Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Pohjois-Savon rahastolta yli miljoonalla eurolla apurahoja

Pohjois-Savon rahaston jakosumma kohosi tänä vuonna ensimmäisen kerran miljoonaan euroon. Apurahansaajia oli yhteensä 78. Uutena avauksena Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarahastot jakoivat tänä vuonna 100 000 euron suuruisen yhteisen apurahan.

Apurahansaajien ryhmäkuva Pohjois-Savon rahaston vuosijuhlassa 16.5.2018 Kuopion kaupungintalolla. Kuva: Petri Laitinen.

Pohjois-Savon rahaston vuoden 2018 apurahansaajat yhteiskuvassa. Kuva: Petri Laitinen

Rahaston 55. vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin Kuopion kaupungintalon juhlasalissa keskiviikkona 16.5.2018. Rahasto jakoi tänä vuonna 1 009 000 euroa yhteensä 78 apurahana. Apurahoista 42 oli tiedeapurahaa, yhteensä 627 000 euroa ja taiteen tukemiseen jaettiin 36 apurahaa, 382 000 euroa. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 14, suuruudeltaan 24 000 euroa tai väitelleille 28 000 euroa. Apurahoja myönnettiin eniten lääketieteeseen ja säveltaiteeseen.

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntarahastot jakoivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhteisen Kärkihanke-apurahan, jonka suuruus on 100 000 euroa. Apurahan sai Katja Kanninen ja työryhmä ilmansaasteiden ja Alzheimerin taudin yhteyttä käsittelevään tutkimukseen. Molemmat maakuntarahastot myönsivät apurahansaajalle 50 000 euroa.

Yhteisessä apurahassa haettiin korkeatasoista, eri tieteenaloja yhdistävää hanketta, joka edistää tieteenalojen välistä tutkimusta. Hankkeessa tuli olla toimijoita kummastakin maakunnasta.

– Taustalla oli ajatus siitä, että Itä-Suomen yliopisto toimii kahden maakunnan alueella, jolloin myös yhteistyötä ja tutkimusta tehdään kahdella eri kampuksella ja maakuntarahaston alueella. Apurahaa kokeiltiin kertaluonteisesti, mutta mietimme mahdollista jatkoa rauhassa, kertoi Pohjois-Savon rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Maija-Riitta Hirvonen apurahan taustoista.

Apurahoja haettiin lähes 9 miljoonalla eurolla

Tänä vuonna apurahahakemuksia tuli yhteensä 513 (viime vuonna 518) ja niillä anottiin yhteensä lähes 8 900 000 euroa. Hakemuksia tuli tieteisiin 246 ja taiteisiin 267 kappaletta.

– Saapuneiden hakemusten määrä on ollut laskussa viime vuosina. Laskua on ollut lähinnä tieteen puolella. Kaiken kaikkiaan hakemukset painottuvat Kuopion alueelle ja toivoisimme hakemuksia kattavammin koko maakunnan alueelta, kuvaa Pohjois-Savon rahaston asiamies Antti Meurman hakemustilastoja.

Pianotaiteilija Katariina Liimatainen esiintyi Pohjois-Savon rahaston vuosijuhlassa 16.5.2018. Kuva: Petri Laitinen

Pianotaiteilija Katariina Liimatainen esiintyi Pohjois-Savon rahaston vuosijuhlassa 16.5.2018. Kuva: Petri Laitinen

Vuosijuhlapuheen piti tänä vuonna professori, A.A. Laaksosen rahaston valvoja Juhani Nuutinen aiheesta Aarne August (Aku) Laaksonen ja aikalaisensa. Laaksosen nimikkorahasto perustettiin vuonna 1973. Se on toiseksi vanhin ja jakovaraltaan suurin Pohjois-Savon rahaston nimikkorahastoista. Laaksosen nimikkorahasto tukee vuosittain lääketieteen tutkimusta ja siitä myönnettiin tänä vuonna 19 apurahaa, yhteensä 215 500 euroa.

 

Uusmaalaiselle kulttuurille lähes 1 200 000 euroa

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto jakoi apurahoina 1 163 000 euroa vuosijuhlassaan Helsingissä Taidetehdas Korjaamolla 16.5.2018. 15 000 euron palkinto myönnettiin kuvataiteilija Anna Retulaiselle.

Kuvataiteilija Anna Retulainen

Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai Alfa Omega Raseborg rf  rakennustaiteelliseen kehitystyöhön ja uudenlaisen asuntoaluekokonaisuuden suunnitteluun kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Västerbyn kartanon miljööseen Tammisaareen. Hankkeessa halutaan kehittää ikääntyvien ihmisten tarpeisiin uudenlainen yhteisöllinen talotyyppi, jossa luotaisiin myös sukupolvet yhdistävää toimintaa ja koko lähiseutua palvelevaa kulttuuritoimintaa. Asuinalueen arkkitehtuurista halutaan kansainvälisesti poikkeuksellista, ja rakennuksista itsessään jo taidetta. Rakennukset toteutettaisiin luonnollisilla ja myrkyttömillä rakennusmateriaaleilla, kuten puulla, oljella ja savella, uusimpia rakennusinnovaatioita käyttäen. Tavoitteena on kokonaisvaltaisesti turvallinen ympäristö, joka ottaa huomioon ympäröivän arvostetun rakennuskulttuurin ja josta tulee kansainvälisesti rakennustaiteellisesti tunnettu vierailukohde.

Vuosiapurahan 24 000 euroa saivat taidegraafikko Inka Bell ja kuvataiteilija Anna Estarriola taiteelliseen työskentelyyn, tait. maisteri Melli Maikkula kahden elokuvakäsikirjoituksen kirjoittamiseen ja teatteri-ilmaisun ohjaaja Jonna Wikström Ryhmäteatterin yleisötyön toteuttamiseen.

Uudenmaan rahaston apurahan avulla järjestetään mm. Helsingin kävelyfestivaali, Ruusu Open Mic -runoklubeja, performanssi- ja videotaiteeseen keskittyvä Putkifestivaali, inklusiiviseen tanssiin keskittyvä X Dance Festival -tapahtuma, tanssi-improvisaatioon keskittyvä Hetki-festivaali, sirkusfestivaali Lohjalla ja Lux Musicae -tapahtuma Siuntiossa.

Kaikkiaan apurahan sai 141 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Hakemuksia tuli 1906, niiden yhteissumma oli 26,5 miljoonaa euroa. Myönnettyjen apurahojen keskisuuruus oli 8 200 euroa. Apurahansaajista 30 % edusti kuvataiteita, 16 % säveltaiteita ja 16  % näyttämötaiteita. Arkkitehtuurin, elokuva- ja valokuvataiteen, kirjallisuuden, muotoilun, lastenkulttuurin sekä kotiseututyön edustajia oli 2-9 % apurahansaajista. Puolivuotisen (12 000 €) tai sitä suuremman työskentelyapurahan sai 26 henkilöä.

Kuvataiteilija Anna Retulaiselle 15 000 euron palkinto

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myönsi 15 000 euron palkinnon kuvataiteilija Anna Retulaiselle, muistijälkien energiselle etsijälle, värikkäämmän todellisuuden tavoittajalle.

Anna Retulainen (s. 1969) lukeutuu Suomen eturivin taiteilijoihin, joka tunnetaan erityisesti ekspressiivisistä värikkäistä maalauksistaan. Hänen maalauksensa käsittelevät jokapäiväisen elämän, matkojen ja taidehistoriallisten mestariteosten yksityiskohtia – hänen maalauksensa ovat päiväkirjamerkintöjä paikoista ja tilanteista, joita hän on kokenut. Anna Retulaiselle piirtäminen on elämäntapa ja tapa luoda muistijälkiä. Kokemukset muuttuvat todeksi, kun niistä piirtää kuvan.

Retulainen kertoo työskentelystään näin: ”Ainoa olemassa oleva kuva tapahtuneesta on mielessäni. Kuvaan liittyvät paitsi visuaalinen muisto, myös muut aistit ja kokemus. Miten maalata muisto? Se, että ei ole varma, että on ainoastaan tunne, että se oli jotenkin noin. Ääriviiva ei voi olla selkeä ja väri ei voi olla kuin ehdotus jostain. Maalaaminen on hidasta. Kerros kerrokselta lähestyn loppua, jolloin maalaus ehkä kertoo siitä, mitä haluan muistaa. Tavoittelen kuvaa, jonka uskon tunnistavani, jos saan sen esille. Siveltimen jäljet paljastavat haurauden – ja ärtymyksen siitä, etten pysty tavoittamaan muistoa. Näennäisen nopeat jäljet ovat hitaita. Olen toistanut ne monta kertaa, pyyhkinyt pois ja toistanut edelleen, ennen kuin olen antanut niiden jäädä.”

Anna Retulainen asuu ja työskentelee pääosin Helsingissä. Hän on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa ja Konstfackissa Tukholmassa. Hän on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin 1990-luvun puolivälistä lähtien eri puolilla Eurooppaa.  Retulainen on ollut ehdolla Carnegie Art Award -palkinnon saajaksi kahdesti, vuosina 1999 ja 2014. Hänen teoksiaan löytyy mm. Nykytaiteen museo Kiasman, Saastamoisen säätiön, Sara Hildénin taidemuseon, Serlachiuksen taidesäätiön ja Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmista sekä lukuisista yritys- ja yksityiskokoelmista.

Vuosijuhla Taidetehdas Korjaamon ratikkahallissa

Vuosijuhlassa esiintyi monipuolisesti Uudenmaan Kulttuurirahaston aiempien vuosien apurahansaajia. Uudenmaan rahaston puheenjohtaja Juha Ilonen johdatteli juhlayleisön rahaston apurahoihin ja jakoi palkinnon ja Kärkihankeapurahan yhdessä rahaston asiamies Leena Tammivuoren kanssa.  

Klovni, sirkustaiteilija Hanna Terävä nauratti yleisöä Uudenmaan rahaston vuosijuhlassa 16.5.2018. Kuva: Heikki Tuuli

Uudenmaan Kulttuurirahasto on yksi Suomen Kulttuurirahaston 17 maakuntarahastosta.  Se tukee taidetta, kulttuuria ja kotiseututyötä Uudellamaalla.

Lähes puoli miljoonaa Kymenlaakson kulttuurille

Kymenlaakson rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa 57. vuosijuhlassaan Kouvolassa keskiviikkona 16.5.2018.

Tämän vuoden hakukierroksella Rahasto vastaanotti 260 määräaikaan mennessä tullutta hakemusta ja apuraha myönnettiin 44 hakijalle. Kymenlaakson Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, 10 000 euroa, luovutettiin viulunsoitonopettaja Airi Koivukoskelle ja kapellimestari Jouko Koivukoskelle. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jakautui kahden hakijan kesken, Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry:lle myönnettiin 35 000 euroa sekä Tommi Parkolle ja työryhmälle 20 000 euroa. Vuoden 2018 apurahakierroksella jaettiin yhteensä 473 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 35 % ja taiteen 65 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (40 %), humanistiset tieteet (33 %) ja tekniset tieteet (11 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kuvataiteisiin (28 %), säveltaiteisiin (24 %) ja kirjallisuuteen (12 %). Tällä kierroksella miesten osuus apurahansaajista oli naisia suurempi (miehet 56 ,% naiset 44 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 10 500 euroa.


Kymenlaakson rahaston apurahansaajat vuosimallia 2018. Kuva: Johannes Wiehn

Kärkihankkeina mobiilisovellus ja runotapahtuma

Kärkihankeapurahaa jaettiin kahdelle hankkeelle yhteensä 55 000 euroa. Sen saivat Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry mobiilisovelluksen ja www-sivujen valmistamiseen (35 000 euroa) sekä Tommi Parkko ja työryhmä Runo tulee Haminaan -tapahtuman järjestämiseen (20 000 euroa).

Karhulan Teollisuuspuistoyhdistyksen hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Kymenlaakson teollisten toimijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa uusinta teknologiaa hyödyntävä, satelliittipaikannukseen perustuva mobiilisovellus ja sovellusta tukeva www- sivusto maakunnan merkittävimmistä teollisista arkkitehtuurikohteista. Hankkeen tavoitteena on lisätä suuren yleisön kiinnostusta Kymenlaakson kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävään rakennustaiteeseen sekä lisätä kymenlaaksolaisten kotiseututuntemusta. Hankkeessa toteutettavat sovellus ja verkkosivut soveltuvat sekä matkailijan oppaaksi että paikallisoppaiden ja matkailuyritysten työkaluiksi. Aineisto sopii myös koulujen opetuskäyttöön.

Tommi Parkon ja työryhmän Runo tulee Haminaan –hankkeessa toteutetaan kolmipäiväinen runotapahtuma, jossa jokainen päivä on luonteeltaan erilainen. Tapahtuma käynnistyy runoilijoiden ammatillisella tapaamisella ja jatkuu yleisötilaisuuksilla huipentuen viimeisen illan laajemmalle yleisölle järjestettyyn runotilaisuuteen. Jamilahden kansanopiston lisäksi yleisötilaisuuksia järjestetään mm. kirjastossa, kouluissa ja päiväkodeissa eli paikoissa, joissa tavoitetaan laajasti uusia yleisöjä. Hankkeen tavoitteena on runouden tunnettuuden lisääminen ja kirjallisuuden harrastamisen edistäminen.

Kokovuotisia neljä ja puolivuotisia kuusi

Kokovuotisia työskentelyapurahoja (9-12 kk) jaettiin neljä, kaksi taiteeseen ja kaksi tieteeseen. Taiteen kokovuotisen saivat mus. maisteri Tuomas Kivistö ja taidemaalari Mikko Sakala. Tieteen kokovuotisen saivat puolestaan fil. maisteri Essi Korhonen ja kasvatust. maisteri Heli Talaslampi.

Puolivuotisia työskentelyapurahoja jaettiin kuusi, kaksi taiteeseen ja neljä tieteeseen. Sen saivat kuvanveistäjä Markku Hirvelä, fil. maisteri Reeta Holopainen, teol. maisteri Moona Kinnunen, tait. maisteri Tero Kuitunen, fil. tohtori Sami Louekari, fil. maisteri Tomi Rautaoja.

Kulttuuripalkinto musiikin ilosta, taiteen intohimosta Airi ja Jouko Koivukoskelle

Kymenlaakson musiikkielämässä törmää tuon tuostakin sukunimeen Koivukoski eikä ihme, sillä pariskunta Airi ja Jouko Koivukoski on ollut maakunnan musiikkivaikuttajia yli 40 vuoden ajan. Vaikuttaminen ei tosin ole jäänyt ainoastaan maakuntaan, vaan aktiivinen työ musiikin parissa on vienyt Koivukoskia eri puolille Suomea ja ulkomaille. Uransa aikana Airi ja Jouko Koivukoski ovat molemmat saaneet useita palkintoja ja huomionosoituksia. Director musices -arvonimi myönnettiin Airi Koivukoskelle vuonna 2010 ja Jouko Koivukoskelle 2011.

Airi Koivukoski (synt. 1944) valmistui ylioppilaaksi Joensuun tyttölyseosta 1964. Opintojaan hän jatkoi Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa valmistuen viulunsoitonopettajaksi. Vuodesta 1966 alkaen Airi Koivukoski on toiminut mm. soitonopettajana musiikkiopistoissa eri puolilla Suomea (mm. Helsingissä, Porissa, Hyvinkäällä, Mikkelissä ja Kotkassa), ollut viulupedagogiikan opettajana Sibelius-Akatemiassa, pitänyt kursseja musiikkioppilaitosten opettajille ja oppilaille, toiminut Sibelius-viulukilpailun sihteeristössä. Viimeisimmäksi hän toimi erityislahjakkaille suunnatun Viuluakatemian intendenttinä, mistä työstä hän jättäytyi eläkkeelle 2018.

Airi Koivukosken oppilasryhmän Viuluviikarit opetustavasta muodostui kansainvälisesti laajaa kiinnostusta herättänyt opetusmetodi. Ryhmä on käynyt konsertoimassa ja demonstroimassa kansainvälisissä kongresseissa. Oppilaista ammattimuusikoiksi valmistuneita, opiskelijoita tai musiikkia pääasianaan työssään käyttäviä on yli 40, heistä Kotkan seudun musiikkiopiston oppilaita yli kaksikymmentä. Opetusmetodista on koottu julkaisu, jota on jaettu eri musiikkiopistoihin.

Jouko Koivukoski (synt. 1946) kirjoitti ylioppilaaksi Porin Lyseosta 1966. Tämän jälkeen opinnot jatkuivat Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui 1973. Kapellimestarina ja sellonsoitonopettajana Jouko Koivukoski toimi eri musiikkiopistoissa ja orkestereissa mm. Hyvinkäällä, Oulussa, Mikkelissä, Kuopiossa ja Kotkassa. Kotkan musiikinjohtajana hän toimi vuosina 1997-2010. Koivukosken työ ei kuitenkaan rajoittunut ainoastaan orkestereihin. Hän toimi myös kuorokapellimestarina johtaen Kotkan Kantaattikuoroa 36 vuoden ajan. Hän on toiminut myös Kamarikuoro Kotka-Canton johtajana ja Kotkan Lyseon Kuoropoikien Senioreiden johtajana.

Jouko Koivukosken kapellimestarikautena musiikkia edistettiin Kotkassa aktiivisesti. Orkesteria kehitettiin pienestä harrastajaorkesterista 23 vakanssin ammattiorkesteriksi, joka toimi pohjana myöhemmin muodostetulle Kymi Sinfonietalle. Kotkaan saatiin myös kaivattu konserttisali, kun työväentalo peruskorjattiin konserttitaloksi. Yhteistyö teatterin ja Kotkan oopperayhdistyksen kanssa tiivistyi, kun kapellimestarin ja orkesterin työkuvaan kuuluivat myös musikaalit ja operetit sekä oopperaproduktiot.  Jouko Koivukoski oli aktiivisesti luomassa myös uusia musiikkitapahtumia maakuntaan. Kotkan Merimieslaulufestivaalissa, Kotkan Urkuviikoissa sekä Kotkan kansainvälisen urkukilpailujen suunnittelussa ja toteutuksessa näkyy hänen kädenjälkensä. Helminauhasinfonikkoja eli Kotkan, Loviisan ja Haminan alueella asuvista harrastajista, eläkkeellä olevista ammattimuusikoista ja pitemmälle kehittyneistä musiikkiopiston oppilaista koostuvaa sinfoniaorkesteria hän johti 1991-2013.

Airi ja Jouko Koivukoski saivat Kymenlaakson kulttuuripalkinnon vuonna 2018. Kuva: Johannes Wiehn

Borrelioositutkija uskaltaa yhä kulkea niityillä

Teksti: Antti Kivimäki
Kuvat: Robert Seger

Vuosi vuodelta punkkeja eli puutiaisia on Suomessa yhä enemmän ja pohjoisempana. Samoin borrelioositartuntoja tilastoidaan alati enemmän. ”Ilmasto lämpenee, joten puutiaiset selviytyvät paremmin. Samoin punkkien isäntäeläimet peurat ovat lisääntyneet”, kertoo Turun yliopiston biolääketieteen tohtorikoulutettava Annukka Pietikäinen. Hän tutkii Turun laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla. Tutkimuskohde ei silti ole säikäyttänyt häntä pitäytymään vapaa-aikana poissa kallioilta ja niityiltä.

Borrelia Burgdorferi -bakteereja

Borrelia Burgdorferi -bakteereja mikroskoopin läpi nähtyinä.

”Tieto ei ole lisännyt tuskaa, vaan terve realismi on lisääntynyt. Jokainen punkki ei kanna borrelioosia, ja vaikka infektoitunut punkki purisi, tauti ei välttämättä silti siirry ihmiseen.”

Jos tauti kuitenkin tarttuu, borrelioosin tunnistaa punkin puremakohdan ympärille muodostuvasta punaisesta, laajenevasta renkaasta. Mikäli borrelioosin alkuvaihe jää huomaamatta, tauti voi kehittyä keskushermostoa lamauttavaksi neuroborrelioosiksi tai kivistäväksi nivelborrelioosiksi. Tauti on hoidettavissa antibioottikuurilla.

Siilinjärveläinen lääketieteen alan yritys Reagena on kehittänyt neuroborrelioosiin pikatestin, jossa selkäydinnesteestä voidaan havaita neuroborrelioositartunnasta kertova merkkiaine jo ennen kuin vereen on ehtinyt muodostua vasta-aineita.

”Selkäydinnäyte on voimakas toimenpide. Testi tehdään, jos punkin pureman rengasihottuman lisäksi potilaalla on neurologisia oireita, kuten kovia hermokipuja tai kasvohermohalvaus”, Pietikäinen sanoo.

Hän oli mukana tarkastamassa, että Reagenan pikatestillä saatiin todettua neuroborrelioosi yhtä varmasti kuin Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa käytetyllä raskaammallla ja kalliimmalla todennusmenetelmällä.

Tutkija Annukka Pietikäinen tutkii laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla.

Tutkija Annukka Pietikäinen tutkii laboratorioissa borrelioosin leviämismekanismeja proteiinitasolla.

Pietikäisen väitöstyön ydintä on tutkia molekyylitasolla, miksi borreliabakteeri kiinnittyy ihmiseen ja juuri tiettyihin paikkoihin.

Bakteerit tarttuvat ihmiseen soluseiniensä proteiinien avulla. Bakteerin pinnalle jokin proteiini on sen muotoinen, että se loksahtaa kuin palapelin pala johonkin tiettyyn ihmisen kudostyyppiin.

”Borreliabakteerissa on monia alalajeja, jotka tarttuvat eri paikkoihin ihmisen elimistössä. Toisaalta myös eri ihmisillä kudokset ovat hieman erilaisia, mikä voi vaikuttaa bakteerin leviämiseen.”

Eniten Pietikäinen on tutkinut sellaista borreliabakteerin pintaproteiinia, joka kiinnittyy ihmiskehon dekoriiniin. Dekoriini on sidekudosväliaineen proteiini, jota esiintyy paljon nivelissä ja ihossa.

Mitä hyötyä tällaisesta tiedosta on?

”Pitkän aikavälin tavoite on kehittää lääkkeitä, jotka blokkaavat borreliabakteeria sitoutumasta ihmisen elimistöön.”

Tällainen lääke jäljittelisi bakteerin pintarakenteen avainkohtaa ja sitoutuisi näin tähän bakteerin rakenteeseen ennen kuin bakteeri ehtii sitoutua ihmiskudoksen herkkiin pisteisiin.

”Ongelma on toki se, että bakteerin pinnalla on monia tarttumakykyisiä kohtia. Kun yhden blokkaa pois, bakteeri voi käyttää toisia.”

Pietikäinen tekee väitöskirjaa jo kuudetta vuotta, sillä pienen pojan syntymä toi uusia haasteita väitöskirjan tekoon. Tutkija väittelee luultavasti joskus ensi vuoden alussa.

Poika on nyt puolentoista vuoden ikäinen ja alkaa tänä kesänä koluta heinikoita.

”Hän saa tehdä niin, kunhan käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Ja illalla täytyy tehdä tarkka punkkisyyni.”

Annukka Pietikäinen sai 14 000 euron apurahan Varsinais-Suomen rahastolta keväällä 2018 Lymen borrelioosia käsittelevän väitöskirjatyön loppuunsaattamiseen.

Etelä-Savon rahastolta lähes 700 000 euroa apurahoina ja palkintoina

Etelä-Savon rahaston apurahat ja palkinnot jaettiin maakuntarahaston 56. vuosijuhlassa Pieksämäellä 15.5.2018.


Etelä-Savon rahaston apurahansaajat vuosimallia 2018. Kuva: Sami Funke

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 326 hakemusta, joista 60 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi aiempien vuosien tapaan 3 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-stipendejä varten. Etelä-Savon Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin kirjailija Mari Mörölle. 20 000 euron arvoisen Rantasalmi-palkinnon sai puolestaan Senkki Oy. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Savonlinnan Kulttuurikellari ry:lle. Vuoden 2018 jako oli yhteensä 681 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 43 % ja taiteen 57 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat humanistiset tieteet (31 %), yhteiskuntatieteet (29 %) ja lääketieteet (22 %). Taiteen aloista eniten saivat säveltaiteet (32 %), muotoilu ja taidekäsityö (17 %) sekä kuvataiteet (17 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 56 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 18 ja apurahojen keskisuuruus noin 11 000 euroa.

Kärkihankeapuraha Savonlinnan Kulttuurikellari ry:lle

Tämän vuoden Kärkihankkeeksi nostettiin Savonlinnan Kulttuurikellari ry:n kulttuuritilahanke. Yhdistyksen tavoitteena on perustaa uusi matalan kynnyksen kulttuuritila Savonlinnaan. Tarkoitukseen soveltuvaksi tilaksi kunnostetaan alun perin elokuvateatteriksi rakennettu ja sittemmin monikäyttötilana toiminut tila Savonlinnan keskustasta hyvien kulkuyhteyksien varrelta. Paikka kunnostetaan ja varustetaan käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan osin talkoovoimin.

Tilan muutostöiden valmistuttua ja toiminnan käynnistyttyä Kulttuurikellariksi nimitettyä tilaa voivat käyttää savonlinnalaiset kulttuuriyhdistykset, kulttuurialan oppilaitokset, seurakunnat sekä tahot, joilla ei muutoin olisi varaa lunastaa tiloja kulttuurisen toimintansa toteuttamiseksi. Matalan kynnyksen kulttuuritilan toivotaan mahdollistavan kokonaan uuden yhteisöllisen kulttuurialan toimintamallin synnyttämisen Savonlinnaan sekä kulttuuri- ja taidealan ammattilaisten laajan verkostoitumisen. Parhaimmillaan yhteistyö avaa mahdollisuuden tuottaa myös sisällöltään aivan uudenlaista kulttuuritoimintaa.

Yhdeksän kokovuotista, yksitoista puolivuotista työskentelyapurahaa

Rahasto myönsi kuusi kokovuotista työskentelyapurahaa väitöskirjatyötä varten. Kokovuotisen saivat kauppatiet. maisteri Toni Juuti, M.Sc. Anu Kinnunen, fil. maisteri Jenna Lehkonen, terveystiet. maisteri Sanna Luokkamäki, dipl.ins. Aleksandr Soroka, tait. maisteri Tytti Vuorikari. Väitöksen jälkeiseen tutkimukseen myönnettiin kaksi apurahaa. Ne menivät Ph.D. Ere Nokkalalle ja liikuntat. tohtori Arto Pesolalle. Taiteen kokovuotisen apurahan sai dokumentaristi Juha Taskinen. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 11 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta.

Runsaasti tukea nuorille

Lahjakkaiden nuorten harrastustoimintaa tuettiin eri tavoin. Instrumenttien hankintaa varten apurahaa saivat Vilja Haajanen (viulu), Elsa-Vilja Heikkilä (sello ja jousi), Viljami Kemppinen (viulu ja jousi), Sini Korhonen (baritonitorvi) sekä Selina Lauha (klarinetti). Kalevi Hämäläinen sai puolestaan apurahan musiikkialbumin tekemiseen, Essi Kettunen musiikkileirille osallistumiseen, Iida Kokkonen Suomen Kansallisoopperan ja –baletin balettioppilaitoksen erikoiskoulutukseen osallistumiseen ja Mikkelin Tyttöteatteri näytelmäproduktion tekemiseen.

Kulttuuripalkinto sanataituruudesta, avarasta ajattelusta kirjailija Mari Mörölle

Kuva: Sami Funke.

Mikkelissä syntynyt (s. 1963) ja Savonlinnan taidelukiosta kirjoittanut Mari Mörö tunnetaan nopeatempoisena, energisenä ja tuotteliaana kirjailijana. Mörön tuotanto on monipuolinen kattaen eri tyylilajit mm. romaanit, novellit, näytelmät, pakinat, sketsit ja runot. Lisäksi hän kirjoittaa radioon kuunnelmia sekä tekee elokuva- ja televisiokäsikirjoituksia. Organisoituun arkeen mahtuvat myös harrastelijakirjoittajien ohjaaminen eri oppilaitoksissa ja arvostelupalveluiden kautta, luennointi, runo- ja novelliantologioiden toimittaminen sekä kolumnien kirjoittaminen puutarhalehtiin – saippuanvalmistusta ja ahkeraa hiihtoharrastusta unohtamatta.

Mörön kirjailijan ura ei käynnistynyt yliopisto-opintojen kautta. Kirjoittamiseen viitoitti tietä lapsuuden aikana sairauden vuoksi vietetyt pitkät hoitojaksot sairaalassa. Lukeminen ja kirjoittaminen olivat tuolloin lähes ainoa tapa saada päivien pitkät tunnit kulumaan. Lukioikäisenä kirjoittaminen jatkui mm. lehtikirjoittelun merkeissä. Taidelukion jälkeen Mörö suoritti kirjoittamisen, kirjallisuuden, kuvataiteen ja puutarha-alan opintoja eri oppilaitoksissa. WSOY:n esikoiskirjailijakoulutukseen Oriveden opistoon hän hakeutui vuonna 1991. Varsinainen kirjailijaura sai alkunsa vuonna 1992, jolloin WSOY julkaisi kurssilla valmistuneen novellikokoelman Siivet. Urallaan Mörö on saanut lukuisia palkintoja ja huomionosoituksia. 

Mari Mörön kirjatuotanto jatkuu edelleen hengästyttävällä kahden kirjan vuosivauhdilla. Aiheet teksteihinsä Mörö saa arjesta ja ympäristön tarkasta havainnoinnista. Viimeisimpänä innostuksenkohteena on puutarha asukkeineen sekä ns. garden writing. Se on tyylilaji, jossa lukijat viedään tarinoiden kautta puutarhanhoidon saloihin ja hassuihin sattumuksiin. Puutarhoja Mari Möröllä on tätä nykyä kaksi, toinen Mikkelissä Mörönperällä ja toinen Kanadassa Vancouverinsaarella. Kun Mikkelin Mörönperän puutarha talvehtii, jatkuu puutarhurin vapaaehtoistyö yliopiston omistamassa puutarhassa Tyynenmeren rannalla. Mörön Kukkasuutariksi ristimä sivupersoona saa elää omaa elämäänsä puutarhojen iloista nauttien.

Rantasalmi-palkinto puumuotoilun osaajalle, kestävän kehityksen puolustajalle Senkki Oy:lle

Pasi ja Pertti Mäenpää, Senkki Oy. Kuva: Sami FunkeKuvassa Pasi ja Pertti Mäenpää, kuva: Sami Funke.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Jurva on tunnettu puumuotoiluosaamisestaan ja huonekaluteollisuudestaan. 1800-luvulta käynnistyneen teollisuudenalan perinteitä jatkaa vuonna 1977 perustettu, nyt jo kolmannessa sukupolvessa toimiva perheyritys Senkki Oy. Veljensä Jussi Mäenpään kanssa yrityksen toiminnasta vastaavan Pasi Mäenpään mukaan Jurva on Senkille luonteva paikka.

– Vahvan puualan osaamisen takia Jurva on Senkille luonteva kotipaikka, ja meillä on myös sukujuuria täällä.

Senkki Oy:n erityisosaamista ovat huonekalujen ja komponenttien valmistus. Yritys valmistaa noin 2000 erilaista komponenttia sekä kokoaa ja viimeistelee huonekaluja mm. Iskulle, Artekille, Martelalle, Nikarille ja useille muille kumppaneille. Mäenpään mukaan yrityksen luonnehtiminen pelkäksi alihankkijaksi antaa siitä kapean kuvan, sillä yritys toimittaa kumppaneille kaikkea pelkistä komponenteista aina valmiisiin huippudesigntuotteisiin saakka.

Puun käyttö sisustusmateriaalina on lisääntynyt viime vuosina. Tämä trendi on huomattu myös Senkki Oy:ssä.

– Materiaalina puu on palannut vahvasti sisustamisen trendeihin. Uusiutuvuutensa ja kestävyytensä lisäksi puu luo sisustukseen lämpöä. Erityisen vahvasti puutrendi näkyy julkisessa kalustamisessa, puun terveysvaikutukset otetaan huomioon aiempaa useammin.

Suomalaisen puun jatkojalostuksen edistämisen ja korkean laatutason ylläpitämisen ohella Senkki Oy haluaa myös olla eturintamassa edistämässä kestävää kehitystä. Asiakasverkostonsa kannustamana yhtiö sertifioi puun alkuperän seurannan. Kestävän kehityksen edistämisen lisäksi sertifiointi nähdään myös kilpailuetuna: PEFC-sertifikaatti kertoo yhteistyökumppaneille yrityksen vastuullisuudesta.

– Kestävyyden merkitys on alalla kasvava trendi. Ne toimijat, joilta ei vielä löydy sertifikaattia, joutuvat pohtimaan näitä asioita tulevaisuudessa. Esimerkiksi kansainvälisten toimijoiden kanssa tekemisissä oltaessa sertifikaattia pyydetään aina.

MuT Aija Puurtinen piti juhlapuheen Etelä-Savon rahaston vuosijuhlassa 15.5.2018. Kuva: Sami Funke

Varsinais-Suomen rahasto jakoi yli miljoonan

Vuoden 2018 suurin apuraha myönnettiin Lepakot tieteen ja taiteen siivin -hankkeelle.

Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto jakoi tänä keväänä apurahoina ja opintostipendeinä yhteensä melkein 1,2 miljoonaa euroa. Tästä rahamäärästä 40 000 euroa jaetaan vasta touko-kesäkuun vaihteessa opintostipendeinä varsinaissuomalaisille, matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa menestyneille ylioppilaille ja lahjakkaille Turun konservatorion opiskelijoille.

Tämän vuoden suurimman apurahan, 40 000 euroa, Varsinais-Suomen rahasto myönsi FT Thomas Lilleyn johtamalle hankkeelle ”Lepakot tieteen ja taiteen siivin”. Hankkeeseen sisältyy lepakoista kertovan lastenkirjan tekeminen, valokuva- ja videonäyttelyn avaaminen Nautelankoskella sekä useita eri puolilla Varsinais-Suomea toteutettavia lepakkoteemaan liittyviä taiteellisia esityksiä.

Tiistaina Turun VPK:n talolla pidetyssä vuosijuhlassa jaettiin apurahoja yhteensä 101:lle tieteen, taiteen ja muun kulttuurin edustajalle. Lisäksi myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola -mitali kirjailija Kaari Utriolle.

Kilpailu apurahoista on kovaa. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 930 hakemusta, joiden yhteissumma oli lähes 15 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin 8 prosenttia läpäisi seulan. Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja myönnettiin 12 kappaletta ja 6−11 kuukauden työskentelyapurahoja 24 kappaletta. Muut apurahat osoitettiin lyhyempiin työskentelyjaksoihin tai erilaisten hankkeiden kuluihin.

Mitali historiallisen romaanin uudistajalle

Kulttuurirahaston hallitus myönsi Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan aloitteesta kirjailija Kaari Utriolle Mikael Agricola -mitalin hänen merkittävistä ansioistaan suomen kielen vaalijana ja innostavana historian tulkitsijana. Taiteilijaprofessorina toiminut Utrio on julkaissut kymmeniä historiallisia romaaneja ja historia-aiheisia tietokirjoja. Hän on uudistanut suomalaisen historiallisen romaanin perinnettä nostamalla naiset kirjojensa päähenkilöiksi. Kaari Utrio on aiemmin palkittu mm. valtion kirjallisuuspalkinnolla ja Pro Finlandia -mitalilla.

Vuosijuhlan ohjelmassa yhteiskunnan jakolinjoja ja musiikkia

Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlassa pitämässään juhlapuheessa professori Markku Jokisipilä käsitteli suomalaisen yhteiskunnan historiallisia jakolinjoja, jotka osittain liittyvät sata vuotta sitten käytyyn kansalaissotaan. Juhlan musiikillisesta annista vastasivat nuori pianisti Mikael Loponen sekä Turun NMKY:n Mieskuoro Naskalit Tommi Saalaksen johdolla.

 

Varsinais-Suomen rahaston hoitokunnan jäsen Markku Hoikkala luovutti Kaari Utriolle Mikael Agricola -mitalin. Kuva: Sami Kilpiö

Päijät-Hämeen rahastolta 470 000 euroa maakunnan tieteelle ja taiteelle

Päijät-Hämeen rahasto vietti 47. vuosijuhlaansa Lahdessa 12.5.2018. Rahasto jakoi apurahoja yleis- ja nimikkorahastoista yhteensä 470 000 euroa, kaikkiaan 54 saajalle.


Musiikkiteatteri NYT esiintyi Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa 12.5.2018. Kuva: Matti Silvennoinen

Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 261 kpl, yhteissummaltaan runsaat 3,3 miljoonaa euroa. Apurahoja jaetaan Päijät-Hämeessä syntyneille tai maakunnassa toimiville henkilöille ja yhteisöille sekä Päijät-Hämeeseen liittyviin ja sitä kehittäviin hankkeisiin.

Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 66 prosenttia, ja tieteiden osuus oli 34 prosenttia. Säveltaiteet, näyttämötaiteet sekä kuvataiteet saivat runsaimmin taiteen apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja luonnontieteisiin, lääketieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Apurahan keskikoko oli 8 700 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden 20 000 euron kaksi kärkihankeapurahaa myönnettiin muusikko AMK Panu Kankaalle ja Musiikkiteatteri NYT:lle median valta-asemaa käsittelevän teatteriesityksen käsikirjoitus- ja sävellystyöhön sekä elokuvaohjaaja Tertta Saarikolle ja elokuvaohjaaja Kari Vähävuorelle Lahden populaarikulttuurin historiaa käsittelevän dokumenttielokuvan toteuttamiseen.

Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan sai luonnontiet. kand. Ilkka Kivistö lepakkokoronavirusten seulontaan Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla sekä virusten perimää käsittelevään väitöskirjatyöhön. Kauppat. tohtori Jussi Heikkilälle myönnettiin 18 500 euron apuraha aineettomia oikeuksia käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden ja viime vuosien apurahansaajista trio Maija Lampela, viola da gamba, Anna Rinta-Rahko, violone ja Jouko Laivuori, cembalo, Musiikkiteatteri NYT sekä Iida Niemi, piano. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Timo Pihkala. Juhlapuheen piti professori Janne Vilkuna.

Pirkanmaan rahastolta 84 apurahaa ja palkinto Marjo-Riitta Saloniemelle

Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto jakoi 11.5.2018 vuosijuhlassaan Tampere-talossa yhteensä 1 244 000 euroa.

Tänä vuonna rahasto halusi tukea tavanomaista selvästi suuremmalla apurahalla monitieteistä tutkimushanketta. Hakemusten perusteella apurahan saajaksi valittiin Ph.D. Jari Hietasen ja työryhmän robottien ja ihmisten välistä vuorovaikutusta käsittelevä hanke, jolle myönnettiin 130 000 euroa.

Kärkihankeapurahat myönnettiin tänä vuonna kahdelle kulttuurihankkeelle. Livelaboratorio Tampere Oy sai 40 000 euroa musiikkitalo G Livelab Tampereen ohjelmatoiminnan käynnistämiseen ja taiteilijapalkkioihin ja Sanataideyhdistys Yöstäjä ry 45 000 euroa Kirjalitta kiertueella -lastenkirjallisuustapahtuman järjestämiseen.

Pirkanmaan rahaston nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteen eri aloille. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi sosiaalista mediaa ja lapsuutta sekä länsimaisen mieskuvan rakentumista käsittelevää tutkimusta.

Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kuusi kokovuotista apurahaa. Ne saivat kirjailija Siiri Enoranta, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Katja Kähkönen, säveltäjä Minna Leinonen, elokuva- ja teatteriohjaaja Kirsi Marie Liimatainen, tanssitaiteilija Ville Oinonen ja lasinpuhaltaja Johannes Rantasalo. Taiteen apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi musiikki-, tanssi- ja sirkusopintoihin, Oriveden seudun kansallispuvun tarkistamiseen sekä erilaisten tapahtumien ja festivaalien järjestämiseen.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen ja syöpätutkimukseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 56 000 euroa. 

– Rahastomme tavoitteena on tieteen ja kulttuurin edistäminen. Me pystymme parhaiten vastaamaan tähän etsimällä uutta avaavaa, uudenlaisia yhdistelmiä synnyttävää, mutta samalla korkealaatuisia hakemuksia kulttuurin, taiteen ja tieteen alalta. Yksi lempisanontani on ”täytyy tehdä niin hyvää, että hirvittää, mikään muu ei riitä huomenna”. Te olette tehneet hakemuksia, jotka täyttävät tämän tavoitteen, sanoi hoitokunnan puheenjohtaja Esa Halme apurahansaajille vuosijuhlassa.

Palkinto näyttelypäällikkö Marjo-Riitta Saloniemelle


Kuva: Harri Hinkka

Vuoden 2018 palkinto myönnettiin maailmankuvan avartamisesta, historiantajun rikastamisesta Museokeskus Vapriikin näyttelypäällikkö, fil. maisteri Marjo-Riitta Saloniemelle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Pirkanmaan rahaston hoitokunta palkitsi Marjo-Riitta Saloniemen hänen laaja-alaisesta työstään maailman kulttuureita esittelevien näyttelyiden järjestäjänä ja vastuuhenkilönä sekä aktiivisena museotoiminnan suunnannäyttäjänä. Saloniemen vastuulla Museokeskus Vapriikissa on usein ollut näyttelytoiminnan koko prosessi ensikosketuksesta maailman museoiden kanssa aina näyttelyesineiden valintaan, näyttelyn suunnitteluun ja julkaisujen tekoon. Kaikessa työssään Saloniemi on toiminut samalla pieteetillä ja korkealla vaatimustasolla. Sen tuloksena yleisö on saanut nauttia tietopohjaltaan laajoista, esteettisesti ja näyttelyteknisesti harkituista ja korkeatasoista näyttelyistä, jotka ovat herättäneet suurta huomiota Suomessa ja maailmalla ja avartaneet yleisöjen maailmankuvaa.

Ruovedellä syntynyt Saloniemi on toiminut Vapriikissa museoamanuenssina 1990–2007, museonjohtajana 2013–2016 ja näyttelypäällikkönä vuodesta 2007. Hän on tuonut Vapriikkiin muiden muassa näyttelyt Kielletty kaupunki – elämää Kiinan keisarien hovissa, Jääkauden jättiläiset, Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla, Terrakotta-armeija ja Kiinan aarteet, Tiibet, Fabergén aika ja Samuraiden aika.

Hän on yksin tai yhdessä muiden kanssa toimittanut parikymmentä näyttelyitä tai muuta historiaa käsittelevää tieteellistä julkaisua.

Saloniemi on myös toiminut Unescon alaisen Kansainvälisen museoneuvoston (ICOM) jäsenenä 2004–2009 ja presidenttinä 2010–2016.

Apurahoista tilastojen valossa

Tieteen aloille palkinto mukaan lukien myönnettiin 37 apurahaa (yhteensä 717 500 euroa), taiteen aloille 44 apurahaa (502 500 euroa) ja opintoihin 4 apurahaa (24 000 euroa). 

Kokovuotisia, vähintään yhdeksän kuukauden työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin 24 ja vähintään puolivuotisia 15 kappaletta. Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta kaikkiaan 13 pirkanmaalaiseen kuntaan myönnettiin ainakin yksi apuraha.

Pirkanmaan Kulttuurirahastoon saapui tänä vuonna 1 008 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 20 708 056 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 046 kappaletta ja hakusumma 18 128 601 euroa.

Kuvataiteilija Heta Laitakarin näyttely Talvipuutarhassa


Heta Laitakari näyttelynsä avajaisissa. Kuva: Harri Hinkka

Vuosijuhlan yhteydessä Tampere-talon Talvipuutarhassa avattiin kuvataiteilija Heta Laitakarin näyttely. Näyttelyn avasi kirjailija Juha Siro, ja se on avoinna yleisölle 12.–22.5.2018 ja 24.–27.5.2018 Tampere-talon aukioloaikoina.

Vuosijuhlassa tilaustanssiteos, lasten ja nuorten teatteria ja kuorolaulua

Vuosijuhlan aloitti Tanssiteatteri MD:n esittämä katkelma Pirkanmaan rahaston tilausteoksesta Kenttä. Teos käsittelee sisällissodan muistoa nykynaisen näkökulmasta, ja sen koreografian on tehnyt Susanna Leinonen. Teoksen ensi-ilta on 26.10.2018. Kangasalan Pikkuteatteri esitti katkelman Astrid Lindgrenin saturomaaniin perustuvasta näytelmästä Veljeni Leijonamieli. Näytelmän ovat ohjanneet Mika Eerola ja Sari Anttila, ja sen ensi-ilta on 13.6.2018. Händel-kuoro, johtajanaan Debra Gomez-Tapio esitti juhlassa Randall Thompsonin Alleluian.


Kangasalan Pikkuteatteri Pirkanmaan rahaston vuosijuhlassa 11.5.2018. Kuva: Harri Hinkka

Juhlapuheen vuosijuhlassa piti historian professori Pirjo Markkola otsikolla Sorsapuiston vuosisadat. Hän kuvasi juhlapuheessaan sitä, miten Sorsapuisto on 200 vuodessa muuttunut syrjäisistä Hatanpään kartanon torpparien viljelemistä vainioista ja sisällissodan näyttämöstä nykyiseksi tieteen, taiteen ja kulttuurin tekemisen paikaksi keskellä kaupunkia.

Tanssiteatteri MD esitti vuosijuhlassa katkelman Pirkanmaan rahaston tilausteoksesta Kenttä.
Kuva: Harri Hinkka
 

Tervetuliaissanat 11.5.2018, Esa Halme

Vuosijuhlapuhe 11.5.2018, Pirjo Markkola

Kiitospuhe 11.5.2018, Marketta Vaismaa

Talvipuutarhan näyttelyn avajaispuhe 11.5.2018, Juha Siro

 

Pohjois-Karjalan rahasto jakoi 898 000 euroa ‒ apurahoja yliopistoyhteistyöhön sekä lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Karjalan rahasto jakoi 57. vuosijuhlassaan 8.5. apurahoja 898 000 €. Apurahojen pääpaino oli vuoden työskentelyapurahoissa, joita myönnettiin 23 (14 tieteen ja 9 taiteen apurahaa). Puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin kymmenen, joista tieteeseen seitsemän ja taiteeseen kolme.

Kärkiapuraha yliopistoyhteistyöhön

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastojen yhteisenä kärkihankkeena myönnettiin apuraha akatemiatutkija Katja Kanniselle ja työryhmälle ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen käsittelevään tutkimukseen. Yhteistyössä Pohjois-Savon rahaston kanssa myönnettävän apurahan suuruus on 100 000 euroa.

‒ Yhteisapurahan tavoitteena on edistää Itä-Suomen yliopiston eri tieteenalojen välistä tutkimusta ja maakuntien yhteistyötä, kertoo Pohjois-Karjalan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Timo Tokola.

Hankkeeseen osallistuu neurotieteiden ja ympäristötieteiden nuoria osaajia neljästä eri tutkimusryhmästä Itä-Suomen yliopiston Kuopion ja Joensuun kampuksilta. Kuopiossa hankkeessa ovat Katja Kannisen lisäksi mukana yliopistotutkija Pasi Jalava ympäristö- ja biotieteiden laitokselta ja akatemiatutkija Tarja Malm A.I. Virtanen -instituutista. Joensuusta hankkeeseen osallistuu yliopistotutkija Jaakko Pohjoismäki ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.

Katja Kannisen työryhmä pyrkii nyt ensimmäistä kertaa selvittämään ilmansaasteiden yhteyttä aivojen toimintaan ja Alzheimerin taudin syntymekanismeihin käyttämällä useita uudenlaisia, potilasperäisiä Alzheimerin tautia mallintavia soluja sekä Alzheimerin taudin eläinmalleja. Tutkimus tulee tuottamaan uutta tietoa ilmansaasteiden vaikutuksista aivoissa, selvittämään näiden vasteiden keskeisiä mekanismeja ja tarjoamaan mahdollisia kehityskohteita aivosairauksien ehkäisemiseen ja hoitoon.

Tukea lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen

Lasten ja nuorten lukemisen innostamiseen kohdistuvia apurahoja saivat KM Leena Halonen lukulähettiläspalveluun esikoulujen ja koulujen kanssa sekä Teatteri-ilmaisun ohjaajat AMK Niina Karttunen ja Tommi Tihtarinen yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille suunnattujen ”Lukeminen, avain muutokseen” -työpajojen järjestämiseen.

Muita lastenkulttuurin apurahoja saivat mm. Satuteatteri Punahilkka ry lastentapahtuman järjestämiseen ja Sanaratas ry värivarjoteatterityöpajojen järjestämiseen kyläkouluilla.

Mikael Agricola -mitali professori Yrjö Sepänmaalle

Kuva: Leila Piironen/Helios Joensuu

Suomen Kulttuurirahaston Mikael Agricola mitali luovutettiin professori Yrjö Sepänmaalle, ympäristön ja kauneuden tulkitsijalle, teorian ja käytännön yhteensaattajalle.

Ympäristöestetiikan professori emeritus Yrjö Sepänmaan (s. 1945) tuotanto käsittelee ympäristön esteettistä tulkintaa ja arvoa. Hän on asunut Joensuussa vuodesta 1994 lähtien ja vaikuttanut merkittävästi Pohjois-Karjalan ympäristöesteettiseen keskusteluun. Sepänmaa on ollut pitkään myös Suomen Akatemian tehtävissä, esimerkiksi akatemiaprofessorina vuosina 2000‒2005.

Yrjö Sepänmaa on koko uransa ajan tähdentänyt tutkimuksen vuorovaikutusta yhteiskunnan, erityisesti eri ammattialojen kesken. Tämän periaatteen mukaisesti hän organisoi yhteensä seitsemän kansainvälistä kongressia ympäristöestetiikasta. Kukin kokouksista paneutui johonkin ympäristöestetiikan osa-alueeseen ‒ maiseman estetiikasta (1994) taivaan estetiikkaan (2009).

Sepänmaa on ollut myös vuodesta 2000 järjestetyn Joensuun kirjallisuustapahtuman keskeisiä perustajia ja aktiivisia toimijoita.

Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon rahastot myönsivät yhteisenä kärkihankkeena Katja Kanniselle ja työryhmälle 100 000 euron apurahan ilmansaasteiden vaikutuksia aivojen terveyteen käsittelevään tutkimukseen. Kuva: Leila Piironen / Helios Joensuu

 

Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto Ruamjai-kuorolle

Keski-Suomen rahaston 60-vuotisjuhlavuoden Kulttuuripalkinto myönnettiin 8.5.2018 Ruamjai-kuorolle ”suurella yhteisellä sydämellä lauletuista lauluista ja taitavista tulkinnoista.”  

Palkintokirjan luovuttivat hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen ja asiamies Antti Niskanen. Keski-Suomen rahaston Kulttuuripalkinto on juhlavuoden kunniaksi suuruudeltaan 15 000 €.

– Kuoron kehittyminen on ollut huimaa ja pitkäjänteinen työ näkyy ja kuuluu kuoron soinnissa ja esiintymisessä, mistä kertoo kuoron menestys sekä kansainvälisessä In… Canto Sul Garda -kuorokilpailussa Italiassa että Tampereen Sävelen kuorokatselmuksessa, hoitokunnan puheenjohtaja Hanna-Leena Pesonen kertoo.

Ruamjai on perustettu vuonna 2000 lapsikuoro Vox Aureasta uloskasvaneiden nuorten laulajien tahdosta jatkaa kuorolaulun parissa. Kuoronjohtajina ovat toimineet Sanna Salminen ja Iina Karjalainen. Nykyisin neljänkymmenen laulajan yhteisöä johtaa Kirsi Kaunismäki-Suhonen. Nuorisosekakuoro on ajan saatossa varttunut nuorten aikuisten sekakuoroksi, jonka musiikillinen linja on nojannut niin kansanlauluperinteeseen, keskiaikaiseen musiikkiin kuin taidemusiikkiin. Yleisö tuntee kuoron erityisesti elävästä esiintymisestä ja tulkinnallisesta taituruudesta.

Keski-Suomen rahasto juhlii tasavuosia

Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958 maakunnan henkisen ja taloudellisen kulttuurin viljelemiseksi. Samalla se on Suomen Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto, sillä aiemmin perustettu Pohjois-Suomen rahasto on myöhemmin jakautunut useammaksi erilliseksi maakuntarahastoksi.

Ruamjai esiintyi palkintojenjakotilaisuudessa 8.5.2018 kuoronjohtaja Kirsi Kaunismäki-Suhosen vetämänä. Kuva: Pekka Seppänen

Rahaston perustamisvaiheessa aktiivinen toimija Suomen Kulttuurirahaston lisäksi oli Keski-Suomen maakuntaliitto. Perustamisen taustalta löytyy maakuntaliiton toiminta Helsingin yliopiston Keskisuomalaisen osakunnan aloitteesta perustetussa keskisuomalaisten opintomahdollisuuksien parantamiseen tähtäävässä Keski-Suomi Rahasto -säätiössä, jonka idea oli hyvä, mutta jonka toiminta ei kuitenkaan noussut siivilleen. Niin ikään pontimena Keski-Suomen rahaston perustamiselle oli Kulttuurirahaston tahto tukea maakuntien kulttuurielämää ”saattamalla kaikkiin Suomen osiin tällaisia maakuntarahastoja”, kuten L.A. Puntila Kulttuurirahaston tavoitetta kuvasi. Keski-Suomen rahaston perustajalahjoittajat olivat keskisuomalaisia yksityishenkilöitä, yrityksiä, yhdistyksiä sekä kuntia. Rahaston toiminta perustuu edelleen lahjoituksiin ja testamentteihin, jotka sijoitetaan tuottavasti, jotta tuottoja voidaan jakaa monipuolisesti keskisuomalaisen tieteen, taiteen kotiseututyön sekä lasten ja nuorten kulttuurin tukemiseksi.

Rahasto jakaa vuosittain apurahoja, palkintoja ja stipendejä yleisrahastosta ja lahjoittajien nimikkorahastoista ohjesääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. Lisäksi se voi järjestää muuta kulttuuritoimintaa. Juhlavuonna rahasto tukee keskisuomalaista kulttuuria ennätyssummalla, yhteensä 637 000 eurolla. Apurahat, stipendit ja Schildtin palkinto julkistetaan vuosijuhlassa 20. toukokuuta Jyväskylässä. Juhlavuosi tulee myös sisältämään muuta toimintaa, josta tiedotetaan myöhemmin. Rahaston toiminnasta päättää 11-jäseninen hoitokunta, jonka puheenjohtajana toimii professori Hanna-Leena Pesonen. Rahaston käytännön työstä vastaavat asiamies Antti Niskanen ja sihteeri Päivi Blå.