Apurahat Arkistot - Page 11 of 12 - Suomen Kulttuurirahasto

Uusmaalaiselle kulttuurille 1 240 000 euroa

15.5.2019

Uudenmaan rahaston palkinnonsaaja 2019, Bruno Erat. — Uudenmaan rahaston palkinnonsaaja 2019, arkkitehti Bruno Erat. Kuva: Pablo Erat

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myönsi uusmaalaisille taiteilijoille ja paikalliskulttuurin hankkeille 1 240 000 euroa vuosijuhlassaan Hirvihaaran kartanossa Mäntsälässä 15.5.2019. Arkkitehti Bruno Eratille myönnettiin 15 000 euron palkinto hänen elämäntyöstään ekologisen rakentamisen pioneerina.

Kärkihankeapurahan 40 000 euroa sai Itä-Uudenmaan Teatteri ry osallistavan Tulilintu-hankkeen toteuttamiseen. Monitaiteisissa työpajoissa käytetään soveltavia teatterin, tanssin, musiikin, kuvallisen ilmaisun, tarinankerronnan ja luovan kirjoittamisen taidemenetelmiä. Hanke toteutetaan lasten- ja nuortenkodeissa Porvoossa, Sipoossa, Vantaalla ja Helsingissä. Sen aikana kehitetään voimaannuttavan teatterin menetelmää ja materiaalia sekä tehdään menetelmäopas käytettäväksi hankkeen jälkeenkin.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahalla taiteen maisteri Viivi Rintanen toteuttaa Syömishäiriö sarjakuvaksi -työpajoja syömishäiriöpotilaille ja musiikin maisteri Mia Heikkinen työryhmineen järjestää osallistavia improvisoituja pienoisoopperaesityksiä eri hoitolaitoksissa.

Ilmastonmuutos oli tänä vuonna myös taiteilijoiden huolenaiheena. Kirjailija Elina Pitkäkangas sai 12 000 euron apurahan yhteiskunnallisen nuorille suunnatun, ilmastonmuutosta käsittelevän Ekoscifi-romaanin kirjoittamiseen. Jazzpianisti Kari Ikonen sai apurahan hiilineutraalisti järjestettävään sooloalbuminsa julkaisukiertueeseen. Valokuvaaja Ville Rinne kuvaa saamallaan apurahalla ilmastonmuutokseen liittyvää, kansainvälisesti arvostetun suomalaisen huippututkimuksen eri vaiheita yliopistoissa ja tutkimusasemilla eri vuodenaikoina.

Uudenmaan rahaston apurahalla toteutetaan useita tapahtumia, mm. Helsinki Klezmer Festival, Karis Suomen Paris -tapahtuma Raaseporissa, Kerava Jazz -festivaali, Pellingin klassisen musiikin kesäfestivaali ja monikielinen kirjallisuustapahtuma Kontulassa. Lilla Villanin ystävät ry sai 35 000 euroa sukupuolta ja erilaisuutta käsittelevän immersiivisen lastennäytelmän toteuttamiseen. Akseli Gallen-Kallelan Museosäätiö toteuttaa 10 000 euron apurahan avulla seikkailureitin Tarvaspäässä. Euphoria film Oy sai 20 000 euroa Alvar ja Aino Aallon elämästä ja teoksista kertovan dokumenttielokuvan kuvauksiin New Yorkissa.

Suurin osa apurahoista kuvataiteille

Kaikkiaan apurahan sai 130 henkilöä, työryhmää tai yhteisöä. Hakemuksia tuli ennätykselliset 2 035, yhteissummaltaan 32 miljoonaa euroa. Myönnettyjen apurahojen keskisuuruus oli 9 500 euroa. Apurahoista 25 % myönnettiin kuvataiteille, 20 % säveltaiteille ja 14 % näyttämötaiteille. Arkkitehtuurin, elokuva- ja valokuvataiteen, kirjallisuuden, muotoilun, lastenkulttuurin sekä kotiseututyön edustajia oli 1-9 % apurahansaajista.

Puolivuotisen (12 000 €) tai sitä suuremman työskentelyapurahan sai 32 henkilöä. Vuosiapurahan 24 000 euroa sai kuusi taiteilijaa: kuvataiteilija Inga Meldere ja kuvatait. maisteri Nikki Jääskeläinen taiteelliseen työskentelyyn, kirjailija Suvi Ratinen romaanin kirjoittamiseen, teatterit. maisteri Tuire Tuomisto Post Corpse eli kraa kraa -esityksen valmistamiseen, tait. maisteri Antti-Heikki Pesonen elokuvien suunnitteluun ja käsikirjoittamiseen ja tait. maisteri Anna Reivilä taiteelliseen työskentelyyn.

Uudenmaan rahaston palkinto arkkitehti Bruno Eratille

Suomen Kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto on myöntänyt 15 000 euron palkinnon arkkitehti Bruno Eratille, arkkitehdintyön suunnannäyttäjälle, ekorakentamisen esikuvalle.

Arkkitehti Bruno Erat (s. 1939) muutti kotimaastaan Sveitsistä Suomeen vuonna 1965 suomalaisen arkkitehtuurin ja urheilun innostamana. Hän työskenteli mm. Alvar Aallon ja Arne Ervin toimistoissa. Hän toimi vierailevana professorina 1968-1970 Yhdysvalloissa, jossa hän kiinnostui maailman ekologisesta tilasta ja ympäristökysymyksistä. Vuonna 1977 hän perusti oman toimiston yhdessä vaimonsa, sisustusarkkitehti Eva Eratin kanssa ja omistautui ekologisen, kestävän ja terveellisen arkkitehtuurin asialle.

Suomen arkkitehtiyhteisössä Bruno Erat on ollut pioneeri ja pitkään lajinsa lähes ainoa edustaja. Eratin perheelleen ja naapurilleen vuonna 1978 suunnittelema Villa Solbranten Espoossa on Suomen ensimmäisiä ekotaloja. Se on monella tapaa ollut aikaansa edellä oleva suunnannäyttäjä ja siitä on muodostunut ekologisen rakentamisen ikoni Suomessa.

Bruno Erat on käsitteeksi muodostunut sanansaattaja, esikuva ja kannustaja, jonka vaikutus näkyy kasvavasti uusien arkkitehtisukupolvien asenteissa ja työssä. Hän on myös kansainvälisesti tunnettu ekologisen rakentamisen opettaja, luennoitsija ja kirjoittaja. Hän on toiminut vierailevana professorina Yhdysvalloissa ja opettanut myös Tampereen teknillisessä yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa ja 25 vuotta Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) arkkitehtiosastolla. Erat on julkaissut useita kestävän kehityksen ekorakentamista käsitteleviä kirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Hänen käsityksensä ekologisesta rakentamisesta on kokonaisvaltaista. Se ei liity pelkästään energian säästämiseen, vaan rakennukseen kestävänä ja terveenä, myös asukkaiden ja planeettamme terveyttä edistävänä organismina. Ilmaston lämmetessä Bruno Eratin ajatusmallin arvo korostuu.

Etelä-Savon rahastolta yli 700 000 euroa apurahoina ja palkintona – Tiedepolku edistämään lasten ja nuorten tiedekasvatusta

14.5.2019

Etelä-Savon rahaston apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Sami Funke

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 290 hakemusta hakusumman ollessa lähes 4,5 milj. euroa. Hakijoista 59 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi 23 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-palkintoa ja -stipendejä varten. Etelä-Savon Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin taiteen maisteri Riitta Moisanderille. Maakunnallinen Kärkihakeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Pieksämäen Seudun Liikunta ry:lle. Vuoden 2019 jako oli yhteensä 705 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 34 % ja taiteen 66 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat yhteiskuntatieteet (33 %) luonnontieteet (24 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (19 %). Taiteen aloista eniten saivat kuvataiteet (39 %), näyttämötaiteet (21 %) ja säveltaiteet (14 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 58 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli 20 ja apurahojen keskisuuruus lähes 12 000 euroa.

Koululaiset tiedepoluille!

Etelä-Savon rahasto käynnistää omana hankkeenaan koululaisten Tiedepolku-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tiedekasvatusta kokeilukulttuurin ja ilmiöoppimisen avulla. Mikkelissä toteutettavan kokeiluhankkeen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskuksen, LUTin, Mikkelin kesäyliopiston, Mikkelin kaupungin opetustoimen, sekä koulujen ja opettajien kanssa. Tiedepolku-hankkeen toteutusmallia testataan kolmessa koulussa ja kolmella eri luokka-asteella (2.-, 5.– ja 8.-luokka) lasten ja nuorten ikään ja kehitysasteeseen sopivilla teemoilla. Tarkoituksena on kartoittaa toimivia malleja tiedeopetuksen toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen kouluissa. Myöhemmin syksyllä suunnitelmissa on vielä järjestää lapsille ja nuorille suunnattu tiedetapahtuma Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tapahtumien aikataulusta ja ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

Etelä-Savon rahasto haluaa edistää myös apurahoin nuorten tiedekasvatusta eri puolilla maakuntaa. Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry sai apurahan Lukiolaisten Akatemia –tapahtuman toteuttamiseen Mikkelissä. Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry sai puolestaan tukea MielenTietäjä2019 ja MetsänTietäjä2019 kesäleirien järjestämisen Savonlinnassa ja Punkaharjulla. Mikkelin Ursa ry:lle rahaston tuella hankittavan tähtikaukoputken toivotaan innostavan nuoria tähtitaivaan tutkimukseen ja havainnointiin.

Kärkihankeapuraha Pieksämäen Liikunta ry:lle

Tämän vuoden Kärkihankkeeksi valittiin Pieksämäen Liikunta ry:n ympäristötaidetta ja liikuntaa yhdistävä kulttuurihanke. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia ympäristötaideteoksia noin 80 km pitkän VedenJakaja-luontoreitistön eri taukopaikoille. Reiteille suunniteltavat teokset ovat pääosin luonnon materiaaleista valmistettuja, luontoon hyvin sopivaa ja sitä kunnioittavia. Teosmääräksi on arvioitu noin 15, joista hieman isompia on 5 ja pienempiä 10. Hankkeen taiteilijat haetaan kaikille avoimen haussa. Osana toteutusta käynnistetään yhteistyö paikallisen erityistaidetoiminnan kanssa, huomioiden taiteilijoiden tasa-arvoisuus ja osallistumismahdollisuudet ympäristötaide-hankkeeseen.

Seitsemän kokovuotista, yksitoista puolivuotista työskentelyapurahaa

Etelä-Savon rahaston myönsi seitsemän kokovuotista työskentelyapurahaa. Tieteen kokovuotisen saivat valtiot. maisteri Anne Hytönen, M. Sc. Anu Kinnunen, oikeust. tohtori Jyri Paasonen ja fil. maisteri Paula Thitz. Taiteen kokovuotiset menivät kuvatait. maisteri Hanna Vahvaselälle, taidegraafikko Ritva-Liisa Virtaselle, ja kirjailija Helena Warikselle. Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 11 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta.

Taidetta hoitolaitoksiin –apurahaa viiteen hankkeeseen

Tänä vuonna maakuntarahastoista ensimmäisen kerran jaettava Taidetta hoitolaitoksiin –apuraha herätti runsaasti kiinnostusta. Kohdennettua apurahaa oli varattu noin 20 000 euroa ja sitä tavoitteli yhteensä 17 laadukasta korkeatasoista hanketta. Apurahaa myönnettiin alustavaa varausta enemmän, yhteensä 24 000 euroa, viiteen eri puolilla maakuntaa toteutettavaan hankkeeseen. Apurahan saivat Linnalan Setlementti ry yhteislaulutilaisuuksien järjestämiseen, sairaanhoitaja Mia Mattila ja lähihoitaja Anna-Maija Koivisto Vuolingonhovin värit –kuvataidehankkeen toteuttamiseen, tait. maisteri Kaisla Pirkkalainen ja musiikkipedagogi Laura Vartio teatteriesityksiin ja taidetuntien järjestämiseen, Ristiinan Mielenterveysyhdistys Risla ry lyhytelokuva-hankkeen toteuttamiseen sekä Vaalijalan kuntayhtymä Taidepesulan näyttelyn järjestämiseen.

Tällä kierroksella oli myös ensimmäistä kertaa omana hakualanaan Pelit. Pelien taiteelliseen suunnitteluun tai toteuttamiseen tarkoitettua apurahaa haki kolme hakijaa. Apurahaa, 4 000 euroa, myönnettiin medianomi Elmeri Härköselle Aaron – Musta Peto –virtuaalipelin käsikirjoittamiseen.

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto 2019 tait. maisteri Riitta Moisanderille. Kuva: Sami Funke — Tait. maisteri Riitta Moisander sai Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinnon vuonna 2019. Kuva: Sami Funke

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto tait. maisteri Riitta Moisanderille

Taiteen puolustajalle, väkevälle visionäärille

Kanta-Hämeen Tammelassa, Letkun kylässä syntyi 1949 tyttö, joka sai kasteessa nimeksi Riitta Marjatta Seppälä. Nuoremman sisarensa Reginan kanssa Riitta kävi opintietä kylän kansakoulusta Someron keskikouluun ja lukioon. Someron lukion humanistisen linjan opiskelijana Riitta opiskeli mm. taidehistoriaa ja kuvataiteita. Olipa lukujärjestyksessä myös kerran viikossa perehtymistä kalligrafiaankin. Koulun kerhotoiminta oli vilkasta ja taiteisiin painottuvaa, koulussa oli tekemisen henki. Opiskelun lomassa käytiin teatterissa, tehtiin omia näytelmiä ja tanssittiin luokkakaverin Rauli Badding Somerjoen ja veljensä Karilla bändin tahtiin. Lapsuudenkodin ja koulun merkityksestä oman elämänsä valinnoille Riitalla on selvä näkemys

”Tieni taiteiden pariin sai kannustavan alun kodista ja kouluista, käsityöläisyyden ja hyvän kädenjäljen kunnioittaminen ovat lapsuuden peruja.”

Kuvat ja niiden tekeminen olivat tulleet Riitalle tutuiksi lapsena. Niinpä lukion jälkeen matka vei Helsinkiin, työhön ja opiskelemaan silloiseen Taideteolliseen oppilaitokseen, nykyiseen Aalto yliopistoon. Samassa rakennuksessa kuvaamataidonopetuksen laitoksen kanssa toimi myös osa taideakatemian laitoksista ja Ateneumin taidemuseo. Yhteiset opettajat ja äärellä sijaitseva taidemuseo loivat toimivan monitaiteisen oppimisalustan. Lukion lehtoraatin kelpoisuusvaatimusten mukaiset kasvatustieteen ja taidehistorian tai kansatieteen approbaturit opiskeltiin Helsingin yliopistossa. Kuvaamataidon opettajaksi Riitta valmistui 1974 ja tuli valituksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen didaktiikan lehtorin Jouko Lapintien sijaiseksi tämän sapattivapaan ajaksi. Savonlinnaan saapuminen on piirtynyt Riitan muistiin. Yöjunalta matka jatkui taksilla suoraan Heikinpohjan opettajankoulutustaitokselle pitämään pääsykoetta opiskelijoiksi pyrkiville. Laitoksen edessä kukkivat keltaiset ruusut ja Olavinlinna näkyi työhuoneeni ikkunasta.

Vuoden sijaisuus muuttui elämänmittaiseksi matkaksi, jonka tukikohtana on ollut Savonlinna. Työsarkaa on riittänyt lukuisissa tehtävissä ja rooleissa mm. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella, Taidelukiossa, Taiteen keskustoimikunnassa, Etelä-Savon taidetoimikunnassa, Artemiassa jne. Työtehtävät ovat vieneet Riitan myös ulkomaille kansainvälisiin projekteihin, kursseille sekä opettamaan yliopistoihin mm. Kööpenhaminaan, Glasgowhun ja Kasseliin. Tuttavaverkosto muodostui laajaksi ja kansainväliseksi ja matkoilta kerättyjä vaikutteita ja oppeja Riitta myös sovelsi aktiivisesti työhönsä.

Vaikka työrytmi oli ripeä, niin arjen ytimessä olivat vahvasti läsnä lapset ja puoliso Kari, jonka kanssa yhteistä taivalta ehdittiin kulkea karvaa vaille viisikymmentä vuotta. Työsarka taiteen puolesta jatkuu myös eläkepäivillä mm. sote-alan eri hankkeiden taidekoordinaattorin tehtävissä Etelä-Savossa.

Varsinais-Suomen rahasto jakoi yli 1,2 miljoonaa – Suurin apuraha TEHDAS Teatterille

14.5.2019

Tämän vuoden suurimman apurahan, 40 000 euroa, Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto myönsi TEHDAS Teatteri yhdistys ry:lle immersiivisen Huoneiden Kirja -suurteoksen toteuttamiseen.

Tiistaina 14.5. Uudenkaupungin Kulttuurikeskus Crusellissa pidetyssä vuosijuhlassa jaettiin apurahoja yhteensä 105:lle tieteen, taiteen ja muun kulttuurin edustajalle. Lisäksi maakuntarahasto ojensi Elias Lönnrot -mitalin turkulaiselle dramaturgille Satu Rasilalle. Mitali myönnetään erityisen huomattavista ansioista maakunnan kulttuurielämässä.

Kilpailu apurahoista oli kovaa. Määräaikaan mennessä Varsinais-Suomen rahastoon tuli yhteensä 939 hakemusta, joiden yhteissumma oli yli 15 miljoonaa euroa. Hakemuksista vain noin 11 prosenttia läpäisi seulan. Suurin osa apurahoista myönnettiin henkilökohtaisina työskentelyapurahoina tieteen- ja taiteenharjoittajille. Vuoden työskentelyn mahdollistavia apurahoja myönnettiin 15 kappaletta ja 6−11 kuukauden työskentelyapurahoja 26 kappaletta. Muut apurahat osoitettiin lyhyempiin työskentelyjaksoihin tai erilaisten hankkeiden kuluihin.

Palkinto ansiokkaasta dramaturgin ja näytelmäkirjailijan työstä

Suomen Kulttuurirahaston hallitus palkitsi teatteritaiteen maisteri Satu Rasilan Elias Lönnrot -mitalilla. Rasila on Varsinais-Suomessa erittäin näkyvä kulttuurihenkilö ja on toiminut mm. Suomen Näytelmäkirjailijaliiton puheenjohtajana. Turun kaupunginteatterin dramaturgina hän on toiminut vuosina 1998 – 1999 ja uudelleen vuodesta 2012 alkaen. Vuosien 2015 – 2016 näytäntökaudella Rasila oli joko yksin tai yhdessä muiden kanssa kirjoittamillaan näytelmillä kirjoittajakohtaisen katsojatilaston kärkinimi Suomessa.

Vuosijuhlan teemana rakentava vuorovaikutus

Varsinais-Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlan teemaksi oli tänä vuonna valittu ajankohtainen teema, rakentava vuorovaikutus. Teema oli esillä myös Elias Lönnrot -mitalilla palkitun dramaturgi Satu Rasilan juhlapuheessa. Sirkustaiteilijat Pauliina Räsänen ja Slava Volkov esittivät juhlassa teoksen ”Spiritism Amusante”. Juhlan musiikkiohjelmasta vastasi Artsoppa ry Franz Schubertin teoksella ”Auf dem Strom D943” sopraanolle, käyrätorvelle ja pianolle. Tilaisuus päättyi perinteiseen tapaan Varsinaissuomalaisten lauluun.

Pirkanmaan rahasto palkitsi kuorokapellimestari Heikki Liimolan ja jakoi apurahoja 93:lle

10.5.2019

Pirkanmaan rahaston palkinto myönnettiin ”kuorosoinnin kauneudesta, vahvoista elämyksistä” kuorokapellimestari Heikki Liimolalle. Palkinnon arvo on 15 000 euroa.

Pirkanmaan rahaston hoitokunta palkitsi Heikki Liimolan hänen ansioistaan yhtenä Pirkanmaan ja koko Suomen merkittävimpänä kuoromusiikin kannattelijana. Liimola tunnetaan työskentelytavoiltaan tarkkana ja taiteellisesti tinkimättömänä johtajana. Hänessä on ominaisuuksia, joiden avulla hän rohkaisee laulajista esiin heidän parhaan osaamisensa.

Liimolan työn jälki kuuluu useissa kuoroissa. Hänen kuoronjohtajan uransa alkoi 1977 Harjun Nuorten Kuorosta (nykyisin Harjun Kamarikuoro), jonka johtaja hän edelleen on. Hänen valmentamansa Tampereen Oopperan kuoro vakuuttaa kriitikot ja hurmaa katsojat esitys toisensa jälkeen. Korkeasta taiteellisesta tasostaan tunnetaan myös Klemetti-Opiston Kamarikuoro ja Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoro.

Liimola toimii Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoronjohdon lehtorina sekä lukuisissa työryhmissä, joissa hänen vahva pedagoginen osaamisensa palvelee kuoromusiikin kehittämistä.

Apurahat

10-vuotias Samuel Ahonen sai Pirkanmaan rahaston apurahan vuonna 2019. Kuva: Harri Hinkka — 10-vuotias Samuel Ahonen oli Pirkanmaan rahaston nuorin apurahansaaja vuonna 2019. Kuva: Harri Hinkka

Suurin yksittäinen apuraha, 100 000 euroa, myönnettiin tekniikan tohtori Marika Kokon ja työryhmän monitieteiselle hankkeelle, jossa tutkitaan mikromuovien pääsyä yhdyskuntavedestä maaperään.

Tänä vuonna myönnettiin kaksi 30 000 euron Kärkihankeapurahaa. Suomen UNM ry sai apurahan Ung Nordisk Musik -nykymusiikkifestivaalin järjestämiseen Tampereella ja Teatteri Telakka ry vapaiden ja itsenäisten ryhmien ja taiteilijoiden kansainvälisen ESTival-teatterifestivaalin järjestämiseen Tampereella.

Kaikki Suomen Kulttuurirahaston maakuntarahastot jakoivat nyt ensimmäistä kertaa Taidetta hoitolaitoksiin -apurahoja. Pirkanmaan rahaston tuella taidetta viedään neljälle erilaiselle ryhmälle: ikäihmisille, lastenkodissa asuville lapsille, turvapaikanhakijoille ja syöpä- ja veritauteja sairastaville lapsille.

Nimikkorahastoista merkittävä osa ohjaa apurahoja lääketieteeseen. Muilla tieteen apurahoilla tuetaan tänä vuonna esimerkiksi Interrail-matkailua ja selkokielen saavutettavuutta käsittelevää tutkimusta.

Taiteelliseen työskentelyyn myönnettiin kuusi kokovuotista apurahaa. Ne saivat kuvataiteilija Liisa Hietanen, kirjailija Heikki Kovalainen, kuvataiteilija J-P Köykkä, teatteriohjaaja Mohammed Mustafa, näyttelijä-tutkija Riikka Papunen ja näyttelijä Karoliina Raitolehto. Paitsi taiteelliseen työskentelyyn apurahoja myönnettiin myös esimerkiksi musiikki- ja tanssiopintoihin, instrumenttien hankintaan, taiteilijoiden elämäkertojen sekä erilaisten tapahtumien ja festivaalien järjestämiseen.

Syöpälasten hyvinvoinnin edistämiseen ja syöpätutkimukseen osoitettuja Eeva ja Jouko Järvisen nimikkoapurahoja jaettiin tänä vuonna yhteensä 60 000 euroa.

Toini ja Erkki Koskisen rahastosta jaettiin nyt ensimmäiset apurahat. Rahasto perustuu teollisuusvirkailija Toini Koskisen (1921–2005) ja teollisuusvirkailija Erkki Johannes Koskisen (1928– 2014) testamenttilahjoitukseen. Rahasto tukee pirkanmaalaista lääketieteen tutkimusta, ja siitä jaettiin 34 000 euroa.

Apurahoista tilastojen valossa

Tieteen aloille myönnettiin 35 apurahaa (yhteensä 700 000 euroa), taiteen aloille 54 apurahaa (573 000 euroa) ja opintoihin 5 apurahaa (16 000 euroa). Pirkanmaan rahaston tämänvuotinen tuki takaa kokovuotisen toimeentulon 21:lle, vähintään puolivuotisen 11:lle ja kaksivuotisen 2 apurahansaajalle.

Suurin osa hakijoista ja apurahansaajista on tamperelaisia, mutta kaikkiaan 15 pirkanmaalaiseen kuntaan myönnettiin ainakin yksi apuraha.

Pirkanmaan rahastoon saapui tänä vuonna 986 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli 17 198 857 euroa. Viime vuonna hakemusmäärä oli 1 008 kappaletta ja hakusumma 20 708 056 euroa.

MOSAIIKKI Taidetta Talvipuutarhassa 20 vuotta -näyttely

Sanni Sepän teos Pirkanmaan rahaston MOSAIIKKI-näyttelyssä. Kuva: Antero Tenhunen — Yksityiskohta Sanni Sepän teoksesta Sanni ja Maija: koulumatka. Kuva: Antero Tenhunen

Vuosijuhlan yhteydessä Tampere-talon Talvipuutarhassa avattiin 21 taiteilijan yhteisnäyttely, kokonaisuus, joka näyttää miten rikas pirkanmaalainen kuvataiteen kenttä on. Taiteilijoista kukin on saanut Pirkanmaan rahaston apurahan vuosina 1997–2018. Näyttelyn on koonnut Veikko Halmetoja, joka myös avasi sen.

Näyttely on avoinna yleisölle 11.–26.5. Tampere-talon aukioloaikoina. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Vuosijuhlassa esiintyivät aiemmat apurahasaajat

Vuosijuhlan aloitti cembalotaiteilija Ilpo Laspas soittamalla Pirkanmaan rahaston vuodenvaihteessa hankkimaa arvocembaloa. Viimevuotisista apurahansaajista juhlassa esiintyivät nukketeatteritaiteilija Katja Kähkönen sekä sopraano Linda Urbanski, jota säesti pianisti Maila Böhm. Juhlapuheen vuosijuhlassa piti professori Frans Mäyrä otsikolla Pelillinen, leikillinen kulttuuri.

Pohjois-Savon rahaston apurahat 2019 – tänä vuonna suuria apurahoja myös taiteeseen

9.5.2019

Pohjois-Savon rahaston apurahansaajat vuodelta 2019. Kuva: Petri Laitinen

Taidetta hoitolaitoksiin -erityisapurahana jaetaan yksi 20 000 euron apuraha. Sen saa työryhmä: tanssinopettaja AMK Kaisa Lamminpää-Raekallio, musiikkipedagogi AMK Antti Raekallio ja valoteknikko Tuittu Teivainen, Elävä Taulu -yhteisötaideprojektin suunnitteluun ja toteuttamiseen Kuopion alueen hoitolaitoksissa.

Apurahoista 42, yhteensä 585 500 euroa, myönnetään tieteelle, taiteen tukemiseen jaetaan 35 apurahaa, yhteensä 327 500 euroa. Kokovuotisia työskentelyapurahoja myönnetään yhteensä yksitoista, suuruudeltaan 24 000 euroa ja väitelleille kaksi, suuruudeltaan 30 000 euroa. Apurahoja myönnetään eniten terveystieteiden ja säveltaiteen aloille.

Tänä vuonna jaetaan myös taiteen puolella suuria apurahoja. Edellä mainitun Taidetta hoitolaitoksiin -apurahan lisäksi jaetaan ns. kärkihankkeena 40 000 euroa Savo-ooppera ry:lle Minna Canth -oopperan valmistukseen. Minnan talo ry saa 30 000 euroa Kanttilan rakennuksen rakennushistoriallisen selvityksen teettämiseen.

Tänä vuonna apurahahakemuksia tuli yhteensä 464 (viime vuonna 513) ja niiden yhteenlaskettu hakusumma oli 7 923 498 euroa. Hakemuksia tuli tieteisiin 224 ja taiteisiin 220 kappaletta (viime vuonna tiede 246 ja taide 267).

– Saapuneiden hakemusten määrä on ollut laskussa viime vuosina. Hakemusten määrä Kuopion ulkopuolelta, siis muualta Pohjois-Savosta, kasvoi kuitenkin tänä vuonna kiitettävästi, kuvaa Pohjois-Savon rahaston asiamies Antti Meurman hakemustilastoja.

Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston 56. vuosijuhla ja apurahojen jakotilaisuus järjestettiin Kuopion kaupungintalon juhlasalissa torstaina 9.5. Vuosijuhlapuheen piti professori Atte von Wright aiheesta ”Savo, kulttuuri ja tasa-arvo; perinteet, entä nykyisyys?”

Kainuun rahastolta jälleen ennätysmäärä tukea kainuulaiselle kulttuurille

7.5.2019

20 000 euroa myönnettiin kahdelle Taidetta hoitolaitoksiin -hankkeelle. Musiikkipedagogi (AMK) Sanna Kilpeläinen ja musiikkipedagogi (AMK) Esko Kilpeläinen saivat 5 000 euron apurahan musiikkituokioiden järjestämiseen Kajaanissa sijaitsevissa ikäihmisten hoitolaitoksissa. Tanssitaiteen tohtori Kirsi Törmi ja työryhmä puolestaan saivat 15 000 euroa Piileskelevä liike -työpajojen toteuttamiseen tukea tarvitsevien nuorten parissa.

Musiikkipedagogi Iida Falckille ja filosofian maisteri Janne Seppäselle myönnettiin 7 000 euron apuraha hankkeeseen, jolla viedään paikallista kansanmusiikkia elävöittämään Suomussalmen syrjäkyliä.

Kuvataiteilija, Amk Riikka Keränen sai 24 000 euron apurahan taiteelliseen työskentelyyn.

Suomussalmen Näyttämöyhdistys ry:lle myönnettiin 15 000 euron apuraha Pakko sanoa! -monologifestivaalin järjestämiseen.

Kaikki Kainuun rahaston vuoden 2019 apurahat löytyvät täältä.

Mitali viulutaiteilijalle

Apurahojen lisäksi Kainuun rahasto jakoi Suomen Kulttuurirahaston hallituksen myöntämän Elias Lönnrot -mitalin viulunsoiton lehtori, muusikko Minna Tuhkalalle. Mitali myönnettiin virtuoosimaisesta tulkinnasta, innostavasta opetuksesta.

Minna Tuhkala on monipuolinen muusikko, joka konsertoi aktiivisesti viulu-, ja barokkiviulutaiteilijana sekä laulajana. Tuhkala on konsertoinut mm. eri barokkiorkestereiden ja sinfoniaorkestereiden solistina, sekä kamarimuusikkona erilaisissa kokoonpanoissa Suomessa ja Euroopassa. Vuodesta 1997 Tuhkala on toiminut Kainuun musiikkiopiston viulunsoiton lehtorina ja Kaukametsän kamariorkesterin konserttimestarina sekä 2003 myös orkesterin taiteellisena johtajana. Vuosina 2011-2016 hän toimi Kajaanin Barokki Soi -festivaalin taiteellisena johtajana ja vuonna 2018 Ristijärven Veisuuvestivaalin ja Kajaanin Barokki Soin taiteellisena johtajana.

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi 1,1 miljoonaa euroa taiteelle ja tieteelle. Merkittävä tuki elokuvalle ja lastenkulttuurille

4.5.2019

Rahasto sai hakuaikana 489 hakemusta, joiden yhteenlaskettu summa oli reilu kahdeksan miljoonaa euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on 48 %, lastenkulttuurin 15 % sekä tieteen 30 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön (7 %). Myönnettyjen apurahojen keskikoko nousi 12 000 euroon. Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston apurahatoiminnan painopisteitä ovat alueen identiteettiä ja elinvoimaa uudistavat hankkeet. Vuoden 2019 apurahahaussa Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunta asetti haettavaksi lastenkulttuurin kolmivuotisen hankeapurahan.

Kärkihankeapurahat elokuvalle ja lastenkulttuurille

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kaksi 40 000 euron kärkihankeapurahaa. Elokuvakeskus Botnia ry toteuttaa alueellisen elokuvakeskuksen uudistus- ja kehittämisprojektin. Kulttuuriyhdistys KoHo ry puolestaan sai apurahan maakunnallisen lastenteatterikaravaanin toteuttamiseen. KoHo ry:n hanke on kolmivuotinen ja nyt myönnettiin kolmivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden apuraha.

Kokovuotiseen työskentelyyn 21 apurahaa

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kuusi kokovuotista 24 000 euron työskentelyapurahaa alueen visuaalisille taiteilijoille, joista Petra Koiviston apuraha kolmivuotisen apurahan toisen vuoden apurahana. Muut kokovuotisen apurahan saajat olivat Ritva Lindberg, Marja Rak, Ru Runeberg, Aamu Tikkanen ja Minna Tuohisto-Kokko. Säveltaiteissa kokovuotinen työskentelyapuraha myönnettiin muusikko Teemu Vuorelalle taiteelliseen työskentelyyn, ja tanssitaiteissa tanssitaiteen maisteri Hanna Korhoselle. Näyttämötaiteissa Juulia Soidinaho sai kokovuotisen apurahan teatteriproduktioiden käsikirjoittamiseen ja ohjaukseen.

Lastenkulttuurin hankkeille myönnettiin yhteensä 19 apurahaa, joista yksi oli Virpi Timosen 24 000 euron apuraha Lumimaailma-yhteisötaideprojektin toteuttamiseen.

Tieteissä kokovuotisen 30 000 euron apurahan väitöksen jälkeiseen tutkimukseen sai Hanne Ala-Harja. Hänen tutkimuksensa käsittelee ruokatuoretuotteiden toimitusketjun lämpötilaoptimointia. Kymmenen muuta tieteen kokovuotista työskentelyapurahaa myönnettiin väitöskirjatöiden eri vaiheisiin. Esimerkiksi Mikko Karhun väitöskirja käsittelee utopioita aluekehittämisen välineenä ja Shah Rukh Shakeel tutkii uusiutuvien energiateknologioiden kaupallistamista Suomessa.

Lisäksi rahasto myönsi eri aloille 10 vähintään puolivuotista työskentelyapurahaa sekä lukuisia pienempiä apurahoja. Erilaisten kulttuurihankkeiden toteuttamiseen Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto myönsi useita isoja ja pienempiä apurahoja kuten Puuseppämuseoyhdistys ry:n 20 000 euron apuraha Puuseppien -kylä dokumenttielokuvan käsikirjoittamiseen ja toteuttamiseen.

Elias Lönnrot -mitali Antti Tuurille

Suomen Kulttuurirahaston hallituksen Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan esityksestä myöntämä Elias Lönnrot mitali ojennettiin vuosijuhlassa kirjailija Antti Tuurille – Suurelle tarinankertojalle, kotiseudun aiheiden ammentajalle.

”Antti Tuuri on maamme eturivin romaanikirjailija. Urallaan hän on näkyvästi tehnyt tunnetuksi eteläpohjalaisia aiheita, henkilöitä ja tapahtumia”, Etelä-Pohjanmaan rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto kertoo.

Tuuri syntyi 1.10.1944 Kauhavalla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vimpelin yhteiskoulusta 1963 ja valmistui graafisen alan diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1972. Tuuri toimi johtotehtävissä useissa graafisen alan yrityksissä ja vuonna 1983 hän ryhtyi kokopäivätoimiseksi kirjailijaksi.

Vuosijuhlassa elokuvataidetta ja klassista musiikkia

Kuula-opiston mestariluokan oppilaat säestävät Vaasan marssia. Kuva: Sara Bondegård (StudioSara).

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Kulttuuritalo Duxissa kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Elokuvakeskus Botnia toteutti film and dance -esityksen. Kuula-opiston mestariluokalla opiskelevat nuoret esittivät mm. Merikannon ja Šostakovitšin musiikkia. Juhlapuheen piti dosentti ja arkkitehti Anu Soikkeli.

Kulttuurirahaston apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Tarja Aurell.

Päijät-Hämeen rahastolta puoli miljoonaa euroa maakunnan tieteelle ja taiteelle – Palkintomitali viulupedagogi Pertti Sutiselle

4.5.2019

Myönnetyistä apurahoista taiteelle ja kulttuurille kohdistui 70 prosenttia, ja tieteiden osuus oli 30 prosenttia. Taiteen alalla saivat kuvataiteet, säveltaiteet sekä muotoilu ja taidekäsityö runsaimmin apurahoja. Kirjallisuuden alalla hakemusten määrä kasvoi eniten, ja vastaavasti kirjallisuuteen myönnettiin nyt ennätysmäärä apurahoja, 46 000 euroa. Tieteen puolella eniten myönnettiin apurahoja lääketieteiden, humanististen tieteiden ja luonnontieteiden aloille. Apurahan keskikoko oli 8 800 euroa.

Maakunnallisesti merkittävien hankkeiden kaksi 20 000 euron kärkihankeapurahaa myönnettiin Huonekalumuseosäätiölle Päijäthämäläisen huonekalun tarina tekijöidensä kertomana –teoksen kirjoittamiseen sekä Talous ja Nuoret TAT ry:lle peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten pelillisen talouden ja yhteiskunnan oppimisympäristön rakentamiseen Lahdessa.

Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan sai tänä vuonna fil. maisteri Marja Koskuvi skitsofrenian solumallintamista käsittelevään väitöskirjatyöhön. 20 000 euron apurahat myönnettiin lääket. tohtori Markku Lähteenvuon työryhmälle lääkevaikutusten genetiikkaa ja yksilöllistä lääketiedettä käsittelevään tutkimustyöhön sekä Lahden Elävä Taide ry:lle teatteriesityksen valmistamiseen, käsikirjoitukseen ja paikallisen musiikin sovitustyöhön. Lisäksi rahasto myönsi useita pienempiä työskentelyapurahoja taiteen ja tieteen harjoittamiseen sekä kuluapurahoja kulttuurihankkeiden toteuttamiseen.

Elias Lönnrot -mitali suomalaisen viulutaiteen edistäjälle

Viulupedagogi Pertti Sutinen sai Elias Lönnrot -mitalin Päijät-Hämeen rahastolta vuonna 2019. (kuva: Lahden konservatorio) — Pertti Sutinen, kuva: Lahden konservatorio

Viulupedagogi Pertti Sutiselle (s. 1944) Suomen Kulttuurirahaston hallitus myönsi Elias Lönnrot -mitalin tunnustuksena mittavasta elämäntyöstä soitonopettajana ja suomalaisen viulutaiteen edistäjänä. Hänen työnsä on ollut osaltaan nostamassa niin Lahtea kuin koko Suomea musiikkimaailman eturiviin.

Sutinen on tehnyt kansallisesti merkittävän elämäntyön viulunsoiton opettajana. Erityisen arvokas hänen työpanoksensa on ollut Päijät-Hämeen maakunnassa.

Pertti Sutinen on toiminut Lahdessa vuodesta 1980 lähtien. Hän oli Lahden konservatorion viulunsoiton yliopettajana Lahden ammattikorkeakoulun perustamiseen saakka, jossa hän toimi yliopettajana eläkkeelle jäämiseensä saakka. Ennen Lahden aikakautta Sutinen on toiminut Oulun kaupunginorkesterin konserttimestarina sekä viulunsoiton lehtorina Hyvinkään musiikkiopistossa ja Turun konservatoriossa. Joitakin vuosia Sutinen oli Sibelius-Akatemiassa tuntiopettajana. Lisäksi hän on ollut haluttu luennoitsija ja mestarikurssien opettaja useilla kesäkursseilla, sekä Suomessa että ulkomailla. Edelleen hän toimii tuntiopettajana Lahden konservatoriossa.

Useita kymmeniä Pertti Sutisen oppilaita toimii merkittävissä tehtävissä eri oppilaitoksissa ja orkestereissa ympäri Suomea, ja myös Suomen rajojen ulkopuolella. Heistä mainittakoon Elina Vähälä, joka toimii solistiuransa ohella viulumusiikin professorina Karlsruhessa, Saksassa, sekä Taija Angervo, Maaria Leino ja Satu Vänskä, jotka toimivat konserttimestareina Radion Sinfoniaorkesterissa, Sinfonia Lahdessa ja Australian Chamber Orchestrassa. Ja Pertti Sutisen opetustyö jatkuu yhä edelleen.

Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa esiintyivät tämän vuoden apurahansaajista Barokkiyhtye Galantina, liikuntat. maisteri Päivi Hentun luotsaama Hot Club Dance Company sekä duo Seppo Pohjoisaho, trumpetti ja Maarit Liimatainen, piano. Tilaisuuden tervehdyssanat lausui rahaston hoitokunnan puheenjohtaja, professori Timo Pihkala. Juhlapuheen piti Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Suomen Kulttuurirahasto tukee saamenkielisten opettajien koulutusta 300 000 eurolla

2.5.2019

Suomen Kulttuurirahaston myöntämästä 300 000 euron kattosummasta myönnetään pienempiä, henkilökohtaisia apurahoja Ketterä korkeakoulu -hankkeen opiskelijoille. Ketterä korkeakoulu on Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämä kolmivuotinen koulutushanke. Siinä tarjotaan erillisiä opintoja niille, jotka haluavat opettaa saamen kieliä tai saamen kielillä.

Ketterässä korkeakoulussa opiskelijat lukevat inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kieliä, kirjallisuutta sekä opettajan pedagogisia opintoja. Suurimmalla osalla opiskelijoista on taustallaan jo joko ylempi tai alempi korkeakoulututkinto.

”Tämän kevään opiskelijavalinnassa hakemuksia tuli yhteensä 36. Heistä 27 aloittaa inarin- tai pohjoissaamen kielten tai kirjallisuuden opinnot tai molemmat. Koltansaamen opiskelijavalinnat on tehty aiemmin, ja opinnot ovat jo käynnissä”, summaa Ketterä korkeakoulu -hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Olthuis.

”Inarinsaamen kielipesissä on varttunut kymmeniä uusia puhujia tähän maailman ainoaan kieleen, jota puhutaan vain Suomessa.”

”Kulttuurirahasto on tukenut saamen kielten elvytystä jo parinkymmenen vuoden ajan. Esimerkiksi inarinsaamen kielipesissä on varttunut kymmeniä uusia puhujia tähän maailman ainoaan kieleen, jota puhutaan vain Suomessa. Nyt heille tarvitaan opettajia, muuten työ kielen pelastamiseksi valuu hukkaan”, toteaa Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Inarin- ja pohjoissaamen osalta opiskelu alkaa ensi syksynä. Opiskelijat suorittavat yhden lukuvuoden aikana kaikki opettajan pätevyyteen kuuluvat saamen kielten opinnot. ”Tavallista yliopistoreittiä pitkin näiden opintojen suorittamiseen menisi pari vuotta. Intensiivisen opiskeluvuoden vuoksi opiskelijamme joutuvat olemaan pois töistä, eikä kaikilla ole mahdollisuutta valtiontukiin, minkä vuoksi Kulttuurirahaston myöntämät apurahat ovat todella tärkeitä”, Marja-Liisa Olthuis kertoo.

Tavallisiin yliopisto-opintoihin verrattuna Ketterän korkeakoulun opinnoissa poikkeuksellista on myös se, että opinnot viedään saamelaisalueelle Inariin. Kieliopinnot järjestetään kontaktiopintoina ja yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa. Syksyllä 2020 alkavat kirjallisuuden opinnot voi suorittaa verkossa, ja vuonna 2021 järjestettävät pedagogiset opinnot viedään jälleen Inariin.

Ketterän korkeakoulun tavoitteena on saada nopeasti lisää saamenkielten taitoisia opettajia kentälle. Ensimmäiset pätevät opettajat valmistuvat kieliopintojen jälkeen. Monet opiskelijoista tarvitsevat vain tietyn kokonaisuuden saadakseen esimerkiksi saamen kielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden: toiset tarvitsevat kielten opintoja, toiset taas kirjallisuutta. Marja-Liisa Olthuis toivoo, että aikanaan myös pedagogisiin opintoihin hakeutuisi paljon saamentaitoista väkeä, jolta pätevyydestä puuttuisivat enää pedagogiset opinnot.

Opiskelijahaku opettajan pedagogisiin opintoihin järjestetään syksyllä 2020. Myös näihin opintoihin varataan henkilökohtaisia apurahoja 300 000 euron kattosummasta.

Ketterä korkeakoulu -hanke on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamista opettajankoulutuksen kehittämishankkeista. 

”Työpöydälläni pyörii jättimäinen palapeli”

29.4.2019

Teksti: Minnamaria Koskela
Kuvat: Anna Bui

Riitahuhta työhuoneellaan Arabian tehtaalla. Kuva: Anna Bui — Heini Riitahuhta työstää parhaillaan teosta ”Lost on you”, joka koostuu yli 2000 palasta.

Väripurkkeja, lasitteita, pensseleitä, merkkaustusseja, puristimia, keramiikka-aihioita ja muotoon sahattuja vanerilevyjä. Heini Riitahuhdan työpöytä ateljeessa Arabian taideosastolla Arabian tehtaan ylimmässä kerroksessa pursuaa tavaraa. Kaapit ja hyllyt ovat täynnä väripurkkeja ja Riitahuhdan uniikkiteoksia. Korkea hyllykkö on lastattu täyteen uunipeltejä, joissa on eri työstövaiheissa olevia keraamisia kuusikulmioita.

”Kaaos, mutta hallittu sellainen. Purkkeja on paljon, sillä väripalettini on laaja. Rakastan värejä ja käytän niitä teoksissani runsaasti. Maalaan raa’alle keramiikalle, upotan kuvioita lasitetun pinnan sisään, ja kuvioin jo poltettuja ja lasitettuja heksagoneja – siksi jokaisesta väristä käytössäni on kolme eri lämpötilavaihtoehtoa”, Riitahuhta naurahtaa.

Riitahuhdan työskentelytapa on itse asiassa hyvin systemaattinen. Järjestelmällisyys saattaa perustua hänen pitkään työkokemukseensa teollisen tuotannon parista. Riitahuhta valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta, nykyisestä Aalto-yliopistosta keramiikkataiteen osastolta vuonna 2002. Siitä lähtien hän on työskennellyt sekä teollisen koriste- ja tuotemuotoilun että uniikkitaiteen parissa. Parhaiten hänet tunnetaan Arabian keramiikka-astioiden koristesuunnittelijana. Tänä keväänä markkinoille tuli hänen uusin tuotteensa, Huvila-astiasto.

”Suunnitellessani kuvioita Arabian tuotteille olen ollut läsnä tehtaalla kaikissa työvaiheissa. Kiinnostuin virheistä, joita sarjatuotannossa joskus tapahtuu. Ryhdyin pohtimaan, miten niitä hyödyntämällä voisi saada aikaan ainutkertaisia teoksia.”

Uniikkitaidetta tehdessään Riitahuhta on kehittänyt tekniikan, jonka avulla hän valmistaa keraamisia reliefejä. Niiden perusyksikkö on heksagoni eli kuusikulmio.

”Heksagon symbolisoi joissain kulttuureissa taivasta. Se on minulle eräänlainen taivas, loputtomasti jatkettavissa ja toistettavissa oleva kolmiulotteinen rakenne.”

Ensimmäisen heksagoneista koostuvan teoksen Riitahuhta teki vuonna 2008. Vuosien kuluessa mittakaava kasvoi ja tekniikka kehittyi. Seuraava ”reliefi” olikin kooltaan jo valtava. Kolmiosainen, toiminnallinen Arabian kukat -veistos valmistui vuonna 2012 ja se sijoitettiin Arabianrannan puistoon.

Riitahuhta valaa heksagonit käsin korkeapolttoisesta posliinista. Sen jälkeen hän maalaa, lasittaa ja numeroi jokaisen osan käsin. Hänen työskentelytapansa on kokeellinen. Samat aihiot toimivat sekä teososina että koepaloina.

”Oman muotokielen kehittäminen vaatii tilaa ja aikaa.”

”Jos teen kokeen, jota en pystykään toistamaan, voin aina upottaa heksagonin osaksi teostani.”

Riitahuhdan työhuoneella vallitsee hallittu kaaos väripurkkien, lasitteiden ja pensseleiden keskellä. Kuva: Anna Bui — Riitahuhdan työhuoneella vallitsee hallittu kaaos väripurkkien, lasitteiden ja pensseleiden keskellä.

Detaljikoristelu syntyy vasta lasitetun pinnan päälle. Jokainen aihio käytetään uunissa kolmesta kuuteen kertaan. Polttomäärä on suhteessa kuusikulmioiden pintakoristelun määrään. Mitä enemmän värejä, kuviota ja lasituksia aihioissa on, sitä työläämpiä ne ovat valmistaa.

”Teoksessa, jota parhaillaan työstän, on yli 2000 palaa. Työpöydälläni pyörii siis päivittäin jättimäinen palapeli!”

Tuhansista käsintyöstetyistä heksagoneista koostuvan teoksen valmistaminen on hidasta ja työlästä. Teoskokonaisuuden toteuttamisen teki mahdolliseksi Suomen Kulttuurirahaston myöntämä apuraha.

”Sen myötä voin keskittyä taiteellisen työn kehittämiseen. Oman muotokielen luominen vaatii tilaa ja aikaa. Täytyy olla mahdollisuus kokeilla ja tehdä virheitä.”

Parhaillaan Riitahuhta tekee kokeiluja serigrafian ja käsinmaalauksen yhdistämisestä kolmiulotteisessa pinnassa. Kyseessä on loputon tutkimusmatka.

”Olen vihdoin löytänyt oman formaattini, punaisen langan, jota tulen jatkossa seuraamaan. Se on heksagon, kuusikulmioiden alati kiehtova maailma.”

Perspectives Arabian taideosaston kevätnäyttely, Iittala & Arabia Muotoilukeskus, Design Lab Galleria, 9.5.–9.6.2019. Vapaa pääsy.

Paratiisin salaisuus – Birger Kaipiaisen Paratiisi-kuvion 50-vuotisjuhlanäyttely, Iittala & Arabia Muotoilukeskus, Design Lab Galleria, 13.6.–1.9.2109. Vapaa pääsy.