin pilotointiin. Hankkeen tavoitteena on ulottaa taide- ja kulttuuritapahtumat JuRaSuJo- kuntakeskuksiin ja kyliin sekä parantaa kulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta syrjäseuduilla.

Kulttuurikiskasta tarjoillaan kohderyhmän ja tilaisuuden mukaan räätälöityjä teatteriesityksiä ja ruokakulttuuria, joiden suunnitteluun alueen paikalliset toimijat ja asukkaat otetaan mukaan.  

Kulttuurikiska toimii katuteatteriperiaatteella, ja se tarjoaa kaikille jotain. Kiska voi perustaa katuteatterinsa lähes minne tahansa, koska se kuljettaa mukanaan omaa siirrettävää lavaa. Kulttuuritarjoilun lisäksi Kiska voi toimia myös lähiruuan jakelupisteenä tai ruokaringin perustajana. Soppakattilasta tapahtuvan ruokatarjoilun tausta-ajatuksena on, että hyvä ruoka voi houkutella kulttuuritapahtumiin sellaisia, jotka eivät muuten tapahtumiin osallistuisi.  

Etelä-Savon Kulttuurirahaston myöntämä apuraha on osa Kulttuurikiska-hankkeen laajemmasta rahoituspohjasta. Muita rahoittajia ovat mm. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä hankkeeseen osallistuvat kunnat. 

Palkinnonsaaja Katariina Kinnusen esittely

Palkinnonsaaja Niko Taskisen esittely

Rantasalmi-palkinto: Mika Airaksela

Etelä-Savon Kulttuurirahaston apurahat 2015