Satakunnan Kulttuurirahaston palkinto Ognian ja Mira Vassileville
Kuoronjohtajat Ognian ja Mira Vassilev palkittiin Satakunnan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa 10 000 euron rahapalkinnolla. Heille myönnettiin palkinto satakuntalaisen kuorokulttuurin uudistamisesta ja kansainvälisesti tunnetuksi tekemisestä.
Humanistiset tieteet, kuvataide sekä monet muut alat saivat rahoitusta
Satakunnan Kulttuurirahaston apurahan sai 60 hakijaa. Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja myönnettiin yhteensä 7 kappaletta. Kokovuotisten apurahojen lisäksi vähintään puolivuotisia työskentelyapurahoja myönnettiin 17 kappaletta. Euromääräisesti eniten apurahoja myönnettiin humanistisiin tieteisiin (126 000€) ja kuvataiteisiin (89 500€).
Satakunnan Kulttuurirahaston Kärkihankkeet myönnettiin kahdelle hakijalle: Työryhmä Eeva Karhunen & Laura Puolamäki saivat 30 000 euroa Eurajokilaakso tietokirjaksi -hankkeen toteuttamiseen ja Satakunnan Oopperayhdistys ry 20 000 euroa toimintansa käynnistämiseen.
Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja myönnettiin kolmelle hakijalle, yhteensä 15 300 euroa. Lastenkulttuuriin apurahoja myönnettiin neljälle hakijalle, yhteensä 24 200 euroa.
Tänä vuonna tieteelle myönnettiin euromääräisesti 61% ja taiteelle 39% apurahoista. Kappalemäärinä vastaavat luvut ovat tiede 29 apurahaa ja taide 31 apurahaa. Keskimääräinen myönnetty apuraha oli noin 11 000 euroa.
Satakunnan Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 265 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli 3 786 989 euroa. Edellisenä vuonna hakemuksia oli 242 kappaletta ja haettu yhteissumma 3 600 436 euroa.
Teksti: Anna Bui
Kuvat: Heikki Tuuli ja Antti Lindfors
Väitöksen jälkeen Antti Lindfors aikoo vetäytyä Paimioon kesämökilleen suunnittelemaan uusia tutkimuksia. Kuva: Lindforsin oma
Turusta Helsingin Kallioon muuttanut tuore folkloristiikan tohtori Antti Lindfors kiinnostui aikanaan huumorintutkimuksesta luettuaan Seppo Knuuttilan kansanhuumoria käsittelevän väitöskirjan. Stand up ei ollut Lindforsille vielä tuossa vaiheessa kovinkaan tuttu ala, ja vaikkei se ehkä akateemisissa piireissä ollut kovin arvokkaassa kurssissa, nuori tutkija innostui aiheesta niin paljon, että päätti tehdä siitä väitöskirjan.
– En tiennyt lajista kovinkaan paljoa eikä stand upista ollut liiemmälti aiempaa tutkimusta avuksi, suomeksi ei yhtään. Ala vaikutti kuitenkin haastavalta tutkimuskohteelta, koska stand upissa kaikki on niin häilyvää, Lindfors toteaa.
Stand up -komiikka on rantautunut viime vuosikymmeninä etenkin internetin vaikutuksesta myös Suomeen. Vaikka laji elää tällä hetkellä kultakauttaan ympäri maailman, sillä on Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa jo yli puolivuosisataiset perinteet. Stand upin tausta on 1900-luvun puolivälin angloamerikkalaisessa spontaaniuden kulttuurissa, jonka muita ilmenemismuotoja olivat beat-kirjallisuus, kokeellinen bebop jazz ja abstrakti ekspressionismi. Lajin juuret ovat etenkin Amerikan juutalaisten ja mustien huumorikulttuureissa, mitä seikkaa ei ole tutkijan mielestä aiheen historiikeissa tuotu aina riittävästi esiin.
Stand up on taiteenlaji, joka nojaa välittömyyden ihanteelle.
Lindforsin väitöskirja on aiheen ensimmäinen täysmittainen kartoitus, ja se keskittyy stand up -komiikkaan itsensä esittämisen lajina, sanataiteena ja semioottisena vuorovaikutuksena. Stand up on taiteenlaji, joka nojaa välittömyyden ihanteelle, vaikka tutkijan mukaan komiikka onkin melko kaavamaista ja toisteista.
Lindfors hyödynsi tutkimuksessaan saatavilla olevia tallenteita, kuten Netflixin julkaisemia stand up -spesiaaleja, kirjallisuutta ja artikkeleita. Hän teki myös kyselyn sekä haastatteluja suomalaisille stand up -koomikoille. Työ edellytti lisäksi ahkeraa vierailua ruohonjuuritason open mic -klubeilla ja treeniklubeilla. Jossain vaiheessa tutkijalta katosikin hetkellisesti ilo esitysten seuraamisesta, kun hän jatkuvasti analysoi esiintyjiä tutkimustaan varten.
– Hyvät esiintyjät jaksavat kuitenkin aina viihdyttää. Sanoisin myös, että stand up -rutiinien rakenteiden ja vitsimekanismien analysoiminen käy nopeammin tylsäksi kuin sen, joka oli oman kiinnostukseni kohteena: miten koomikko esittää itseään ja tuottaa itsestään ainutkertaisen, samastuttavan lavahahmon. Oman ajatuksen tai teorian testaaminen aineistoa vastaan teki materiaalista eli stand upista taas mielenkiintoista.
Lindfors on monen muun kanssa sitä mieltä, että stand up on parhaimmillaan intiimeissä klubiympäristöissä. Mutta mikä sitten tekee stand up -koomikosta hyvän?
”Hyvän koomikon luotsaamana esitykseen haluaa hypätä mukaan. Joillekin stand up on henkilökohtainen matka, jossa löytää tai kehittää itseään.”
– Monien koomikkojen mielestä hyvä stand up -koomikko on ennen kaikkea yllättävä, ja olen tästä asiasta aika samaa mieltä. Hyvää koomikkoa seuratessa ei tiedä, mitä on seuraavaksi luvassa, mutta esiintyjän luotsaamana haluaa hypätä mukaan, Lindfors analysoi.
Oivaltavuus ja rennon hallittu lavaolemus ovat myös koomikon tärkeitä ominaisuuksia. Näistä osa-alueista toiset voivat kompensoida toisia.
– Jokaisella stand up -koomikolla on omat tarkoitusperänsä. Toiset haluavat naurattaa ja tuottaa ihmisille mieleenpainuvan illan. Toisille stand up mahdollistaa tärkeiden asioiden esille tuontia ja kanavan, jolla tavoittaa samanhenkisiä ihmisiä. Joillekin stand up taas on henkilökohtainen matka, jossa löytää tai kehittää itseään. Parhaimmillaan se saa myös yleisön reflektoimaan omia arvoja, asenteita ja ennakkoluuloja, tutkija kertoo.
Lindfors toteaa, että vaivattomalta näyttävän stand up -rutiinin taustalla on usein kymmeniä ja satoja erilaisia toistoja erilaisten yleisöjen edessä. Näiden toistojen myötä esiintyjien rutiini on hioutunut ja löytänyt muotonsa. Tutkijan mukaan myös Suomesta löytyy stand up -koomikkoja, jotka eivät kalpene kansainvälisessäkään vertailussa, mutta he eivät välttämättä ole lajin isoimpia nimiä.
– Suosittelen ihmisille tutustumista stand upiin pienemmillä klubeilla. Jos puhutaan Helsingistä, niin Paukutusklubilla, Feminist Comedy Nightilla, All Female Panelilla, Takakeno- ja Kekkosklubilla on hyvä aloittaa, Lindfors vinkkaa.
Jos stand upin maailmasta ja alakulttuurista haluaa saada jonkinlaisen käsityksen, on klubeilla tutkijan mukaan käytävä ahkerasti.
Lapin rahaston apurahansaajia vuodelta 2019. Kuva: Arto Liiti
Tieteen palkinto lappilaisen taiteen, tieteen ja koulutuksen kehittäjälle
Lapin rahasto jakaa vuorovuosina 10 000 euron suuruisen tiede-, taide- tai ympäristöpalkinnon. Tänä vuonna oli vuorossa tiedepalkinto, joka myönnettiin Lapin yliopiston rehtorille, mediatieteen professori Mauri Ylä-Kotolalle. Ylä-Kotola on suorittanut filosofian tohtorin tutkinnon teoreettisessa filosofiassa Helsingin yliopistossa 1998. Hän on luonut audiovisuaalisen mediatieteen pääaineen Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa ja toiminut tiedekunnan professorina ja dekaanina sekä Lapin yliopiston rehtorina vuodesta 2006.
Ylä-Kotolalla on runsas, erityisesti filosofian ja mediatieteen kysymyksiin painottunut tuotanto. Hän on toiminut mm. Taideneuvostossa, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnassa ja Särestöniemen museosäätiön puheenjohtajana.Ylä-Kotola on edistänyt aktiivisella ja uraauurtavalla toiminnallaan lappilaisen taiteen, tieteen ja koulutuksen kehittymistä, vahvistanut Lapin kansainvälistymistä ja tehnyt tunnetuksi lappilaista kulttuuria ja elinkeinoelämää.
A.E. Nordenskiöldin stipendi opiskelijoiden työllistymistaitoja käsittelevään tutkimukseen
Master of Arts Imran Riaz Chohanille myönnettiin A. E. Nordenskiöld -stipendinä 24 000 euroa Lapissa opiskelevien työllistymistaitoja käsittelevään väitöskirjatyöhön. Chohanin tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, saavatko Lapin yliopiston opiskelijat opintojensa aikana riittävästi työelämän edellyttämiä monipuolisia tietoja ja taitoja oman alansa asiantuntijuuden lisäksi esimerkiksi viestinnässä ja esimiestyössä.
Kokovuotisia ja puolivuotisia apurahoja tieteelle
Mm. Marko Niemelä, Anna Näkkäläjärvi-Länsman ja Samuli Kontio saivat Lapin rahastolta apurahan. Kuva: Arto Liiti
Kokovuotisen apurahan, 24 000 euroa, saivat mm. oikeustieteen maisteri Roosa Leväinen asevelvollisen oikeusturvaa kurinpitomenettelyssä käsittelevään väitöskirjatyöhön, filosofian maisteri Marko Niemelä Rovaniemen markkinoiden äänimaisemaa 1881-1930 käsittelevään väitöskirjatyöhön ja musiikin maisteri Anna Näkkäläjärvi-Länsman Itä-Enontekiön joikuperinteen kartoittamiseen.
Apurahoja myönnettiin myös mm. kasvatustieteen maisteri Tiina Yrjänheikille Learning Study -tutkimusotetta opettajan työn kehittämisessä ja oppilaiden minäpystyvyyden arvioinnissa käsittelevään väitöskirjatyöhön ja Ph.D. Nafisa Yeasminille maahanmuuttajaoppilaiden hyvinvointia kouluyhteisössä käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen.
Visuaalisen taiteen apuraha kahdelle taiteilijalle
Visuaalisten taiteiden kokovuotisia erityisapurahoja taiteelliseen työskentelyyn (24 000 euroa) myönnettiin kaksi kappaletta: Sanna Haimilalle ja Samuli Kontiolle.
Sanna Haimila (s. 1974) on torniolainen taidemaalari. ”Taiteessani käsittelen universaaleja teemoja henkilökohtaisista lähtökohdista. Aiemmin olen käsitellyt mm. surua, kuolemaa ja äitiyttä. Pääosassa on ihminen, useimmiten kuvaan kasvoja. Jokainen viiva ja siveltimen veto, tai se mitä pyyhin ja mitä jätän näkyviin, kertoo jotain minusta, tekijästä, tekemisen hetkellä.”
Samuli Kontio (s. 1975) on rovaniemeläinen taidemaalari. Hän on elävöittänyt Rovaniemen kaupunkikuvaa vuodesta 2007 asti graffitein ja muraalimaalauksin. ”Rovaniemi on pieni, mutta matkailullisesti merkittävä kaupunki. Se on osa sitä Suomi-kuvaa, jota tuhannet turistit vievät mukanaan kuvin ja kertomuksin omaan kotimaahansa. Arktinen talvi tekee kaupungista yksivärisen, joten kaikille avoimella taiteella on merkitystä sekä kaupungin asukkaille että matkailijoille.” Kontion tavoitteena on avata uusia näkökulmia arktiseen yhdistämällä mystikon maailmannäkemystä pop-maailman kuvastoon.
Tänä vuonna uutuutena pelit sekä Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat
Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahastosta olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa haettavina pelitaiteen alan apurahat sekä Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat. Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Timo Multamäelle myönnettiin apuraha globaalin maailman valtarakenteita käsittelevän lautapeliteoksen kehittämiseen. Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeita tuettiin kolmella apurahalla, mm. tanssitaiteen maisteri Marjo Selinin ja harmonikkataiteilija Tatu KantomaanMeren yllä hiljaa yössä -tangokonserttisarjan järjestämiseen.
Maakunnan kärkihankkeille 50 000 euroa
Kemijoen kulttuurituki ry sai toisen vuoden apurahana 30 000 euroa Kemijokivarren kylien elvyttämiseen kulttuurin ja taiteen avulla. Apurahan turvin yhdistys tuottaa Karvalakkioopperan, jossa historiallinen dokumentaarinen aines yhdistyy nykymusiikkiin. Ooppera käsittelee kysymystä syyllisyydestä ja siitä, voiko luontoa, kulttuuria ja ihmisyyttä kohtaan tapahtuneen vääryyden antaa anteeksi. Kemijoen kulttuurituki -yhdistyksen tarkoituksena on nostaa lappilainen elämäntapa ja paikallisuus osaksi Lappiin suuntautuvan matkailun sisältöä.
Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry sai 20 000 euroa Hiljaisuus-festivaalin 10-vuotisjuhlaohjelmiston tuottamiseen. Vuonna 2010 perustetusta Hiljaisuus-festivaalista on muodostunut tärkeä osa suomalaista esittävän taiteen ja musiikin kenttää. Nykysirkuksen ja -musiikin lisäksi ohjelmistossa on mm. poikkitaiteellisia projekteja, työpajoja, pirtti-iltamia sekä Ounasjoen rannoille ja Kaukosen kylän raitille ponnahtavia performansseja. Vuonna 2019 festivaalin ohjelmistoon tekee mielenkiintoisen lisän Rovaniemellä järjestettävä Arktisen taiteen huippukokous, jonka yhteistyökumppanina se tarjoaa pohjoisen alueen taiteen vaikuttajille innostavaa taidesisältöä.
Tukea alueelliselle kulttuuritoiminnalle
Arktinen keramiikkakeskus sai apurahan IAC:n (International Academy of Ceramics) kansainvälisen keramiikkataiteen kongressin näyttelyiden järjestämiseen. Apurahoja myönnettiin myös mm. Nuorten LuontoClassic soi -tapahtuman ja Skábmakovat-elokuvafestivaalin järjestämiseen.Taidemaalari Helena Junttila ja työryhmä sai apurahan monitaiteisen Spirit of North -hankkeen toteuttamiseen, jossa suomalaiset ja japanilaiset taiteilijat käsittelevät ekokatastrofin syitä ja seurauksia taiteen keinoin. Toimittaja Risto Pyykkö sai apurahan Lapin valokuvauksen uranuurtajaa, Hildur Larssonia, käsittelevän teoksen kirjoittamiseen. Lappilaiset nuoret muusikot saivat apurahoja soitinhankintoihin, mm. Sonja Jussila huilun ja Jukka Nurmela kontrabasson hankintaan.
– Suomen Kulttuurirahasto itse syntyi 1930-luvun lopulla laajasta kansalaisliikkeestä. Se oli nykyistäkin jyrkempien vastakohtien aikaa, mutta silti ihmiset eri maakunnista, yhteiskuntaryhmistä ja poliittisista suunnista pystyivät yhdistämään tavoitteensa ja perustamaan rahaston, josta lopulta koitui hyötyä kaikille. Tämänkin kiitollisuudenvelan takia Kulttuurirahastolle kansallinen yhtenäisyys ja yhteisvastuu ovat arvoja, joita haluamme tukea. Yhtenäisyys ei tarkoita samanmielisyyttä, vaan päinvastoin kykyä hyväksyä erimielisyydet ja ratkoa niitä rakentavasti kompromisseja hakien, kertoo Antti Arjava uuden säätiön ja Kulttuurirahaston yhteydestä.
”Jakolinjat kansalaisten välillä eivät ole lainkaan niin selkeitä ja syviä kuin julkisuudesta voisi päätellä.” -Antti Arjava
– Kulttuurirahasto on äskettäin ollut myös tekemässä selvityksiä suomalaisten identiteeteistä ja arvoista. Ne osoittavat, että jakolinjat kansalaisten välillä eivät ole lainkaan niin selkeitä ja syviä kuin julkisuudesta voisi päätellä. Sekä sosiaalinen että julkinen media korostavat eroja, joista helposti luisutaan viholliskuviin. On olennaisen tärkeää luoda tilaisuuksia, joissa ihmiset pääsevät kasvokkain ja ymmärtävät mielipide-erojensa taustalla olevat tekijät. Siihen pyrkii Erätauko. Näissä tilaisuuksissa ei ole tarkoitus löytää välittömiä ratkaisuja ongelmiin vaan luoda ilmapiiri, jossa on yleisesti helpompi sovitella yhteen eri näkökulmia. Tällainen tavoite sopii erinomaisesti Kulttuurirahastolle, joka edustaa satojatuhansia erilaisia lahjoittajiaan eikä itse ota kantaa poliittisiin kysymyksiin, Arjava toteaa.
Yhdessä rakentavampi keskustelukulttuuri
Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on demokratian ja toimivan yhteiskunnan perusedellytys, mutta se on osoittautunut vaikeaksi viime vuosina. Siksi neljä keskeistä yhteiskunnallista toimijaa on perustanut uuden säätiön, jonka tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.
Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu on demokratian ja toimivan yhteiskunnan perusedellytys, mutta se on osoittautunut vaikeaksi viime vuosina. Siksi neljä keskeistä yhteiskunnallista toimijaa on perustanut uuden säätiön, jonka tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan.
– Olemme huolissamme yhteiskunnan polarisaatiosta ja sen myötä kasvavista jännitteistä. Kyky ja halu käydä rakentavaa keskustelua on yhä tärkeämpää, jotta ymmärrämme toisiamme erilaisista lähtökohdistamme huolimatta, Erätauko-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Antti Arjava sanoo.
Yhteiskunnallinen keskustelu on tulehtunutta, demokraattinen järjestelmä kaipaa uudistusta ja monimutkaisessa maailmassa dialogin tarve kasvaa.
Säätiön taustalla on Sitran vuosina 2016-2019 tekemä työ Erätauko-toimintamallin kehittämiseksi ja levittämiseksi. Erätauko syntyi havainnosta, että yhteiskunnallinen keskustelu on tulehtunutta, demokraattinen järjestelmä kaipaa uudistusta ja monimutkaisessa maailmassa dialogin tarve kasvaa. Erätauko on tapa käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua niin, että mukaan saadaan eri lähtökohdista tulevat ihmiset tasavertaisesti – ja mukaan saadaan myös heidät, jotka yleensä jäävät herkästi keskusteluiden ulkopuolelle.
Uusi säätiö jatkaa ja kehittää eteenpäin Sitran tekemää työtä sekä yhdistää dialogin parissa Suomessa jo toimivia organisaatioita, jotta dialogiosaaminen leviäisi mahdollisimman laajalle.
– On ollut hienoa nähdä, kuinka Erätauolle on ollut Suomessa suuri kysyntä: jo yli sata organisaatiota on ottanut Erätauon käyttöön ja Erätauko-keskusteluihin on osallistunut yli 6 500 ihmistä eri puolilla Suomea. Uuden toimijan myötä aukenee aivan uudenlaisia mahdollisuuksia ja Erätauko-työ vain voimistuu, iloitsee Erätaukoa Sitralla vetänyt Janne Kareinen.
Laura Arikka, Erätauko-säätiön toimitusjohtaja
Säätiön toimitusjohtajana aloittaa 1.6.2019 Laura Arikka. Arikka on toiminut aiemmin ihmisoikeus- ja yhteistyön asiantuntijana ev.lut. kirkossa. Hän oli mukana Erätauko-kehittäjäryhmässä ja on toiminut sen jälkeen Erätauko-mentorina.
– On hienoa saada olla johtamassa Erätaukoa eteenpäin! Olen lukuisia kertoja nähnyt, miten menetelmä toimii ja keskustelu kannattaa. Yhteiset kohtaamiset ovat koskettaneet hyvin erilaisia ihmisiä. Suomen yhteiskuntarauha vahvistuu dialogin avulla.
Miksi perustajajäsenet lähtivät mukaan perustamaan Erätauko-säätiötä?
Jenny ja Antti Wihurin rahasto
”Yksi Jenny ja Antti Wihurin rahaston tavoitteista on vauhdittaa keskustelua kunkin ajan yhteiskunnallisten aiheiden äärellä. Lähtemällä mukaan Erätauko-säätiön perustamiseen otamme laajemman näkökulman ja rakennamme edellytyksiä tavoitteen toteutumiselle – ilman dialogitaitoja keskustelua ei nimittäin synny tai se ei ole rakentavaa.” (Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Arto Mäenmaa.)
Sitra
“Sitra on äärimmäisen iloinen, että Suomen eturivin säätiöt ovat yhdessä tukemassa Erätauko-projektissa hienosti käyntiin lähteneen työn jatkoa. Rakentava yhteiskunnallinen keskustelu vaikuttaa niin demokratiaan, luottamukseen kuin yhteiskuntamme resilienssiinkin.” (Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Paula Laine.)
Svenska kulturfonden
”En av Svenska kulturfondens viktigaste målsättningar är att modigt bidra till att skapa ett öppet och inkluderande samhälle där alla har rätt att vara finländare. Vi tror att med hjälp av Dialogpaus tar hela Finland ett steg i rätt riktning. Konceptet har imponerat på oss och vi är nöjda över att kunna bidra till att det sprids i hela landet – på flera språk.” (Sören Lillkung, vd för Svenska kulturfonden och styrelsemedlem i Dialogpaus-stiftelsen.)
Yhteystiedot:
Paula Laine, Erätauko-säätiön hallituksen puheenjohtaja, Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja
Puh. 029 618 487 paula.laine@sitra.fi
Antti Arjava, Erätauko-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, SKR:n yliasiamies Puh. 050 385 7600 antti.arjava@skr.fi
Sören Lillkung, Erätauko-säätiön hallituksen jäsen, SKF:n toimitusjohtaja Puh. 040 620 7500 soren.lillkung@kulturfonden.fi.
Arto Mäenmaa, Erätauko-säätiön hallituksen jäsen, Jenny ja Antti Wihurin rahaston asiamies Puh. 09 4542 4010 ja arto.maenmaa@wihurinrahasto.fi
Laura Arikka, Erätauko-säätiön toimitusjohtaja (1.6.2019 alkaen) Puh. 044 579 2686
Etelä-Karjalan rahaston 10 000 euron arvoisen kulttuuripalkinnon sai maat. ja metsät. maisteri Pentti Pylkkö. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jaettiin kahden hankkeen kesken. Tekn. tohtori Johanna Naukkarinen ja työryhmä saivat 30 000 euroa tytöille suunnatun Shaking up Tech -tapahtuman järjestämiseen. Toisena Kärkihankkeena kuvataiteilija Atte Paju sai 24 000 euroa Veijo Rönkkösen perustaman Parikkalan Patsaspuiston kunnostamiseen ja ylläpitoon. Vuoden 2019 jako oli yhteensä 530 000 euroa.
Tieteen osuus apurahoista oli 34 % ja taiteen 66 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat tekniset tieteet (41 %), luonnontieteet (30 %) ja humanistiset tieteet (22 %). Taiteenaloista apurahoja eniten saivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (18 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 66 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 12 000 euroa.
Kärkihankkeet tieteeseen ja taiteeseen
Kuvataiteilija Atte Paju sai kärkihankeapurahan Parikkalan patsaspuiston ylläpitoon. Kuva: Veli Granö
Tänä vuonna Kärkihankeapurahaa jaettiin yhteensä 54 000 euroa. Tekn. tohtori Johanna Naukkarisen ja työryhmän hankkeessa järjestetään tytöille suunnattu Shaking up Tech -tapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua tekniikkaan ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen ja sitä kautta saada enemmän innostusta hakeutua opiskelemaan tekniikan alaa. Tapahtuma järjestetään yhdessä LUT-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Aalto yliopiston kanssa ja se toteutetaan samanaikaisesti Skinnarilan, Otaniemen ja Hervannan kampuksilla lokakuussa 2019.
Toinen Kärkihankeapuraha myönnettiin kuvataiteilija Atte Pajulle Veijo Rönkkösen perustaman Parikkalan Patsaspuiston kunnostamiseen ja ylläpitoon. ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen (k. 2010) patsaspuisto kerää vuosittain 40 000-50 000 kävijää. Noin 560 betonipatsaan puisto ei saa ylläpitokustannuksiinsa julkista rahoitusta, vaan puistoa hoidetaan pääsymaksujen ja tuotemyynnistä saaduilla varoilla. Parikkalan patsaspuiston hoitamisesta vastaa nykyisin kuvataiteilija Atte Paju. Puiston ylläpitoon kuuluvat mm. patsaiden kunnostus, Veijo Rönkkösen elämäntyöstä kertovan Paratiisin puutarhuri-näyttelyn uudistaminen sekä puutarhan ja muun ympäristön vaatimat huoltotyöt.
Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haettiin runsaasti
Tänä vuonna maakuntarahastoista ensimmäisen kerran jaettava Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti runsaasti kiinnostusta. Maakuntarahasto oli alustavasti varannut hoitolaitoksissa toteutettaviin hankkeisiin noin 20 000 euroa. Apurahaa haki yhteensä 14 korkeatasoista hanketta hakusumman ollessa yht. 163 885 euroa. Apurahaa myönnettiin neljään eri puolilla maakuntaa toteutettavaan hankkeeseen yhteensä 25 000 euroa. Apurahan saivat Karjalan Laulu-Veikot ry mieskuoroesityksien toteuttamiseen hoitolaitoksissa, muusikko Tommi Ollikainen ja kuvataiteilija YAMK Veera Metso ikäihmisille suunnatun Kohtaamisia-konserttisarjan toteuttamiseen, musiikkipedagogi Tuija Rantalainen ja näyttelijä Veini Nupponen runo-, näytelmä- ja musiikkiesitysten toteuttamiseen Etelä-Karjalan senioritaloissa ja lastenkodeissa sekä Savitaipaleen Vanhaintuki ry Naiseuden voima ikääntyessä -valokuvatyöpajojen järjestämiseen Toimintakeskus Suvannossa.
Kokovuotisia kahdeksan, puolivuotisia seitsemän
Tieteen kokovuotisen saivat M.Sc. (Tech) Natalia Araya Gómez, tekn. tohtori Svetlana Butylina, fil. tohtori Ulla Ijäs sekä fil. maisteri Johannes Nokelainen. Taiteen kokovuotiset menivät kuvataiteilija YAMK Tiina Marjetalle, kuvataitelija Atte Pajulle (Kärkihankkeena), kuvataiteilija AMK Jussi Pirttiojalle sekä kuvataiteilija Jouni Viljakaiselle. Seitsemän puolivuotista apurahaa menivät taiteen eri aloille ja saajina olivat tait. maisteri Mikko Haiko, kuvataiteilija Paula Humberg, mus. kand. Marika Hölttä, kuvataitelija AMK Viivi Kiiskinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Aapo Stavén, kuvataiteilija Heidi Suikkanen ja kuvataiteilija AMK Enni Vekkeli.
Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto maat. ja metsät. maisteri Pentti Pylkölle
Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto 2019 Pentti Pylkölle. Kuva: Jani Kautto
Pentti Pylkkö syntyi Savitaipaleella Nikkilän kylässä elokuussa vuonna 1941. Jatkosota oli alkanut kaksi kuukautta ennen seitsenlapsisen perheen kuopuksen maailmaan tuloa. Sodan päättymisen jälkeen perhe muutti Taipalsaarelle Pönniälän kylään, josta vanhemmat olivat ostaneet pienen maalaistalon Saimaan rannalta. Kylässä oli paljon lapsia, joista Pentti sai hyviä leikki- ja urheilukavereita. Sodan läheisyys kuitenkin näkyi ja tuntui tuolloin vielä lähes kaikkialla.
Pentti Pylkön koulupolku alkoi Tukiansalmen kansakoulusta 1948 jatkuen Savitaipaleen keskikouluun 1954. Kesken opintojen Pylkön perhe muutti Lahteen, jossa Pentti pääsi jatkamaan opintojaan Lahden Lyseoon. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1962. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen hän aloitti jatko-opinnot Helsingin yliopiston maatalous ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, josta valmistui 1968. Työura käynnistyi metsähallituksen palveluksessa jatkuen myöhemmin mm. eri metsäyhtiöiden palveluksessa. Vuonna 1986 Pentti Pylkkö muutti Arja-vaimon ja lasten kanssa takaisin Savitaipaleelle, jonne perustettiin myös oma yritys Karelsilva Oy. Yrittäjävaiheiden jälkeen Pentti Pylkkö jatkoi työelämässä ensin Savitaipaleen kunnan ja sitten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen palveluksessa aina eläkkeelle siirtymiseen saakka.
Eläkkeelle päästyään vuonna 2005 Pentti Pylkkö suuntautui pitkäaikaiseen harrastuksensa, historian pariin. Erityisesti häntä kiinnostivat vuoden 1918 tapahtumat Savitaipaleella. Muutaman muun samasta aiheesta kiinnostuneen kaverinsa kanssa Pylkkö perustikin työryhmän ja yhdessä he alkoivat tutkia, mitä alueella oli tuolloin tapahtunut. Monet arkistot tulivat vuosien aikana tutuiksi, erityisesti Kansallisarkisto, jota työryhmä kutsuukin historian tutkijan aarreaitaksi. Selvitystyön tuloksena on syntynyt useita kirjoja, mm. Pelon päivät (toim.) 2009, Kauhun kevät (toim.) 2010, Vaiettu vuosi 2013, Punainen viima 2016 sekä Savitaipaleen sankarivainajat 2019. Edellisten lisäksi Pentti Pylkkö on ollut kirjoittajana kolmessa Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen julkaisemassa teoksessa.
Yhtenä merkittävänä saavutuksenaan Pentti Pylkkö pitää Sovinnon muistomerkin pystyttämistä Savitaipaleelle vuonna 2014 julistamaan sovintoa vuosina 1917-1918 erilleen ajautuneiden osapuolten välille. Pylkkö toimi hankkeesta vastanneen toimikunnan puheenjohtajana ja muotoili graniitista valmistettuun muistomerkkiin sanat ”Soikoot sanat sovinnon, tiellä taiston tauonneen”.
Historian tutkiminen ja erityisesti vuosiin 1917-1918 liittyvistä tapahtumista kirjoittaminen ja kertominen pitävät Pentti Pylkön edelleen aktiivisena. Historian lisäksi hänen harrastuksiinsa kuuluvat liikunta, sotaveteraanityö, vapaaehtoinen maanpuolustustyö, ilmailu ja mehiläisten hoitaminen. Iloa ja uutta sisältöä elämään tuovat myös yksitoista lastenlasta, jotka vierailevat isovanhempiensa luona Savitaipaleella.
Hakemuksia maakuntarahasto sai tänä vuonna muutaman edellisvuotta enemmän (462 kpl), yhteismäärältään 7,4 miljoonaa euroa. Tiedehakemusten määrä väheni ja taidehakemusten määrä kasvoi.
Kärkiapuraha Joensuun Jazzkerholle
Suurimman apurahan, 40 000 euroa, sai Joensuu Jazzkerho ”Laulumailta valtakunnalliseksi Jazzkeskukseksi” -hankkeeseen. Ideana on tuoda taiteellisesti korkeatasoinen improvisoitu musiikki laajasti pohjoiskarjalaisen yleisön kuultavaksi.
‒ Kolmivuotiseen hankkeeseen sisältyy noin sata konserttia Joensuussa ja maakunnassa, Koli Jazzin kehittäminen ja ”Jazzia Ilosaaressa” -tapahtuman nostaminen valtakunnallisesti kiinnostavaksi tapahtumaksi, lupaa Jazzkerhon puheenjohtaja Jari Hytti.
‒ Apurahan kolmivuotinen käyttö mahdollistaa tapahtumien pitkäjänteisen taiteellisen suunnittelun, Hytti jatkaa.
Maakuntarahastoissa ensimmäistä kertaa haettavana olleet Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat kiinnostivat kulttuurin tekijöitä. Kirjailija Vuokko Sajaniemi sai vuoden työskentelyapurahan sekä kotona että hoitolaitoksessa asuville ikäihmisille suunnattuun sanataidehankkeeseen Juuan ja Polvijärven alueilla. Ääni- ja esitystaiteilija Jaap Kleveringsai puolivuotisen työskentelyapurahan äänitaiteen hankkeisiin hoitolaitoksissa. Muita tämän ryhmän apurahansaajia olivat Joensuun Puhallinorkesteriyhdistys ja Runon Ystävät.
Alangon nimikkoapuraha Janne Sivoselle
Voitto ja Anna-Liisa Alangon nimikkoapuraha (10 000 €) myönnettiin Janne Sivoselle sävellys- ja sanoitustyöhön. Hailuoto-kollektiiville sanoituksia ja sävellyksiä tekevä Sivonen yhdistelee tyylillisiä elementtejä perinteisestä folkmusiikista, laulaja-lauluntekijä -genrestä sekä modernista rapista ja rhytm and bluesista.
Taloust. professori, dekaani Mikko Puhakka sai Pohjois-Pohjanmaan rahaston palkinnon 2019.
Professori Mikko Puhakalle myönnettiin 15 000 euron suuruinen tunnustuspalkinto hänen ansioistaan taloustieteen dynamiikan tutkijana ja taloustieteilijöiden kouluttajana. Juhlapuheen piti tietokirjailija, kolumnisti Risto Uimonen, joka kertoi, miltä meno Pohjois-Pohjanmaalla näyttää Rössypottuseuran aktiivin silmin etelästä katsottuna. Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto lahjoitti vuosijuhlapaikkakunnalle Tyrnävälle 15 000 euroa Anna Matinlaurin teoksen ”Me” hankintaan.
Apurahoja eri aloille
Pohjois-Pohjanmaan Kulttuurirahasto vastaanotti 560 hakemusta, ja apurahoja myönnettiin 55 hakijalle.
Työskentelyapurahoja myönnettiin muun muassa seuraaville: 18 000 euroa filosofian maisteri Merja Aakolle käsikirjoittamiseen; 24 000 euroa kasvatustieteen maisteri Jutta Karhulle optimismin psykologista kehitystä käsittelevään väitöskirjatyöhön, Fanny ja Yrjö Similän rahastosta; 24 000 euroa äänitaiteilija Sasu Ripatille sävellystyöhön ja 24 000 euroa terveystieteen maisteri Jenni Konttilalle sairaanhoitajien kohtaamaa väkivaltaa aikuispsykiatrisessa avohoidossa käsittelevään väitöskirjatyöhön, Heikki Ruotsalaisen rahastosta.
Kärkihankkeena myönnettiin 40 000 euroa taiteilija, tutkija Kai Latvalehdolle. Apuraha kohdistuu uuteen ja rohkeaan hankkeeseen, ruotsinsuomalaisen kulttuurilähetystötoiminnan käynnistämiseen Oulussa.
Kotiseututyön apurahoja myönnettiin muun muassa kirvesmies Jarmo Mustoselle ja diplomi-insinööri Matti Hanhelalle. Mustoselle myönnettiin 5 000 euroa tukkilaisnäytösten valmisteluun ja esittämiseen ja Hanhelalle 5 500 euroa taivalkoskelaisen kyläsepänpajan kunnostamiseen. Pelialalle myönnettiin tukea Pohjois-Pohjanmaan rahastosta ensimmäistä kertaa. Pelisuunnittelija Johanna Verhiö sai 6 000 euron apurahan nuorille suunnatun tunnetaitopelin suunnittelemiseen
Myös Taidetta hoitolaitoksiin -apurahat myönnettiin Pohjois-Pohjanmaalla nyt ensimmäisen kerran. Apurahan saivat muun muassa Lakeuden palveluyhdistys ry kehitysvammaisten henkilöiden orkesterin perustamiseen ja kiertuetoimintaan sekä luokanopettaja Maiju Marttinen vauvaperheille suunnatun Värivarpaat-projektin toteuttamiseen Oulun ensi- ja turvakodissa.
Jatkossa joka toinen vuosi hakemuksetta myönnettävä palkinto kohdennettiin erityisesti nuorisoteatteritoimintaan ja myönnettiin vuosikausien sinnikkäästä työstä Kulttuuriyhdistys Väristys ry.:lle, kulttuurisen nuorisotyön uurastajille, nuorten teatteriharrastuksen tukijoukoille.
Tanssija Saga Elgland esiintyi Keski-Suomen rahaston vuosijuhlassa 2019. Kuva: Jaakko Manninen
Apurahan sai 45 hakijaa tai hakijayhteisöä. Haettujen apurahojen lisäksi jaettiin 12 opintostipendiä hakemuksetta Oy Wilh. Schauman Ab:n rahastosta ohjesäännön mukaisesti Jyväskylän Lyseon abiturienteille. Juhlassa esiintyivät tämänvuotiset apurahansaajat, musiikinopiskelijat Kaapo Kangas ja Aino Lappalainen sekä tanssija Saga Elgland. Vuosijuhlaesitelmän piti Kulttuuriyhdistys Väristyksen kulttuurituottaja Tiina Ahtonen otsikolla Nuorten luovuus on ehtymätön luonnonvara.
Keski-Suomen rahasto jakoi apurahoja, palkintoja ja stipendejä tänä vuonna yhteensä 616 000 euroa. Määräaikaan mennessä lähetettyjä työskentely- tai kuluapurahahakemuksia oli 538 kpl. Kaikkiaan hakemusten yhteissumma oli 9,7 miljoonaa euroa, josta haetun summan mukaan tieteen osuus oli 56 % (5,5 M€) ja taiteen 44 % (4,2 M€). Hakemusten määrän mukaan 56 % hakemuksista kohdentui taiteen aloille, 44 % tieteen alojen hakemuksiin.
Myönnetyistä apurahoista ja palkinnoista lukumääräisesti tiede saa 16 apurahaa, joka vastaa myönnettyjen summien mukaan 53 % (329 000 €) apurahoista. Taiteeseen apurahoja kohdistuu määrällisesti enemmän, 30 kpl, joka on myönnetyistä apurahoista 46 % (281 000 €). Lisäksi myönnettiin 12 kpl opintostipendejä korkeakouluopintoihin, joka on n. 1 % (6 000 €) tämän vuoden jakovarasta.
Kaksi rahoitettavaa Kärkihanketta
Tänä vuonna myönnettiin kaksi Kärkihankeapurahaa, joista toinen Luovan valokuvauksen keskuksen, Materia ry:n ja Jyväskylän Taiteilijaseuran yhteisen tuottajatoimintamallin kehittämiseen ja pilotointiin. Toinen Kärkihankeapuraha myönnettiin työryhmä Ossi Valpio & Pyry Jaalalle RäppiÄppi -mobiilipelin pilotointiin. Pelit olivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa omana hakualanaan.
Keski-Suomen rahasto myönsi kaikkiaan 12 kokovuotista työskentelyapurahaa, jotka ovat suuruudeltaan 24 000 euroa. Väitöskirjatyöhön sen saivat FM Heini Hyvärinen, PsM Suvi Karjalainen, FM Jarkko Keränen, YTM Virpi Mesiäisaho, KM Jenni Ruotsalainen, KM Ville Ruutiainen, FM Margareta Salonen ja KTM Milla Sarja. Taiteen kokovuotiset apurahat myönnettiin tanssija Saga Elglandille ja TaM Maija Ojaselle. Lisäksi väitöksen jälkeiseen tutkimukseen kokovuotiset myönnettiin Ph.D Monika Wolfmayrille ja FT Sofia Kotilaiselle molemmille 30 000 euroa.
Edellisten lisäksi jaettiin 13 vähintään puolivuotista apurahaa. Apurahan saivat kirjailija Kristian Blomberg, TaM Marjo Hallila, FT Sanna Lensu, runoilija Ville Luoma-aho, FL Minna Mäkinen, YTM Lari Nerg, M.Sc. Manja Nikolovska, FT Tiina Piilola, tanssitaiteilija Helena Ratinen, musiikkipedagogi AMK Krista Saarikoski, TtM Pipsa Tuominen, kirjailija Jyri Vartiainen ja TeM Aaro Vuotila.
Suomen Kulttuurirahaston apurahatoiminta perustuu lahjoituksiin
Apurahat, palkinnot ja opintostipendit rahoitetaan yleisrahaston ja nimikkorahastojen tuotoista niiden tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tänä vuonna yleisrahastosta jaettiin 368 000 euroa ja jakovuorossa olevista nimikkorahastoista yhteensä 248 000 euroa. Suurimmat nimikkorahastojen osuudet maksettiin Elsa ja Frans Marpion rahastosta, Päiviö Hetemäen rahastosta ja Keskisuomalaisen rahastosta.
Suomen Kulttuurirahasto on merkittävä yksityinen kulttuuria tukeva säätiö, jonka omaisuus on karttunut yksityisten ja yhteisöjen tekemien testamenttien ja lahjoitusten turvin. Toiminnallisesti Suomen Kulttuurirahasto jakautuu keskusrahastoon ja 17 maakuntarahastoon. Keski-Suomen rahasto on Kulttuurirahaston pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti samalla nimellä toiminut maakuntarahasto. Keski-Suomen rahasto perustettiin vuonna 1958.
Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa 58. vuosijuhlassa Kotkassa torstaina 16.5.2019. Määräaikaan mennessä maakuntarahasto vastaanotti 238 hakemusta hakusumman ollessa lähes 3 milj. euroa. Apuraha myönnettiin 48 hakijalle. Kymenlaakson Kulttuurirahaston 10 000 euron arvoinen kulttuuripalkinto luovutettiin Kymijoen Taidepato ry:lle. Maakunnallisen Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai PRO Kaakon kirjamessut ry. Vuoden 2019 apurahakierroksella jaettiin yhteensä 470 000 euroa.
Tieteen osuus apurahoista oli 27 % ja taiteen 73 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat käyttäytymistieteet (31 %), lääketieteet (30 %) ja humanistiset tieteet (29 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kirjallisuuteen (31 %), kuvataiteisiin (30 %) ja säveltaiteisiin (20 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 57 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 20 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 9 500 euroa.
Kymenlaakson apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Johannes Wiehn
Runsaasti tukea kirjallisuudelle
Tänä vuonna kirjallisuuden alan eri hankkeita tuettiin apurahoin yhteensä 106 000 eurolla (22,5 % koko jakovarasta). Kärkihankeapurahan lisäksi tukea myönnettiin tutusti henkilökohtaiseen työskentelyyn sekä pienempien kohdennettujen hankkeiden ja tilaisuuksien toteuttamiseen.
Kymenlaakson rahaston hoitokunnan valinta vuoden 2019 Kärkihankkeeksi on KYMI LIBRI -kirjamessut, jonka järjestämiseen PRO Kaakon kirjamessut ry:lle myönnettiin Kärkihankeapuraha 40 000 euroa. Neljäpäiväiseksi suunnitellun heinäkuisen messutapahtuman päätapahtumapaikka on Myllykoskella sijaitseva Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa. Pääpaikan lisäksi ohjelmaa järjestetään 10-15 kohteessa eri puolilla Kymenlaaksoa mm. kirjailijaristeilyillä Myllykoskelta Korialle sekä VR:n paikallisjunassa, runojunassa, reitillä Kouvola-Kotka. Messujen eri taidetapahtumissa esiintyy kaikkiaan 40-50 kirjailijaa ja artistia.
Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha kiinnosti!
Ensimmäistä kertaa maakunnissa jaossa olevaa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haettiin innokkaasti. Maakuntarahasto vastaanotti 24 hakemusta hakusumman ollessa 256 432 euroa. Apurahaa myönnettiin kolmeen hankkeeseen yhteensä 24 000 euroa (läpimenoprosentti 12,5). Kotkan Nuoriso-orkesteriyhdistys ry sai 4 000 euroa konserttien järjestämiseen mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneille, valtiot. maisteri Leena-Kaisa Laakso ja kasvatust. maisteri Päivi Eskola 16 000 euroa monitaiteellisten ja luontohoivaan perustuvien työpajojen järjestämiseen Kymenlaakson palvelutaloissa sekä teatteri-ilmaisun ohjaaja Annika Niskanen ja lähihoitaja Eveliina Mäkelä 4 000 euroa infektioriskistä kärsivien lasten perheille tarkoitetun ARTE MOBILE -pilotointihankkeen toteuttamiseen.
Uudelle Pelit-hakualalle kohdistettiin 4 hakemusta hakusumman ollessa 58 850 euroa. Apuraha, 5 000 euroa, myönnettiin datanomiopiskelija Veeti Sundqvistille The Lovebirds -videopelin valmistamiseen.
Kokovuotisia työskentelyapurahoja neljä, puolivuotisia kuusi
Kokovuotisia henkilökohtaisia työskentelyapurahoja tieteen ja taiteen eri aloille myönnettiin neljä ja niiden saajina olivat teol. maisteri Antti Heikkonen, kuvanveistäjä Irma Laukkanen, tait. maisteri Hanna Peräkylä ja psykol. maisteri Jaakko Tammilehto. Puolivuotisia myönnettiin viisi ja ne menivät kuvanveistäjä Olli Mantereelle, lääket. lis. Tuuli Mustoselle, kuvatait. maisteri Heini Niemiselle, kasvatust. tohtori Antti Saarelle ja kirjailija Henriikka Taville.
Kymijoen Taidepato ry perustettiin v. 2014 edistämään kuvataiteiden harrastusta yhdistyksen kotipaikkakunnalla Kouvolassa. Yhdistyksen muodostavat kolme varsinaista jäsentä: Vesa Parvinen pj., Amanda Hyökki vpj. ja Janne Harjula, sihteeri. Sen toimintaa tukee vuosittain noin kolmenkymmenen kannatusjäsenen joukko. Tapahtumien organisoinnissa on usein mukana myös ahkeria ja innokkaita talkoolaisia.
Yhdistys kokoaa taiteen ammattilaisia ja harrastajia yhteiseen toimintaan ja tarjoaa heille myös näyttelymahdollisuuksia. Suurimmat näyttelyponnistukset yhdistykselle ovat olleet Pato Klubin galleriassa järjestetyt kesänäyttelyt kesä-heinäkuun aikana. Näyttelyiden aiheina ovat olleet Aarnikotkan historia (UPM-Kymmene), Työnumero 105 (teollisuuden työntekijöiden luvalliset ja ”luvattomat” puhdetyöt) ja kotiseutumme Kymijoki. Tulevana kesänä toteutetaan iso näyttely yhteistyönä Kotkan Repin-Instituutin kanssa. Näyttelyt ovat yleisölle maksuttomia.
Kymijoen Taidepato ry osallistuu aktiivisesti myös lasten ja nuorten taidekasvatukseen tarjoamalla lähinnä peruskoulujen ryhmille/luokille ympäri vuoden mahdollisuuden ilmaisiin, pienimuotoisiin näyttelyihin Kuusankosken Taideruukin 2. kerroksen aulatilassa. Yhdistys myös muistaa vuosittain pienellä taidestipendillä Pilkanmaan koulun aktiivista, taide- ja kulttuurimyönteistä peruskoululaista.
Kymijoen Taidepato ry:n yhteistyöverkostot ovat laajat. Yhteistyötä tehdään Kuulas – Lasten teatteriteatteritapahtuman kanssa ja yhdistys on ollut mukana julkaisemassa Sampsa Sarparannan taidekuvajulkaisua, taidepostikortteja sekä paikallisten runoilijoiden runojulkaisua. Aina mahdollisuuksien mukaan yhdistys on järjestänyt retkiä kiinnostaviin taidekohteisiin, esim. elämysmatkat Riihimäelle lasinpuhalluksen pariin.
Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta keskittyy suurelta osalta Pato Klubin ja Areenan tiloissa järjestettäviin konsertti- ja musiikkitapahtumiin, joista tunnetuin lienee sunnuntaisin järjestettävä Sunnuntaiklubi. Ajankohdallisesti omintakeinen, ikärajaton sunnuntai-iltana klo 18.00 toteutettava tapahtuma on sekoitus klubi- ja konserttitapahtumaa. Sunnuntaiklubin artistikattaus on tarjonnut elämyksiä Suomen musiikkimaailman huipulta Samuli Edelmannista jazziin ja RSO:n/ Avantin klassisen musiikin konsertteihin.
Viimeisen kolmen vuoden aikana yhdistys on järjestänyt noin 150 kulttuuritapahtumaa ja vuoden 2018 aikana näyttelyissä ja tapahtumissa vieraili lähes 33 000 kävijää.
Uudenmaan rahaston palkinnonsaaja 2019, arkkitehti Bruno Erat. Kuva: Pablo Erat
Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myönsi uusmaalaisille taiteilijoille ja paikalliskulttuurin hankkeille 1 240 000 euroa vuosijuhlassaan Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä 15.5.2019. Arkkitehti Bruno Eratille myönnettiin 15 000 euron palkinto hänen elämäntyöstään ekologisen rakentamisen pioneerina.
Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai Itä-Uudenmaan Teatteri ry osallistavan Tulilintu-hankkeen toteuttamiseen. Monitaiteisissa työpajoissa käytetään soveltavia teatterin, tanssin, musiikin, kuvallisen ilmaisun, tarinankerronnan ja luovan kirjoittamisen taidemenetelmiä. Hanke toteutetaan lasten- ja nuortenkodeissa Porvoossa, Sipoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Sen aikana kehitetään voimaannuttavan teatterin menetelmää ja materiaalia sekä tehdään menetelmäopas käytettäväksi hankkeen jälkeenkin.
Taidetta hoitolaitoksiin -apurahalla taiteen maisteri Viivi Rintanen toteuttaa Syömishäiriö sarjakuvaksi -työpajoja syömishäiriöpotilaille ja musiikin maisteri Mia Heikkinentyöryhmineenjärjestää osallistavia improvisoituja pienoisoopperaesityksiä eri hoitolaitoksissa.
Ilmastonmuutos oli tänä vuonna myös taiteilijoiden huolenaiheena. Kirjailija Elina Pitkäkangas sai 12 000 euron apurahan yhteiskunnallisen nuorille suunnatun, ilmastonmuutosta käsittelevän Ekoscifi-romaanin kirjoittamiseen. Jazzpianisti Kari Ikonen sai apurahan hiilineutraalisti järjestettävään sooloalbuminsa julkaisukiertueeseen. Valokuvaaja Ville Rinne kuvaa saamallaan apurahalla ilmastonmuutokseen liittyvää, kansainvälisesti arvostetun suomalaisen huippututkimuksen eri vaiheita yliopistoissa ja tutkimusasemilla eri vuodenaikoina.
Uudenmaan rahaston apurahalla toteutetaan useita tapahtumia, mm. Helsinki Klezmer Festival, Karis Suomen Paris -tapahtuma Raaseporissa, Kerava Jazz -festivaali, Pellingin klassisen musiikin kesäfestivaali ja monikielinen kirjallisuustapahtuma Kontulassa. Lilla Villanin ystävät ry sai 35 000 euroa sukupuolta ja erilaisuutta käsittelevän immersiivisen lastennäytelmän toteuttamiseen. Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö toteuttaa 10 000 euron apurahan avulla seikkailureitin Tarvaspäässä. Euphoria film Oy sai 20 000 euroa Alvar ja Aino Aallon elämästä ja teoksista kertovan dokumenttielokuvan kuvauksiin New Yorkissa.
Suurin osa apurahoista kuvataiteille
Kaikkiaan apurahan sai 130 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Hakemuksia tuli ennätykselliset 2 035, yhteissummaltaan 32 miljoonaa euroa. Myönnettyjen apurahojen keskisuuruus oli 9 500 euroa. Apurahoista 25 % myönnettiin kuvataiteille, 20 % säveltaiteille ja 14 % näyttämötaiteille. Arkkitehtuurin, elokuva- ja valokuvataiteen, kirjallisuuden, muotoilun, lastenkulttuurin sekä kotiseututyön edustajia oli 1-9 % apurahansaajista.
Puolivuotisen (12 000 €) tai sitä suuremman työskentelyapurahan sai 32 henkilöä. Vuosiapurahan 24 000 euroa sai kuusi taiteilijaa: kuvataiteilija Inga Meldere ja kuvatait. maisteri Nikki Jääskeläinen taiteelliseen työskentelyyn, kirjailija Suvi Ratinen romaanin kirjoittamiseen, teatterit. maisteri Tuire TuomistoPost Corpse eli kraa kraa -esityksen valmistamiseen, tait. maisteri Antti-Heikki Pesonen elokuvien suunnitteluun ja käsikirjoittamiseen ja tait. maisteri Anna Reivilä taiteelliseen työskentelyyn.
Uudenmaan rahaston palkinto arkkitehti Bruno Eratille
Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on myöntänyt 15 000 euron palkinnon arkkitehti Bruno Eratille, arkkitehdintyön suunnannäyttäjälle, ekorakentamisen esikuvalle.
Arkkitehti Bruno Erat (s. 1939) muutti kotimaastaan Sveitsistä Suomeen vuonna 1965 suomalaisen arkkitehtuurin ja urheilun innostamana. Hän työskenteli mm. Alvar Aallon ja Arne Ervin toimistoissa. Hän toimi vierailevana professorina 1968-1970 Yhdysvalloissa, jossa hän kiinnostui maailman ekologisesta tilasta ja ympäristökysymyksistä. Vuonna 1977 hän perusti oman toimiston yhdessä vaimonsa, sisustusarkkitehti Eva Eratin kanssa ja omistautui ekologisen, kestävän ja terveellisen arkkitehtuurin asialle.
Suomen arkkitehtiyhteisössä Bruno Erat on ollut pioneeri ja pitkään lajinsa lähes ainoa edustaja. Eratin perheelleen ja naapurilleen vuonna 1978 suunnittelema Villa Solbranten Espoossa on Suomen ensimmäisiä ekotaloja. Se on monella tapaa ollut aikaansa edellä oleva suunnannäyttäjä ja siitä on muodostunut ekologisen rakentamisen ikoni Suomessa.
Bruno Erat on käsitteeksi muodostunut sanansaattaja, esikuva ja kannustaja, jonka vaikutus näkyy kasvavasti uusien arkkitehtisukupolvien asenteissa ja työssä. Hän on myös kansainvälisesti tunnettu ekologisen rakentamisen opettaja, luennoitsija ja kirjoittaja. Hän on toiminut vierailevana professorina Yhdysvalloissa ja opettanut myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtiosastolla. Erat on julkaissut useita kestävän kehityksen ekorakentamista käsitteleviä kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hänen käsityksensä ekologisesta rakentamisesta on kokonaisvaltaista. Se ei liity pelkästään energian säästämiseen, vaan rakennukseen kestävänä ja terveenä, myös asukkaiden ja planeettamme terveyttä edistävänä organismina. Ilmaston lämmetessä Bruno Eratin ajatusmallin arvo korostuu.
