Vuoden 2020 vuosijuhlapäivää vietetään apurahansaajien julkistamisen ja juhlistamisen merkeissä ilman perinteistä juhlatilaisuutta. Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopulla lisätä maakuntarahastojen myöntämien apurahojen määrää vastauksena koronaepidemian aiheuttamille kulttuurikentän vaikeuksille. Tämän myötä Päijät-Hämeen rahasto sai 23 000 euroa lisää jaettavaa kulttuurialan työskentelyapurahoina.
Hakemuksia rahasto sai tänä vuonna 277 kpl, yhteissummaltaan runsaat neljä miljoonaa euroa. Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 313 000 euroa (61 %), ja tieteiden osuus oli 200 000 euroa (39 %). Saapuneet apurahahakemukset jakautuivat samassa suhteessa. Taiteen alalla saivat kuvataiteet, näyttämötaiteet, säveltaiteet sekä muotoilu ja taidekäsityö runsaimmin apurahoja. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloille. Hakemuksista hyväksyttiin 21 %. Myönnetyn apurahan keskisuuruus oli runsaat 8 800 euroa.
Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kärkihankeapurahana myönnettiin 30 000 euroa Lahden yliopistokampukselle Lahden lukioiden kakkosluokkalaisille suunnatun pelillisen tiedetapahtuman suunnitteluun ja pilotointiin. Toinen kärkihankeapuraha, 20 000 euroa, myönnettiin lastentarhanopettaja Katja Kivistö-Leikkoselle ja työryhmälle kiusaamisen vastaisen nuorille suunnatun Herous-tv-sarjan tekemiseen.
Kokovuotisen 26 000 euron työskentelyapurahan saivat tänä vuonna fil. maisteri Olga-Sofia Alitalo lääkeaineiden esiintymistä jätevedenpuhdistuksessa ja ympäristössä käsittelevään väitöskirjatyöhön, kuvataiteilija Terhi Kaakinen taiteelliseen työskentelyyn sekä fil. maisteri Mika Saarenpää luonnon virkistyskäytön vaikutuksia kehon mikrobiyhteisöihin ja immuunipuolustukseen käsittelevään väitöskirjatyöhön.
Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.
Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.
Pirkanmaan rahaston palkinto myönnettiin Suomen historian professori Pertti Haapalallekansakunnan kokemukseen syventymisestä, laajempaan yhteyteen liittämisestä. Palkinnon arvo on 15 000 euroa. Haapala tunnetaan kansainvälisesti suuntautuneena, laajasti verkottuneena, ennakkoluulottomana ja rohkeana tutkijana. Hänen laaja tutkimuskenttänsä on liittynyt paikallisen ja globaalin historian kosketuspintaan, modernin urbaanin kulttuurin syntyyn ja kehitykseen, kansallisen ajattelun kehitykseen, ihmisten hyvinvointiin ja kouluttautumiseen, sosiaalihistoriaan ja kokemuksen tutkimukseen. Haapalan haastattelu löytyy alta.
Suurin yksittäinen apuraha, 130 000 euroa, myönnettiin Laeticia Petitin ja työryhmän hankkeelle, jossa tarkastellaan kiinalaisten historiallisten keramiikkaesineiden lasitteita yhdistäen fotoniikkaa ja lasitaidetta.
Tänä vuonna myönnettiin kaksi 40 000 euron taiteen Kärkihankeapurahaa. Ne saivat Jouni Prittinen ja työryhmä ihmisiä ja robotteja yhdistävän tanssiteoksen ja siihen liittyvän tutkimuksen toteuttamiseen ja Tampereen Pianoseura ry Tampereen Pianokilpailun 2021 järjestämiseen.
Nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteeseen. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi matematiikan oppimispelin kehittämistä sekä tutkimuksia, jotka käsittelevät muun muassa kestävän kehityksen edistämiseen tähtäävää yritysten yhteistyötä, antiikin sodankäyntiä sekä hevosten kuolaimiin liittyviä suuvaurioita.
Tieteeseen myönnettiin yhteensä 15 kokovuotisista eli vähintään 9 kuukauden työskentelyapurahaa. Lisäksi taiteen kokovuotisen työskentelyapurahan saivat kuvataiteilijat Maria Heinonen, Sauli Iso-Lähteenmäki ja Riikka Lenkkeri, koreografi Jouni Prittinen, performanssitaiteilija, klovni Mona Ratalahti, yhteiskuntatieteiden maisteri Vappu Susi sekä työryhmän jäsenenä Ella Varvio.
Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 7 500 euroa. Osastonhoitaja Janne Räsäselle ja työryhmälle myönnettiin apuraha opetusrobotin hankintaan Taysin syöpä- ja veritautien yksikköön ja teatteritaiteen maisteri Karoliina Blackburnille satutätinä ja lukijana toimimiseen samassa yksikössä.
Koronavirustilanteen vuoksi Suomen Kulttuurirahaston hallitus lisäsi kaikkien maakuntarahastojen jakovaraa yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla. Pirkanmaan rahastossa lisäys oli 38 000 euroa. Lisäraha käytettiin ensisijaisesti pieniin apurahoihin freelance-taiteilijoille, koska heidän työskentelymahdollisuuksiinsa rajoitukset vaikuttivat välittömästi.
Kuvataiteilija Riikka Lenkkeri sai 26 000 euron apurahan Lea ja Pekka Suorannan rahastosta.
Lea ja Pekka Suorannan rahastosta jaettiin ensimmäiset apurahat
Rahasto perustuu toimistopäällikkö Lea Suorannan (1925–2016) testamenttiin. Rahasto kunnioittaa nimessään hänen puolisoaan, edustaja Pekka Suorantaa (1926–1998). Rahasto tukee kuvaamataiteita ja lääketiedettä, ja siitä jaettiin kahtena kokovuotisena kuvataiteen työskentelyapurahana yhteensä 52 000 euroa.
Hakijamäärä kasvoi viime vuodesta
Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 1 036 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 21 421 749 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 986 kappaletta ja hakusumma 17 198 857 euroa. Tieteen aloille myönnettiin 36 apurahaa (yhteensä 759 000 euroa), taiteen aloille 65 apurahaa (585 500 euroa). Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta ainakin yksi apuraha myönnettiin kaikkiaan 9 pirkanmaalaiseen kuntaan.
Maakuntarahastojen vuosijuhlat peruttiin
Viime vuonna Pirkanmaan rahasto myönsi apurahan tamperelaiselle musiikinopiskelijalle Samuel Ahoselle, 11, klarinetinsoiton mestarikursseille osallistumiseen Suomessa ja Ruotsissa. Vuosijuhlan peruunnuttua koronaviruksen takia Samuel haluaa ilahduttaa ja toivottaa mukavaa kesää videolla, jolla hän soittaa Béla Kovácsin espanjalaissävytteisen sooloklarinettiteoksen Hommage à Manuel de Falla.
Koronavirustilanteen takia myös Pirkanmaan rahaston vuosijuhla ja Talvipuutarhan taidenäyttely peruttiin tältä vuodelta. Pirkanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Matti Sommarbergin puhe apurahansaajille lähetettiin kirjeenä. Myös apurahat jaetaan tavallisesti vuosijuhlassa, mutta nyt stipendikirjat on postitettu apurahansaajille. Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.
Lahjaksi annettu-lyhytelokuvan kuvauksista vuodelta 2009, kuvassa Kari-Pekka Vehkaoja ja Pinja Jylhänlehto. Kuva: Versova Puu ry
Kainuun rahasto sai Kulttuurirahaston Tammikuun haussa 197 hakemusta, ja apurahan saa 29 henkilöä tai työryhmää. Suuri osa apurahoista kohdistuu taiteilijaryhmiin ja tulee näin työllistämään merkittävän määrän taiteilijoita ja lisäämään yhteisöllisyyttä.
Kärkihankeapurahat, yhteensä 40 000 euroa, myönnettiin kahdelle hakijalle. Sinfonietta Lentuan kannatusyhdistys ry sai 20 000 euroa kansainvälisen konserttitoiminnan toteuttamiseen Kainuussa ja Versova Puu ry niin ikään 20 000 euroa nuorten elokuvatoiminnan toteuttamiseen.
Puolangalle suunniteltu vuosijuhla 7.5.2020 jouduttiin perumaan, mutta vuoden 2021 vuosijuhla on tarkoitus järjestää Puolangalla.
Kaikki vuoden 2020 apurahansaajat löytyvät täältä.
Matti-Jussi Pollari saa Kulttuurirahaston H. G. Porthan -mitalin
Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt H. G. Porthan -mitalin kauppat. kand. Matti-Jussi Pollarille (s. 1950), ”Kuhmon hengen syvällisestä ymmärtämisestä, monipuolisesta kulttuurisesta osaamisesta”. Mitali oli tarkoitus luovuttaa Kainuun rahaston vuosijuhlassa Puolangalla 7.5.2020, mutta koronaepidemian vuoksi vuosijuhlaa ei tänä vuonna vietetä ja mitaliseremonia pidetään syksyllä.
Matti-Jussi Pollaria luonnehditaan sydänjuuriaan myöten kulttuurin, taiteen ja taiteentekijöiden syvälliseksi ymmärtäjäksi ja puolestapuhujaksi, tapahtumien toimeenpanijaksi ja monipuoliseksi harrastajaksi. Hän on tehnyt myös elämäntyönsä kulttuurin parissa. Pollari toimi Kuhmo-talon toimitusjohtajana sen perustamisesta 1993 eläkkeelle jäämiseensä vuoteen 2017 saakka. Lisäksi hän on ollut mm. Finland Festivals ry:n toiminnanjohtaja ja Kuhmon Musiikkiyhdistys ry:n pitkäaikainen hallituksen jäsen. Suomen Kulttuurirahaston Kainuun hoitokunnan jäsen Pollari oli 2004-2013, josta puheenjohtaja 2007-2012. Edelleen hän on Kuhmon Kamarimusiikin Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja, Veikko Huovinen -seuran puheenjohtaja sekä Sinfonietta Lentuan intendentti. Lisäksi Matti-Jussi Pollari toimii aktiivisesti kunnallispolitiikassa.
Eläkkeelle jäätyäänkään Pollari ei ole jättänyt Kuhmo-taloa vaan on mukana niin yleisönä, esiintyjänä kuin talkoolaisena pyrkien osallistumaan kaikkeen, mitä kulttuurin saralla vain on Kuhmossa tarjolla. (Etusivun kuva Matti-Jussi Pollarista: Tapio Kinnunen)
Kärkiapuraha metsä- ja ympäristötieteen yliopistoyhteistyöhön
Kärkiapuraha 100 000 € myönnettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen tieteidenväliseen yhteistyöhankkeeseen. Apurahan sai MMT, yliopistotutkija Antti Kilpeläinen metsäpohjaisten tuotteiden elinkaarisia aerosolihiukkaspäästöjä käsittelevään tutkimukseen. Apurahasta Pohjois-Karjalan osuus on 50 000 € ja Pohjois-Savon 50 000 €.
Hankkeessa selvitetään, miten metsäbiomassaan pohjautuva biotalous muuttaisi kasvihuone- ja aerosolipäästöjä ilmakehään. Metsäbiomassan käytön aerosolipäästöjä ei ole laajemmin huomioitu biotalouteen siirtymisessä, vaikka niillä on merkitystä sekä ilmaston että ympäristöterveyden kannalta. Koska aerosolihiukkasilla on sekä ilmakehää viilentäviä että lämmittäviä vaikutuksia, eri tuotantoprosesseissa vapautuvien hiukkasten määrien elinkaaritarkastelut ovat ensisijaisen tärkeitä, jotta voidaan ymmärtää käynnissä olevan tuotantosysteemin muutoksen vaikutuksia ilmastoon sekä laajemmin ympäristöön.
Hankkeessa muodostetaan laaja tietokanta aerosolihiukkasten ja niitä muodostavien kaasujen päästökertoimille metsä- ja fossiilispohjaisten tuotteiden valmistus- ja käyttöprosesseissa. Tulokset yhdistetään osaksi metsätuotannon elinkaaritarkastelua, joka mahdollistaa entistä tarkemmat arvioinnit metsäbiomassasta valmistettujen tuotteiden ja energian korvausvaikutuksista. Hanke on kestoltaan kaksivuotinen.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston ja Ympäristö- ja biotieteiden laitoksen Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorion yhteishankkeena.
Veistos soi!-työryhmä. Työryhmässä ja kuvassa Jaap Klevering, Merja Pennanen ja Tuomas Ollikainen. Kuva: Alma Enters
Suurimman Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan 20 000 € sai yhteisötaiteilija Merja Pennasen työryhmä Veistos Soi! -äänitaiteen näyttelyyn palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa. Apurahan turvin tehdään kiertävä ja toiminnallinen äänitaiteen näyttely, jonka teokset ovat toiminnallisia ja interaktiivisia. Kuulijoiden toiminta, kuten kosketus ja liike saavat aikaan tiettyjä äänimaisemia ja vaihteluja teosten sisällä.
Kaikki Pohjois-Karjalan apurahan saajat vuodelta 2020 löytyvät täältä.
Opettajan pedagogiset opinnot on suunnattu aineenopettajiksi aikoville: tuleville saamen kielen ja kirjallisuuden opettajille sekä niille, jotka haluavat opettaa saameksi muita oppiaineita, esimerkiksi biologiaa, matematiikkaa tai historiaa. Opinnot alkavat tammikuussa 2021.
– Opettajaopinnoissa ei ole Suomessa ennen painotettu saamelaispedagogiikkaa tässä laajuudessa. Nyt on hyvä tilaisuus suorittaa opinnot myös sen suhteen, että Suomen kulttuurirahasto tukee henkilökohtaisin apurahoin hankkeen opiskelijoita, kertoo Ketterä korkeakoulu -hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Olthuis.
Opinnot järjestetään monimuotoisesti verkkoyhteyksien avulla Oulusta ja lähiopintoina Inarissa. Vuoden kestävät opettajan pedagogiset opinnot ovat luonteeltaan täydentäviä opintoja, ja niiden suorittamiseen vaaditaan vähintään alempi korkeakoulututkinto.
Hankkeen järjestävät Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja kasvatustieteiden tiedekunta. Kasvatustieteiden tiedekunnan koulutusdekaani Sari Harmoinen näkee saamelaisalueella järjestettävät opettajaopinnot merkityksellisinä sekä saamelaisyhteisölle että tiedekunnalle.
Oulun yliopiston Giellagas-instituutilla on valtakunnallinen vastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin ylimmästä opetuksesta ja tutkimuksesta Suomessa.
– Tulevien opintojen kautta pystymme toteuttamaan valtakunnallista vastuutamme entistä laajemmin, sanoo Giellagas-instituutin johtaja Anni-Siiri Länsman.
Ketterä korkeakoulu on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista opettajankoulutuksen kehittämishankkeista. Hankkeeseen kuuluvat pohjois- inarin- ja koltansaamen opinnot ovat parhaillaan käynnissä ja saamelaisen kirjallisuuden perusopinnot alkavat syksyllä.
Kurssille valittiin 15 osallistujaa. He saavat 2 500 euron työskentelyapurahan sekä matka-apurahan ulkomaille suuntautuvan opintomatkan toteuttamiseen. Yhteensä apurahaa jaettiin kurssilaisille lähes 60 000 euroa. Opintomatka liittyy pitkään taide-esseeseen, joka tehdään kurssin aikana.
Kulttuurirahaston kirjoittajakoulun tavoitteena on kehittää kriitikoiden ja taiteesta ammatikseen kirjoittavien osaamista. Kurssin sisällön on suunnitellut verkkojulkaisu Long Play, ja kurssin vastuuopettajana toimii toimittaja, kirjailija ja kirjoittamisen opettaja Anu Silfverberg.
”Toivon, että kurssi antaa kriitikoille uusia eväitä työhönsä, mutta myös vahvistusta ammattikunnan merkityksestä ja omasta roolista kulttuurin kentällä ja yhteiskunnassa. Kritiikki on laji, jolla on todellakin väliä!” Silfverberg sanoo.
Lisäksi kurssilla opettavat lukuisat kritiikin ammattilaiset, muun muassa ruotsalainen kirjallisuuskriitikko ja kääntäjä Rebecka Kärde, tutkija ja taidekirjoittaja Harri Kalha, elokuvakriitikko Kalle Kinnunen sekä esitystaiteen kollektiivi Todellisuuden tutkimuskeskus.
Kirjoittajakouluun valittiin
Sofia Blanco Sequeiros
Ville Hänninen
Tero Kartastenpää
Katri Kovasiipi
Emilia Kukkala
Pietari Kylmälä
Reetta Laitinen
Sampsa Oinaala
Jyri Ojala
Joonas Pulkkinen
Henna Raatikainen
Ville Ropponen
Matti Tuomela
Mervi Vuorela
Maaria Ylikangas
Mikkosen lisäksi asiantuntijaraadissa toimivat Sitran Mari Pantsar, mediakasvattaja Mervi Maatela ja nuorten ilmastodelegaatti Sara Nyman.
Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin hanke jakaa kevään 2020 aikana 50-5000 euron suuruisia summia, joiden avulla kuka tahansa alle 25-vuotias voi toteuttaa oman ilmastotekonsa ja ryhtyä ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Haku järjestetään usean eri kierroksen aikana, ja yhteensä keväällä jaetaan 150 000 euroa nuorten ilmastoteoille.
“On ollut hienoa nähdä kuinka monipuolisesti erilaisia ideoita nuorilla on. Ne tuovat myös sopivasti toivoa tähän poikkeukselliseen aikaan, nyt todella tarvitsemme ilmastonmuutosvoimaa!” Nyman hehkuttaa.
Rahoitusta sai toisella kierroksella yhteensä kahdeksan hakijaa. Mukana on radiodokumenttisarja, tapahtumia, hackathon, hiilinielun luominen, leiri sekä pölyttäjäpelto. Rahoitetut ilmastoteot tapahtuvat ympäri Suomea: Helsingissä, Inarin Turvejärvellä, Torniossa, Keuruulla, Ikaalisissa, Juuassa ja Salossa.
Ilmastonmuutosvoima-rahoituksella toteutuu muun muassa Eino Haasen, 18, radiodokumenttisarja. Dokumenttisarjassa esitellään Lapissa asuvien arjen tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sen tavoitteena on antaa uusia näkökulmia ja esitellä kestävämpien elämäntapojen tuomaa iloa.
“On arvokasta, että nuoria tuetaan tarttumaan toimeen ja toteuttamaan konkreettisia projekteja sekä tekoja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutoksen torjuminen on haaste, mutta samalla huikea tilaisuus rakentaa kestävämpi yhteiskunta luovuutta ja mielikuvitusta säästelemättä,” Haase toteaa.
Rahaa ilmastotekoihin on jaettu kevään aikaan yhteensä noin 62 000 euron edestä. Jaettavana on siis vielä lähes 90 000 euroa. Ilmastonmuutosvoiman seuraava hakukierros päättyy maanantaina 4.5. Ilmastotekojen toteutus alkaa keväällä ja projektit tulee toteuttaa syksyyn mennessä.
Kierroksella rahoitettiin seuraavat projektit:
Hackathon, 3500 euroa Kaisa Vahlberg, Helsinki
Partioleirin ilmastotyö, 2500 euroa Julia Salin, Keuruu
Lukion hiilinielu, 2400 euroa Vesa Tuominen, Salo
Eurooppalainen ilmastopolitiikkatapahtuma, 1600 euroa Jenna Rautionaho, Helsinki
Radiodokumenttisarja, 900 euroa Eino Haase, Tornio
Lähiruokatapahtuma, 500 euroa Inari Jomppanen, Turvejärvi (Inari)
Pölyttäjäpelto, 500 euroa Antti Kummunmäki, Juuka
Ilmastokysely, 200 euroa Olivia Vähätalo, Ikaalinen
Voit tutustua projekteihin tarkemmin täällä. Ensimmäisen hakukierroksen myönnöt löydät täältä.
Suomen Kulttuurirahaston hallitus päätti maaliskuun lopussa miljoonan euron hätärahoituksesta kulttuurikentälle. Tästä rahoituksesta 500 000 euroa lisättiin maakuntarahastojen kevään 2020 jakoon, jonka myötä Keski-Pohjanmaan rahastokin sai runsaat 20 000 euroa lisää jaettavaa. Lisärahoituksen ohella Keski-Pohjanmaan rahasto huomioi koronakriisin vaikutukset muutenkin tämänvuotisissa apurahapäätöksissään. Kokovuotisia apurahoja myönnettiin tavanomaista vähemmän, mutta puolivuotisia ja sitä lyhyempiä työskentelyapurahoja kulttuuriammattilaisille puolestaan aiempaa enemmän.
– Rahasto halusi tässä tilanteessa turvata työskentelytuen mahdollisimman monelle, asiamies Mika Virkkala perustelee.
Keski-Pohjanmaan rahasto myönsi kärkihankeapurahan Guardia Nueva orkesteriyhdistys ry:lle. Apuraha on tarkoitettu vuonna 2021 20-vuotisjuhlaa viettävän Guardia Nueva -orkesterin juhlavuoden konserttikokonaisuuksien toteuttamiseen.
– Rahasto tukee vuosittain kärkihankkeiden avulla tavanomaista suurempia ja vaikutukseltaan isompia hankkeita, jotka myös nostavat merkittävästi maakunnan kulttuurin näkyvyyttä, hoitokunnan puheenjohtaja Tanja Risikko kertoo.
Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha myönnettiin mm. Anna Karsikas-Kuusiston ja Miia Kauniston hankkeelle, jossa järjestetään musiikkikerhotoimintaa pienissä kunnissa ja kyläkeskuksissa. Kulttuurikorjaamo ry:n apurahalla tehdään sovituksia 400 soittajan One Big Band – Rockkola 400 -konserttiin. Kirsi Ojasen ”Polkka-Otto” -projektissa elvytetään paikallisperinnettä Halsualla.
Apurahahakemuksia Kulttuurirahaston Tammikuun haussa tuli Keski-Pohjanmaan rahastolle tänä vuonna yhteensä 259 (vuonna 2019 yhteensä 252). Apurahojen keskisuuruus oli 9200 euroa. Hakemuksista hyväksyttiin 18 %. Tieteen osuus myönnetyistä apurahoista oli hieman vajaa viidennes. Taiteissa apurahoja myönnettiin eniten säveltaiteeseen, yli 30 % kaikista apurahoista.
Kolme kokovuotisia ja useita puolivuotisia työskentelyapurahoja
Apurahoja jaettiin laajasti eri taiteen- ja tieteenaloille. Kokovuotisen apurahan sai tieteessä fil. tohtori Ingo Stamm. Taiteessa kokovuotisella apurahalla tulevat työskentelemään taidegraafikko Eeva Huotari ja tanssitaiteilija Eleni Pierides.
Puolen vuoden apurahoin tuetaan mm. Juho Alakärpän taiteellista työskentelyä ja Silja Heikkilän työskentelyä erityisesti nuorten teatteritoiminnan parissa. Ari Huuhkan työryhmässä kehitetään vähittäiskaupan living lab -toimintamallia. Muita puolivuotisen apurahan saajia taiteessa ovat Irma Jylhä, Kaija Kontulainen, Tapio Lappalainen, Mia Myllymäki, Kari Pappinen ja Rosa Pisilä. Tieteen puolivuotisen työskentelytuen saivat Lauri Skantsi ja Outi Valo.
Lisäksi rahasto myönsi useita lyhyempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen. Kaikki Tammikuun 2020 haun yhteydessä myönnetyt apurahat löytyvät täältä.
Koronaepidemian takia UWC-koulut ovat tällä hetkellä kiinni ja opinnot etenevät etänä. Kevään IB-tutkinnot on peruttu. Sen sijaan valmistuville myönnetään tutkintotodistus, joka heijastaa heidän työskentelytasoaan. Tämä perustuu suoritettuihin kursseihin ja vakiintuneeseen arviointiosaamiseen, tiukkuuteen ja laadunvalvontaan, joka on jo rakennettu ohjelmiin. Vallitsevasta tilanteesta huolimatta tulevat stipendiaatit katsovat luottavaisina tulevaan.
Meri Suonenlahti, UWC Mostar
UWC Mostariin syksyllä 2020 lähtevä lukiolainen Meri Suonenlahti Espoon Haukilahdessa. Kuva: Annakaisa Tavast
Espoolainen Meri Suonenlahti vaihtaa syyskuussa Haukilahden rantamaisemat Bosnia-Hertsegovinaan ja lukio-opinnot Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa opiskeluun UWC Mostarissa. Merin kiinnostus UWC-opintoihin syttyi TET-harjoittelussa Crisis Management Initiative (CMI):ssä, jossa työskenteli myös useita UWC-alumneja.
UWC Mostar oli Merin ykkösvaihtoehto. Hänestä on kiinnostavaa, että opiskelijat eivät ole omalla suljetulla kampuksellaan vaan jakavat koulurakennuksen mostarilaisen koulun kanssa ja myös asuvat opiskelija-asuntoloissa ympäri kaupunkia.
Meri Suonenlahti on asunut perheensä kanssa lapsena Yhdysvalloissa ja Qatarissa. Kansainväliset tehtävät esimerkiksi YK:ssa tai diplomaattina ovat Merin urahaaveita tulevaisuudessa, mutta ensin hän aikoo nauttia täysin siemauksin UWC-kokemuksestaan – erilaisesta kulttuurista, uusista ihmisistä ja monipuolisista opinnoista.
Iris Raunu, Waterford Kamhlaba UWC, Swazimaa
Espoolainen Iris Raunu lähtee UWC Swazimaahan tammikuussa 2021. Kuva: Annakaisa Tavast
Etelä-Tapiolan lukiossa opiskeleva Iris Raunu on oikein tyytyväinen, että Swazimaassa lukuvuosi ja samalla myös hänen UWC-stipendiaattikautensa alkavat vasta tammikuussa. Koronapandemian aiheuttama globaali poikkeustila on siihen mennessä toivottavasti ohi.
Eteläisen Afrikan Waterford Kamhlaba UWC-koulu perustettiin vuonna 1963 vastauksena Etelä-Afrikan erillisille ja epätasa-arvoisille koulutusjärjestelmille. Koulun historia ja toimintamuodot ovat tehneet myös Irikseen vaikutuksen.
Iris Raunu on saanut kansainvälistä kokemusta kesävaihdossa Yhdysvaltain Oregonissa sekä kotona asuneiden vaihto-oppilaiden kautta. UWC:stä hän kuuli opoltaan. Vapaa-aikanaan Iris harrastaa liikuntaa ja kirjoittamista, tällä hetkellä päiväkirjan ja runojen yhdistelmää, mistä saattaa joskus tulla kirjakin. UWC:n jälkeen opinnot jatkuvat ehkä talous- tai kauppatieteiden parissa.
Leevi-Eemeli Lötjönen, UWC Atlantic College, Wales
Paippislainen Leevi-Eemeli Lötjönen odottaa innolla lähtöä UWC Walesiin.
Sipoossa ruotsinkielisen ala- ja yläasteen käynyt Leevi-Eemeli Lötjönen päätti jo kahdeksannella luokalla hakea kansainväliseen UWC-lukioon. Leevi-Eemelin eno opiskeli aikoinaan UWC-koulussa Yhdysvalloissa, joten erinomainen esimerkki kansainvälisen opiskelun hyödyistä löytyi perhepiiristä.
Monien vuosien haaveen käydessä yhtäkkiä toteen, Sibbo Gymnasietissa opiskeleva Lötjönen koki olonsa myös hämmentyneeksi. Tuttu ja turvallinen Suomi jää syksyllä taakse, ja tilalle vaihtuu UWC Walesin kansainvälinen ympäristö uusine haasteineen. Silti se sama uusi ja tuntematon viehättää kaikista eniten: uudet ystävät ja seikkailut, haastavat opinnot sekä tarinat, joita tulevina vuosina kuulee.
Sipoon Paippisten maalaismaisemassa kasvanut, kansainväliselle uralle tähtäävä Leevi-Eemeli ei myöskään halua murehtia koronaepidemian mahdollisia vaikutuksia opiskelujen aloitukseen.
– Se on sitten sen ajan murhe, ja eihän tuo Wales ole kuin pienen soutumatkan päässä!
Valitut stipendiaatit 2020
UWC Adriatic, Italia
Sophie Oskolkova, Helsinki
UWC Atlantic College, Wales
Saga Portman, Raasepori
Leevi-Eemeli Lötjönen, Paippinen, Sipoo (Ari Lahti ja Vesa Vanha-Honko / Davis-UWC Dare to Dream -stipendiaattina)
UWC Costa Rica, Costa Rica
Anni-Maria Ojanen, Kouvola
UWC Mahindra College, Intia
Ines Raistakka, Espoo
Pearson UWC, Kanada
Viggo Henelius, Kemiönsaari
UWC Red Cross Nordic, Norja
Miska Järvipetäjä, Turku Emilia Mattila, Turku (Svenska kulturfondenin stipendiaattina) Sara Blomqvist, Helsinki (Föreningen Konstsamfundet rf, Lisi Wahl stiftelse för studieunderstöd sr, Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne sr ja Svenska folkskolans vänner rf -säätiöiden stipendiaattina)
UWC-USA, Yhdysvallat
Emma Hirvonen, Joensuu
Waterford Kamhlaba UWC, Swazimaa
Iris Raunu, Espoo
UWC in Mostar, Bosnia-Hertsegovina
Meri Suonenlahti, Espoo Juulia Seppälä, Turku (Elisabeth Rehn -stipendiaattina)
Poolin kevään hakukierrokselle osallistui 117 tohtoria eri puolilta Suomea, joten apuraha voitiin myöntää 25 prosentille hakijoista.
Säätiöiden post doc -pooli on osoittautunut tärkeäksi tiederahoituksen instrumentiksi, jonka ansiosta nuoret perheelliset tutkijat voivat rahoittaa tutkimusjakson ulkomaisessa huippuyliopistossa. Poolin kautta myönnetyt apurahat määräytyvät joustavasti hakijan tarpeen mukaan ja niihin voidaan sisällyttää esimerkiksi perheen muuttokulut sekä lasten hoito- tai koulumaksut.
Poolin tehtävänä on edistää Suomen tieteen kansainvälistymistä. Kahdenkymmenenyhden hakukierroksen jälkeen jo 587 tohtoria on saanut poolin kautta rahoituksen vähintään yhden lukuvuoden kestävän ulkomaisen tutkimusjakson järjestämiseksi. Heistä noin kolmannes on saanut kaksivuotisen rahoituksen.
Poolin seuraava hakukierros järjestetään 15.8.–15.9.2020, jolloin jaettavana on noin 1,6 miljoonaa euroa. Haun tulokset julkistetaan marras-joulukuussa 2020.
Säätiöiden post doc -pooli perustettiin vuonna 2009. Siihen kuuluu kaudella 2019–2021 kolmetoista säätiötä, jotka ovat sijoittaneet pooliin yhteensä 3,2 miljoonaa euroa vuosittain. Mukana ovat Emil Aaltosen Säätiö, Alfred Kordelinin Säätiö, Liikesivistysrahasto, Paulon Säätiö, Päivikki ja Sakari Sohlbergin Säätiö, Suomalainen Tiedeakatemia, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Lääketieteen Säätiö, Svenska Kulturfonden, Svenska litteratursällskapet, Tekniikan edistämissäätiö, Jenny ja Antti Wihurin Rahasto sekä Ulla Tuomisen Säätiö.
Lisätietoja: www.postdocpooli.fi, info(at)postdocpooli.fi sekä koordinaattori Mikko-Olavi Seppälä, puh. 0400-868 006
