Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Uusi stipendiaattiohjelma suomalaisnuorille

European Forum Alpbach on monialainen tieteen, politiikan, talouden ja kulttuurin kohtauspaikka Itävallan Alpeilla. Ohjelmassa käsitellään ilmastonmuutosta, pakolaisuutta, demokratian muutosta ja muita globaaleja haasteita. Alpbachin idylliseen alppikylään kokontuu kolmen viikon aikana yli 900 puhujaa ja 5000 osallistujaa keskustelemaan, kuuntelemaan ja jakamaan näkemyksiä, ajatuksia ja ideoita. Foorumilla on vuosittain vaihtuva teema, joka vuonna 2018 on Diversity & Resilience. Tapahtuman ajankohta on 15.–30.8.2018.

Lahjakkaiden nuorten osallistumista tapahtumaan tuetaan Forum Alpbachin stipendiaattiohjelmalla. Se on tarkoitettu alle 30-vuotiaille nuorille ja siihen valitaan vuosittain noin 700 henkilöä 80 maasta. Järjestäjä ja suomalaiset säätiöt haluavat yhdessä lisätä pohjoismaisten ja suomalaisten osallistujien määrää ohjelmassa. Säätiöiden tavoitteena on kasvattaa Suomeen tulevia muutoksentekijöitä ja oman alansa vaikuttajia. Suomen Kulttuurirahasto ja KAUTE-säätiö rahoittavat suomalaisen stipendiaattiohjelman vuosina 2018–2020. Tänä vuonna suomalaisille nuorille tarjotaan neljä paikkaa, joista Kulttuurirahasto rahoittaa kaksi. Haku ohjelmaan tapahtuu 15.2.–30.3.2018 foorumin verkkosivuilla osoitteessa https://forumalpbach.fi/

European Forum Alpbach on perustettu vuonna 1945 luomaan uutta suuntaa sodan raunioista toipuvalle Euroopalle ja edistämään rauhanomaista vuorovaikutusta. Suomalaisia puhujia foorumissa ovat olleet mm. presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen, useat ministerit ja suurlähettiläät.

Lisätiedot:
Olli Vallinheimo, etunimi.sukunimi@skr.fi p. 09 6128 1251
Jouni Lounasmaa, etunimi.sukunimi@kaute.fi

Taidetestaajien uudet kulttuurikohteet valittu – taidevierailuille pääsee 60 000 nuorta

Lukuvuonna 2018–2019 kulttuurin suurhanke Taidetestaajat tarjoaa jälleen ilmaisia taidevierailuja kaikille Suomen kahdeksasluokkalaisille. Hankkeen toisena lukuvuonna nuorilla on 47 vierailukohdetta ympäri maata. Mukaan valituista taideorganisaatioista uusia on 13.

Nuorten vierailukohteet valittiin hakemusten perusteella. Hakemuksessa oli kuvattava varsinaisen vierailun lisäksi se, millaista ennakko- ja jälkityöskentelyä taideorganisaatio tarjoaisi nuorille taidekokemuksen syventämiseksi.

Suomen Kulttuurirahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio on iloinen siitä, että monet taideorganisaatiot olivat ottaneet haasteen vastaan: jos niitä ei vuosi sitten valittu, ne jatkoivat ideansa kehittämistä ja paransivat hakemustaan toisella hakukerralla.

– Ydintavoitteemme on saada nuoret kokemaan taidetta ja tarjota heille ikimuistoisia elämyksiä. Taideorganisaatioille haluamme kertoa, että tässä on teidän tuleva VIP-yleisönne. Kohdelkaa heitä siten, että he palaavat muutaman vuoden kuluttua, Tapio sanoo.

Luokat eivät itse valitse vierailukohteitaan. Tähän on kaksi syytä: Ensinnäkin jättihankkeen 130 000 vuosittaisen vierailun järjestäminen vaatii kaikkien koulujen, taideorganisaatioiden ja liikennöintiyhtiöiden aikataulujen yhteensovittamisen.

– Toiseksi toivomme, että Taidetestaajissa syntyy uusia taidekokemuksia ja kohtaamisia. Toivottavasti nuoret saavat vierailuilla innostavia oivalluksia, kun he eivät valitse sitä vierailua, joka olisi heille luontevin, kertoo Taidetestaajat-hankkeen vastaava koordinaattori Anu-Maarit Moilanen Suomen lastenkulttuurikeskusten liitosta.

Aiempaa monipuolisempi tarjonta

Taidetestaajien vierailukohteet ovat laadukkaita, hyvää yleisötyötä tekeviä taideorganisaatioita. Lukuvuoden 2018–2019 valinnoissa on huomioitu myös tarjonnan monipuolisuus. Etenkin ruotsinkielisessä tarjonnassa teatteriesitysten rinnalle tulee aiempaa enemmän vaihtoehtoja.

– Mukana on mielenkiintoisia taiteenlajeja ja esityksiä. Joukossa on myös kiertäviä esityksiä, joissa taide tuodaan oppilaiden luo. Toivon, että itsekin ehdin katsomaan niitä, kertoo asiamies Sonja Ollas-Airinen Svenska kulturfondenista.

Eräs eri puolilla Suomea liikkuvista taideorganisaatioista on big band UMO, joka tulee uutena toimijana Taidetestaajiin.

– Odotamme seuraavaa lukuvuotta todella innokkaasti. Tämä on meille uudenlainen tapa tehdä musiikkikasvatustyötä. Taidetestaajien kautta voi syntyä uusia toimintamalleja, joita voimme myöhemmin jatkaa, toteaa orkesterin tuotantopäällikkö Terhi Siirala.

– Parasta Taidetestaajissa on laaja-alaisuus: eri taiteenalojen toimijoiden yhdistäminen ja erityisesti se, miten laajasti koko nuorten ikäluokka on saatu mukaan. Meille toimijoille tämä on ainutlaatuinen tilaisuus päästä kiinni 14–15-vuotiaiden mielenmaisemaan, Siirala sanoo.

Mikä Taidetestaajat?

Kolme lukuvuotta (2017–2020) kestävä kulttuurin suurhanke, joka vie taiteen äärelle kaikkiaan noin 180 000 nuorta (60 000 lukuvuodessa). Ensimmäinen lukuvuosi on nyt noin puolivälissä. Mukana ovat kaikki Suomen koulut Hangosta Utsjoelle.

Hankkeen rahoittavat Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden ja sitä koordinoi Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Hankkeen kokonaisbudjetti on 20 miljoonaa euroa.

Kaikki nuoret tekevät yhden taidevierailun omassa maakunnassaan ja yhden valtakunnalliseen kohteeseen, joista useimmat sijaitsevat Helsingissä. Uusimaalaisten valtakunnalliset kohteet ovat Uudenmaan ulkopuolella.

www.taidetestaajat.fi

Lisätiedot:

Taidetestaajat-hankkeen vastaava koordinaattori Anu-Maarit Moilanen / Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, puh. 044 978 4893, etunimi.sukunimi@taidetestaajat.fi

Yliasiamies Antti Arjava / Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi

Asiamies Sonja Ollas-Airinen / Svenska kulturfonden, etunimi.sukunimi@kulturfonden.fi

Taideorganisaatiot lukuvuonna 2018–2019:

Aboa Vetus & Ars Nova -museo

Ahaa teatteri

Avanti!

Compañia Kaari & Roni Martin

EMMA – Espoon modernin taiteen museo

Helsingin Kaupunginteatteri

Joensuun kaupunginorkesteri

Jyväskylä Sinfonia

Jyväskylän kaupunginteatteri

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kansallisgalleria / Ateneum

Kansallisgalleria / Kiasma

Kansallisgalleria / Sinebrychoffin taidemuseo

Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri

Kotkan kaupunginteatteri

Kouvolan Teatteri

Kuhmon kamarimusiikki

Kuopion kaupunginorkesteri

Kuopion taidemuseo

Lappeenrannan taidemuseo

Oulun kaupunginteatteri

Oulun Musiikkijuhlat

Oulun Taidemuseo

Rakastajat-teatteri

Red Nose Company

Routa Company

Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatteri

Saamelaismuseo Siida

Seinäjoen taidehalli

Sinfonia Lahti

Suomalainen barokkiorkesteri

Suomen Kansallisooppera ja -baletti

Suomen Kansallisteatteri

Svenska Teatern

Särestöniemi-museo

Taidemuseo Eemil

Tampereen Teatteri

Tampere Filharmonia

Tanssiteatteri ERI

Tanssiteatteri Hurjaruuth

Tanssiteatteri Minimi

Tanssiteatteri Raatikko

Tapiola Sinfonietta

Teatteri Viirus

Turun filharmoninen orkesteri

Turun taidemuseo

UMO

Moottoripyöräjengi pantiin kuriin musikaalissa

Ilmajoen toimintatalon, Lappajärven toimintakeskuksen, Eskoon Kaarisillan teatteriryhmien ja Pähkä-orkesterin Moottoripyörämusikaali Pizzaa & moottoripyöriä oli riemastuttava kokemus niin yli 30 esiintyjälle kuin katsojillekin. Maakunnallisen kehitysvammaisten musikaalin toteutti Kulttuuriyhdistys  KoHo:n ohjaaja Laura Kivimäen johdolla.  Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi hankkeelle 5 000 euron hanketuen. Ensiesitys oli Ilmajoen kunnantalon lavalla 30. tammikuuta.  

Näytelmän juoni, roolit ja kohtaukset valmistuivat ryhmälähtöisesti yhdistelemällä ryhmäläisten ajatuksia hyvästä näytelmästä.  ”Musikaalin tekemisessä haluttiin painottaa jokaisen toiveita ja unelmia rooleista ja näyttämöllä esiintymisestä”, Laura Kivimäki kertoo.  Niiden pohjalta Kivimäki kirjoitti nykyajan Robin Hood -tarinan, jossa oli hyvä ja pahat, jotka näytelmän lopussa pantiin järjestykseen.

Esitystä valmisteltiin ja harjoiteltiin toimintakeskuksissa kerran viikossa viimeiset puoli vuotta. Jokaisen yksikön draamaryhmä toteutti itsenäisesti kolmasosan näytelmästä. Vasta esityspäivänä Ilmajoella kaikki esiintyjät kohtasivat ensimmäisen kerran ja esitys pantiin yhteen. Ilmajokelaiset ja seinäjokelaiset pääsivät harjoittelemaan muutaman kerran yhdessä ennen ensiesitystä. Lappajärveläiset olivat niin kaukana, etteivät yhteisharjoitukset olleet mahdollisia. Ongelma ratkaistiin Skypen avulla. ”Skypen käyttö harjoituksissa oli itsellenikin uusi ja hauska kokemus”, Kivimäki kertoo.

Skypen lisäksi ohjaaja kuvasi ja äänitti ryhmien kohtauksia ja näytti niitä toisille ryhmille. ”Ryhmäläisille on ollut hieno kokemus saada uusia tuttuja muualta maakunnasta ja nähdä, miten muut ryhmät toimivat.”

Ilmajoen toimintatalon draamaryhmän jäsen Tommi Kivimäki esittää moottoripyöräjengin arvonsa tuntevaa johtajaa. Paikkakuntalaisille tuttu Kivimäki on esiintynyt näytelmissä ennenkin, mutta tämä rooli oli haastavin – vaikka onhan Kivimäki käynyt Idolsissakin.  ”Minulla oli kolmisenkymmentä repliikkiä, ja niitä piti harjoitella aika paljon. Mutta tosi kivaa oli”, kertoi Tommi esityksen jälkeen.

Niin näytti olevan kaikilla muillakin esityksessä mukana olleilla. Pähkä-orkesterin esittämä rokki soi kovaa ja meno lavalla oli villiä. Sieltä välittyi valtava esittämisen riemu. Kaikki olivat sitä mieltä, että Lappajärvellä 6.2. menee vieläkin paremmin. Laura Kivimäki iloitsi menestyksestä yhdessä esiintyjien kanssa. ”Kulttuuri jättää jäljen, hän totesi tyytyväisenä.” 

Teksti: Marika Aspila
Kuva: Sari Haapala, Ilmajoki-lehti

 

 

 

Keskusrahaston vuoden 2018 apurahapäätökset

Kulttuurirahaston hallitus on päättänyt vuoden 2018 keskusrahaston apurahoista. Päätöksistä ilmoitetaan hakijoille tiistain 30.1.2018 kuluessa. Apurahansaajien nimet julkaistaan verkkosivuillamme, kun mahdolliset peruutukset esim. muualta myönnetyn rahoituksen vuoksi on huomioitu, todennäköisesti viimeistään 15.2.2018. Sen jälkeen lähetetään myös yliopistokohtaisia tai paikkakuntakohtaisia poimintoja medialle sekä yliopistoille ja korkeakouluihin.

G. J. Ramstedtin maailma, ensi-ilta DocPoint-festivaaleilla

DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestetään jälleen 29.1.–4.2.2018. Festivaalilla saa ensi-iltansa 30.1. myös Suomen Kulttuurirahaston rahoittama dokumenttielokuva G. J. Ramstedtin maailma. Sen ovat ohjanneet Niklas Kullström ja Martti Kaartinen sekä tuottanut Hillstream Pictures.

Elokuva kertoo Gustaf John Ramstedtin (1873–1950) tarinan ja perustuu hänen muistelmiinsa matkoiltaan Mongoliaan ja Japaniin 1900-luvun alun taitteessa.

– G. J. Ramstedtin maailma on matka syvälle henkien Mongoliaan ja tulevaisuuden Japaniin unohdetun suomalaisen suurmiehen, diplomaatin ja kielitieteilijän, G. J. Ramstedtin johdattamana. Dokumentti kertoo hänen tarinansa rinnakkain nykyaikaa kuvaavan audiovisuaalisen kokonaisuuden kanssa. Kuvat nostavat yhdessä kerronnan kanssa esiin vastinpareja nykykulttuurista ja rakentavat tällä tavalla katsojalle kokemuksen ajallisesta jatkumosta ja muutoksesta: kuinka ihmisten olemus ja heidän tapansa seuraavat sukupolvien jälkeen samaa traditiota, ja kuinka sen päälle on rakentunut uusia kulttuuri-ilmiöitä, Kullström luonnehtii.

– Osana ajan käsitettä ovat myös muistot, jotka jäävät elämään ja maine, jonka jätämme taaksemme. Aika ei ole vain se hetki, jonka me vietämme tässä maailmassa. Uskomusten kuoltua pragmaattisuuden tieltä, ajatus kehityksestä ja erityisesti taloudellisesta kasvusta tuli niiden tilalle. Henkien kätkemä luonto muuttui resursseiksi, aika progressioksi. G. J. Ramstedtin kertomus rinnakkain nykypäivän visuaalisen narratiivin kanssa paljastaa meille tämän näköalattomuuden, joka osoittaa myös käyvän meille kohtalokkaaksi, kuvailee Kaartinen.

Teksti: Jenni Hietala

Mullankaivajat-apuraha yhdeksälle

Apurahat, yhteensä 215 500 euroa, myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston Yksityiskoulujen Eläkekassan rahastosta.

Mullankaivajat-apurahoilla tarjotaan koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Tavoitteena on lisätä oppilaiden kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä. Arkeologinen työskentely sopii myös erinomaisesti uuden opetussuunnitelman mukaiseen ilmiöoppimiseen ja opiskeluun koulun ulkopuolella.

Osana hanketta koululaisia perehdytetään arkeologiaan ja valmistellaan tulevaan tutkimusjaksoon etukäteen. Varsinaiset tutkimusjaksot kestävät tyypillisesti noin viikon, mutta projektit voivat koostua useasta tutkimusjaksosta, joihin osallistuu useita koululaisryhmiä. Tutkimusjakson jälkeen tuloksia puretaan yhdessä koululaisten kanssa, ja löydökset julkistetaan mielekkäällä tavalla esim. sosiaalisessa mediassa tai toteuttavan tahon verkkosivuilla. Joihinkin hankkeisiin yhdistetään myös aikuisille suunnattuja yleisötapahtumia kuten luentoja tai yleisökaivauksia.

”Hankkeita arvioitaessa painotettiin erityisesti opetuksellisen sisällön laatua etukäteisvalmistelun, työskentelyjakson sekä jälkitöiden osalta, hankkeen arkeologista relevanssia ja kiinnostavuutta sekä yhteisöarkeologista osaamista”, kertoo erityisasiantuntija Johanna Ruohonen Suomen Kulttuurirahastosta.

Mullankaivajat-apurahat 2018
Arkebuusi osuuskunta Salon Angelniemen kyläympäristön arkeologiseen tutkimukseen  30 000
Forssan kaupunki Forssan Yhtiönpuiston polkuverkoston arkeologiseen tutkimukseen 22 500
Haminan kaupunki, museot Haminan Viidankankaan koululaistutkimukset -hankkeen toteuttamiseen 18 000
K. H. Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo Kivinevan asumuspainannekylän koululais- ja yleisökaivausten toteuttamiseen 30 000
Kansallismuseo, museovirasto Arkeologiaa Kontiolahdella -hankkeen toteuttamiseen 25 500
Matti Koivurinnan säätiö / Aboa Vetus & Ars Nova -museo Arkeologisen ilmiöviikon järjestämiseen museossa 11 500
Fil. maisteri Ulla Moilanen ja fil. maisteri Ninni Närvänen Lasten elämää 1800-luvun maaseudulla -hankkeen toteuttamiseen 23 000
Oulun kaupunki Kivikautta kaivaen -hankkeen toteuttamiseen 25 000
Savonlinnan maakuntamuseo Mullankaivajat Saimaalla -hankkeen toteuttamiseen 30 000

Lisätiedot

Yhteisymmärrystä pehmeän diplomatian keinoin

Kulttuuridiplomatia on pehmeää, taiteeseen ja kulttuuriin perustuvaa diplomatiaa, joka pyrkii luomaan yhteisymmärrystä ja luottamusta eri kansojen ja kulttuurien välille. Se on keino selvittää konflikteja ja edistää demokratiaa, osallistumista, ihmisoikeuksia ja sananvapautta.

Siru Törnroos

Siru Törnroos opiskeli kulttuuridiplomatiaa Sienan ja Berliinin yliopistoissa.

– Kulttuuridiplomatian tavoitteena on antaa tavallisille kansalaisille mahdollisuus tutustua toiseen kulttuuriin antaen samalla viestin, että heidän kulttuurinsa on arvokas, kuvailee oululainen yhteiskuntatieteiden maisteri Siru Törnroos.

Törnroos lähti opiskelemaan Saksaan ja Italiaan, joissa on tehty kulttuuridiplomatiaa menestyksekkäästi jo pidempään.

Suomessa kulttuuridiplomatia on käsitteenä melko tuore, eikä Suomessa järjestetä kulttuuridiplomatian opintoja. Sen vuoksi Törnroos lähti opiskelemaan Saksaan ja Italiaan, joissa on tehty kulttuuridiplomatiaa menestyksekkäästi jo pidempään. Vuosina 2016–2017 hän suoritti kulttuuridiplomatian maisteriopinnot yliopistoissa Berliinissä ja Sienassa. Törnroos on opiskellut aiemmin muun muassa yhteiskuntafilosofiaa ja etiikkaa, joista oli hyötyä kulttuuridiplomatian opinnoissa.

Italian Sienan opintojaksolla paino oli teoriaopinnoissa, kuten kurssit kulttuuriperinnöstä, ihmisoikeuksista, populismista, organisoidusta rikollisuudesta, konfliktien sovittelusta ja tutkimusmetodeista sekä eri alueiden poliittisesta kehityksestä esimerkiksi Tunisiassa, Egyptissä ja Lähi-Idässä.

– Sain paljon tietoa ja ymmärrystä tämän päivän yhteiskunnallisista haasteista ja teemoista, kuten Euroopan pakolaiskriisistä, poliittisesta islamista, erilaisesta vallankäytöstä kriisitilanteissa sekä Italian organisoidun rikollisuuden leviämisestä muualle maailmassa ja sen vaikutuksista demokratiaan.

Berliinin yliopistossa opintoihin puolestaan sisältyi paljon alan konferensseja ja tapahtumia.

– Vierailimme muun muassa Euroopan Komissiossa, josta sain paljon uusia kontakteja alan erilaisiin EU-hankkeisiin liittyen.

– Pro gradu -työni kirjoitin palattuani Suomeen, ja se käsitteli Euroopan Unionin demokratian turvallisuutta suhteessa Italian ja Turkin organisoituun rikollisuuteen. Gradutyöni johdatti minut yhteistyöhön Prahan Kansainvälisten suhteiden tutkimusinstituutin kanssa, johon alan seuraavaksi tehdä töitä tutkijaharjoittelijana. Sain myös mahdollisuuden hakea yhteiskuntatieteelliseen tutkijakouluun ulkomailla.

– Uskon, että kulttuuridiplomatia on kasvavassa asemassa, ja sen osaamista tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös Suomessa. Ulkomailla opin erityisesti sen, että pienetkin hankkeet ovat arvokkaita ja merkityksellisiä.

Törnroosin mielestä myös hänen kotikaupungissaan Oulussa olisi hyvä hyödyntää kulttuuridiplomatiaa.

– Ouluun, kuten muuallekin Suomeen, on viime vuosina saapunut paljon muiden kulttuurien edustajia, ja olisi hyvä pystyä nopeasti rakentamaan luottamusta ja yhteisymmärrystä heidän ja oululaisten välille. Tähän voitaisiin vaikuttaa juuri kulttuuridiplomatian keinoin.

Pidemmällä aikavälillä kulttuuridiplomatia tukee myös alueen matkailua, liiketoimintaa, maakuvaa, mielikuvia muista kansoista ja kulttuureista sekä turvallisuutta ja menestystä.

– Toivoisin voivani vaikuttaa Oulun näkyvyyteen ja linjauksiin näissä asioissa. Tällä voisi olla merkittävää vaikutusta myös seudun asenneilmapiiriin ja talouden kehitykselle.

Teksti: Jenni Hietala
Kuvat: Sienan yliopisto, Siru Törnroosin kuva-arkisto

Maakuntarahastojen apurahainfotilaisuus 23.1.

Maakuntarahastot järjestivät yhteisen apurahainfotilaisuuden 23.1.2018 Oulussa.

Tilaisuudessa asiantuntijamme kertoivat apurahahausta sekä vastasivat yleisön kysymyksiin. Tilaisuutta oli mahdollisuus seurata suorana ja myös jälkikäteen tallenteena: www.facebook.com/kulttuurirahasto tai www.youtube.com/kulttuurirahasto.

Tilaisuuden esittelyaineistoon voi tutustua tästä linkistä.

 

Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastoa tukevat oman alueensa kulttuurityötä ja siihen kohdistuvaa taiteellista tai tieteellistä työtä. Apurahahaku on käynnissä 10.1.–9.2.2018.

 

Lisätietoja:

www.skr.fi/mkr

www.skr.fi/hakuohjeet

www.skr.fi/haku

 

Lapin rahasto toivoo hakemuksia lasten ja nuorten lukemista edistäville hankkeille

Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahaston apurahojen hakuaika on 10.1.–9.2.2018. Rahasto jakaa tänä vuonna 543 000 euroa apurahoja lappilaisille tieteen- ja taiteenharjoittajille sekä maakunnassa tehtävään tai siihen kohdistuvaan tieteelliseen tai taiteelliseen työhön ja kulttuuritoimintaan.

Tänä vuonna apurahojen myönnössä erityisenä painopisteenä on lasten ja nuorten lukemisen ja sanataiteen edistäminen.

Apurahoja myönnetään yleisrahastosta sekä jakovuorossa olevista nimikkorahastoista, joita tänä vuonna ovat Mikko ja Sirkka Jokelan rahasto, Suoma ja Veijo Kärjen rahasto, Lapin tutkimusrahasto, Längmanin Yrittäjärahasto I, Martti Miettusen rahasto ja Aino Yliruokasen rahasto.

Tieteisiin ja taiteisiin on mahdollista hakea kokovuotista apurahaa, jonka suuruus on 24 000 euroa. Laajoihin, maakunnallisesti merkittäviin ja tavanomaista suurem­paa rahoitusta vaativiin kärkihankkeisiin voidaan myöntää 40 000 euroa yhtenä tai kahtena apurahana. Visuaalisiin taiteisiin myönnetään ainakin yksi kokovuotinen 24 000 euron työsken­telyapuraha. Lasten ja nuorten kulttuuritoimintaan myönnetään vähintään 20 000 euroa. Lasten kulttuuri­toiminnassa tärkeänä pidetään lasten osallistumista toimintaan.

A.E. Nordenskiöldin stipendin tarkoituksena on edistää arktisen alueen tutkimus­ta, ja sitä voivat hakea kaikkien tieteen alojen tutkijat. Stipendi on 24 000 euroa, ja se myönnetään yhdelle henkilölle tai työryhmälle. M.S. Elo­maan rahastosta jaetaan 12 000 euroa saamelaisopiskelijoiden tukemiseksi.

Apurahaa haetaan verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/haku. Hakuaika päättyy perjantaina 9.2.2018 klo 16.00. Käsiteltäviksi otetaan vain hakemukset, jotka on jätetty rahastolle verkkopalvelussa määräaikaan mennessä. Hakuohjeet ja lisätiedot löytyvät osoitteesta www.skr.fi/mkr/la.

Tiedustelut:

asiamies Marjut Kuusisto, etunimi.sukunimi@skr.fi
sihteeri Tittamari Marttinen, etunimi.sukunimi@skr.fi

Ilmoittautuminen Taidetestaajaksi lukuvuodeksi 2018–19 käynnissä

Kaikki lukuvuoden 2018–2019 kahdeksasluokkalaiset kutsutaan mukaan Taidetestaajiin. Suomen Kulttuurirahaston, Svenska kulturfondenin ja Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton kolmivuotisen Taidetestaajat-hankkeen ensimmäinen lukuvuosi on vasta puolivälissä. Samaan aikaan valmistaudutaan kuitenkin jo seuraavaan lukuvuoteen. Toivomme koulujen ympäri Suomen olevan silloinkin mukana.

Ilmoittautumisaika lukuvuodeksi 2018–2019 on 15.1.–4.2.2018.

Kun vuosi sitten kutsuimme ensimmäisen kerran kahdeksasluokkalaiset kokemaan ja arvioimaan taidetta, tilaisuuteen tarttui yli 99 prosenttia maamme kouluista. Niidenkin koulujen, jotka ovat hankkeessa mukana tällä hetkellä, on ilmoittauduttava seuraavaksi lukuvuodeksi.

Sopii uuteen opetussuunnitelmaan

Taidetestaajat tarjoaa jokaiselle 8.-luokalle mahdollisuuden kahteen valmiiksi sovittuun vierailuun esimerkiksi teatterissa, museossa, konsertissa tai oopperassa. Vierailuihin sisältyvät pääsyliput, matkat sekä etukäteis- ja jälkityöskentelymateriaalit (etkot ja jatkot). Koulut järjestävät itse taidevierailupäivien ruokailut ja koulukuljetukset sekä opettajien päivärahat.

Taidevierailun jälkeen nuorten mielipidettä kysytään taidetestaajia varten luodulla, selainpohjaisella arviointisovelluksella. Nuorten arviot taide-elämyksistä ovat julkisesti kaikkien nähtävillä Taidetestaajien verkkosivuilla.

Hanke sopii uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin mm. tukemalla ilmiöpohjaista opetusta ja kulttuurikasvatussuunnitelmien toteuttamista. Lisäksi Taidetestaajat kannustaa eri oppiaineiden yhteistyöhön ja laaja-alaiseen osaamiseen. Mukaan valituilta taidelaitoksilta edellytämme erityisesti nuoret huomioon ottavaa yleisötyötä, joka tarjoaa kahdeksasluokkalaisille uudenlaisia kokemuksia.

Koulun yhteyshenkilö ilmoittaa luokat

Koulujen taidevierailut ja matkat suunnitellaan luokille sopiviksi ilmoittautumisvaiheessa annettujen tietojen mukaan. Jotta koulun yhteyshenkilö voi ilmoittaa koulunsa luokat hankkeeseen lukuvuodeksi 2018–2019, hänen on kirjauduttava omilla tunnuksillaan Taidetestaajat-järjestelmään.

Yhteyshenkilö lisää järjestelmään luokat ja niiden vastuuopettajat sekä huolehtii, että kukin vastuuopettaja käy täyttämässä oman luokkansa tiedot ilmoittautumisaikana.

Ilmoittautumisesta on lähetetty tietoa kaikkien koulujen rehtoreille kirjeitse ja yhteyshenkilöille sähköpostitse. Hankkeen ohjauksesta ja järjestelyistä vastaa Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, jolla on koko Suomen kattava aluekoordinaattoreiden verkosto. Ilmoittautumiseen liittyvissä kysymyksissä koulut voivat tarvittaessa kääntyä oman alueensa aluekoordinaattorin puoleen. Aluekoordinaattoreiden yhteystiedot ovat osoitteessa taidetestaajat.fi/yhteystiedot.

 

Taidetestaajien antamat arviot löytyvät täältä: https://taidetestaajat.fi/arviot/teokset

www.taidetestaajat.fi