Talous

Kulttuurirahaston sijoitustoiminnan keskeinen tavoite on turvata säätiön sääntömääräinen toiminta. Sijoitustoiminnan tuotoilla katetaan apurahojen, kulttuuritoiminnan ja säätiön muun toiminnan kulut.

Sijoituksilla tavoitellaan omaisuudelle hyvää tuottoa hallituksen määrittelemien ohjeiden puitteissa. Sijoituspäätöksissä painottuvat vakaus ja pitkä sijoitushorisontti. Tavoitteena on pitkäaikainen omistus eivätkä lyhyen tähtäimen myyntivoitot.

Varojen käyttö pyritään pitämään tasaisena markkina-arvojen heilahteluista huolimatta. On tärkeää, että sijoituksista koituu rahastolle vakaa kassavirta. Apurahoihin tarvittavat varat tulevat osingoista ja koroista sekä näihin verrattavista tuotoista. Myyntivoitoilla kartutetaan peruspääomaa.

Kulttuurirahaston varat käytetään pääosin apurahoihin, joiden suuruuden tulisi lähtökohtaisesti kehittyä yleistä ansiotasokehitystä vastaavalla tavalla. Tavoitteen toteutuminen ei ole mahdollista hyvin matalan riskin sijoitussalkulla, koska tällaisen salkun tuotto-odotus ei ole riittävä.

Kulttuurirahaston omaisuudesta valtaosa on sijoitettu pörssiosakkeisiin, korkoinstrumentteihin (joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinasijoitukset) ja kiinteistöihin sekä vaihtoehtoisiin sijoituksiin (private equity ja private debt -ohjelmat sekä metsäsijoitukset).

Säätiön tarkoituksessa mainitun suomalaiskansallisen henkisen ja taloudellisen viljelyn vaalimisen ja kehittämisen on ajateltu toteutuvan myös kotimaisen omistajuuden kautta. Kulttuurirahastolla onkin pitkä historia omistajana kotimaisissa pörssiyhtiöissä ja saatujen lahjoitusten vuoksi suuria omistuksia esimerkiksi Huhtamäki Oyj:ssä.

Riittävällä rahavirralla ja likviditeettipuskurilla varmistetaan, että Kulttuurirahasto voi toimia häiriöttä kaikissa markkinaolosuhteissa.

Säätiön hallitus hyväksyy sijoitussuunnitelman ja vastaa siitä, että varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

Säätiön raha-asiain toimikunnan muodostavat hallituksen keskuudestaan toimintavuodeksi kerrallaan valitsemat vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Raha-asiain toimikunta valmistelee yhdessä toimiston kanssa ehdotuksen säätiön sijoitussuunnitelmasta hallituksen hyväksyttäväksi sekä laatii vuosittain hallitukselle alustavan talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen tilinpäätökseksi. Toimikunta huolehtii siitä, että säätiön sijoitussuunnitelma on ajan tasalla. Se valvoo, että sijoitustoimintaa ja sen raportointia kehitetään ja että hallitukselle raportoidaan sijoitussalkun kehityksestä säännöllisesti.

Sijoitussuunnitelman toimeenpanon käytännön toteutuksesta huolehtivat säätiön varainhoidon toimihenkilöt. Raha-asiain toimikunta seuraa ja valvoo sijoitusomaisuuden arvon kehitystä, sijoitusten jakautumista eri omaisuusluokkiin sekä sijoituksiin liittyvää riskiä. Toimikunnan jäsenet eivät osallistu yksittäisten sijoituspäätösten tekemiseen ja toimeenpanoon.

Raha-asiain toimikunnan kokoonpano

Tilintarkastaja: Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy

Kulttuurirahasto on jo pitkään soveltanut monia vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Sijoitusten vastuullisuutta myös seurataan säännöllisesti.
Ympäristönäkökulmat, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa eli niin sanotut ESG-mittarit otetaan huomioon sijoituskohteiden valinnassa kaikissa omaisuusluokissa. Sijoitusten vastuullisuutta myös seurataan johdonmukaisesti.

Riippuen omaisuusluokasta ja sijoitusten toteutustavasta Kulttuurirahasto soveltaa useita eri lähestymistapoja, jotka täydentävät toisiaan: poissulkemista, ESG-integrointia, aktiivista omistajuutta ja vaikuttavuussijoittamista.

Kulttuurirahasto ei sijoita tupakkateollisuuteen. Syy poissulkemiselle on ristiriita monien lahjoittajien lääketieteellisen taustan ja/tai lahjoituksen tarkoituksen kanssa. Kulttuurirahasto pyrkii välttämään myös sijoituksia, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Fossiilisten polttoaineiden välttäminen liittyy sekä ympäristövaikutuksiin että pitkän tähtäimen taloudellisiin näkökulmiin.

Rahastosijoituksissa yhteistyökumppaneiksi hyväksytään vain sellaisia omaisuudenhoitajia, jotka toimivat vastuullisesti ja läpinäkyvästi sekä ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (UN PRI) tai muun vastaavan asiakirjan.

Kulttuurirahasto seuraa sijoitustoimintansa vastuullisuutta riippumattomien, ulkopuolisten palveluntarjoajien avulla. Vastuullisuusmittarit kehittyvät jatkuvasti, ja eri tahojen tekemät ESG-seurannat ja -analyysit painottuvat eri tavoin. Ne eivät siis anna yksiselitteistä kuvaa vastuullisuudesta, mutta johdonmukaisesti tehtynä lisäävät ymmärrystä sen kehittymisestä.

Sijoitussalkun ESG-profiili muodostuu markkina-arvoperusteisesti, joten suurimmilla sijoituksilla on merkittävä vaikutus Kulttuurirahaston koko salkun ESG-profiiliin. Rahastolla on pitkä historia omistajana kotimaisissa pörssiyhtiöissä ja saatujen lahjoitusten vuoksi suuria omistuksia teollisuusyrityksissä, esimerkiksi Huhtamäki Oyj:ssä. Helsingin pörssin toimialajakaumassa painottuvat perusteollisuus sekä teollisuustuotteet, mikä heijastuu myös Kulttuurirahaston kotimaisissa omistuksissa ja kasvattaa koko salkun hiili-intensiteettiä. Toisaalta hallintotapaa vertailtaessa kotimaiset yhtiöt kuuluvat kansainväliseen parhaimmistoon.

Kulttuurirahaston sijoitussalkun vastuullisuutta tarkastellaan kuukausittain MSCI:n ESG-dataan perustuen. Vuonna 2022 salkun arvosana nousi MSCI:n ESG-raportoinnissa tasolta A tasolle AA ja on pysynyt AA-tasolla siitä asti. MSCI:n raportoinnin kattavuutta laskee vaihtoehtoisten sijoitusten sekä kiinteistösijoitusten osuus. Myös vaihtoehtoisista sijoituksista (private equity ja private debt -ohjelmat sekä metsäsijoitukset) kuitenkin saadaan vastuullisuusraportit. Vuosittain teetetään myös sijoitusvarallisuuden monialainen vastuullisuusanalyysi.