Tavoitteena maailman tutkituin ikäluokka – suurhankkeeseen mukaan yli 200 000 lähivuosina syntyvää vauvaa perheineen
Suomeen perustetaan sekä kansallisessa että kansainvälisessä mittakaavassa ainutlaatuinen tietopankki, johon kootaan tietoja jopa 200 000 lähivuosina syntyvästä lapsesta ja heidän perheistään. Tietoja hyödynnetään väestön hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävissä tutkimuksissa tulevina vuosikymmeninä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Suomen Kulttuurirahaston suurhanke Huomisen Suomi käynnistyi vuoden 2025 alussa. Sen myötä Suomeen perustetaan uusi syntymäkohortti, joka mahdollistaa tieteenalojen rajat ylittävän tutkimuksen. Tavoitteena on löytää keinoja ja ratkaisuja, joilla edistetään väestön hyvinvointia ja vahvistetaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa.
Syntymäkohortilla tarkoitetaan ryhmää ihmisiä, jotka ovat syntyneet tiettynä ajanjaksona, esimerkiksi tiettyinä vuosina. Näitä henkilöitä seurataan pitkällä aikavälillä erilaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tutkimiseksi.
Huomisen Suomi -hankkeessa erilaisista valtakunnallisista rekistereistä saatavia tietoja täydennetään perheiltä suoraan kerättävillä tiedoilla. Näin kertyvää monipuolista tietopankkia voidaan tulevina vuosikymmeninä hyödyntää eri tieteenalojen tutkimuksissa.
Rekisteritietojen keruu käynnistyi tämän vuoden alussa. Mukana ovat kaikki Suomessa syntyvät lapset perheineen sekä myöhemmin Suomeen muuttavat perheet, joissa on vuosina 2025–2029 syntynyt lapsi.
Noin joka toinen perheistä kutsutaan vastaamaan kyselyihin. Heiltä pyydetään myös erikseen lupaa hyödyntää tietopankissa raskaus- ja vauva-aikana kerättäviä verinäytteitä. Kun näytteistä tulevaisuudessa tuotettavia tutkimustuloksia yhdistetään kysely- ja rekisteritietoihin, saadaan arvokasta tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden kehityksestä.
”Huomisen Suomi -syntymäkohortti tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia, kuinka sikiöaikaiset, varhaislapsuuden ja myöhemmän elämän aikaiset tekijät muovaavat terveyttä ja hyvinvointia koko elinkaaren ajan”, sanoo hankkeen johtaja Annamari Lundqvist THL:stä.
“Tutkimus avartaa ymmärrystämme perinnöllisten ja ympäristötekijöiden sekä yhteiskunnallisten toimien vaikutuksista. Tiedon pohjalta voimme kehittää ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, parantaa palveluja ja tukea parempia elinoloja – edistäen näin tulevien sukupolvien hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävää kehitystä”, hän lisää.
Huomisen Suomen toteutuksesta vastaa kattava joukko eri tieteenalojen asiantuntijoita ja syntymäkohortista kertyvä tieto tulee koko suomalaisen tiedeyhteisön käyttöön. Hankkeen toteuttamista koordinoi THL ja sitä rahoittaa Suomen Kulttuurirahasto.
”Huomisen Suomi -hanke on kunnianhimossaan paitsi kansainvälisesti kiinnostava kokonaisuus, myös hyvä muistutus pitkäjänteisen työn ja tutkimustiedon merkityksestä. Haluamme investoida tulevaisuuteen ja tutkittuun tietoon”, sanoo Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson.
Perheitä pyydetään mukaan tutkimukseen jo tänä syksynä
Huomisen Suomen koko maata koskeva rekisteritietojen keräys alkoi tämän vuoden alussa. Myös näyte- ja kyselytietojen keruu perheiltä käynnistyy alueellisesti tänä vuonna ja sen suunnitellaan laajentuvan valtakunnalliseksi lähivuosien kuluessa.
Lisätiedot
Huomisen Suomen avaamia tutkimusmahdollisuuksia esitellään webinaarissa 5.2. klo 13–15. Tapahtumassa kerrotaan myös muista käynnissä olevista syntymäkohorttitutkimuksista meillä ja maailmalla. Englanninkielinen webinaari on suunnattu ensisijaisesti tiedeyhteisön edustajille, mutta on avoin myös muille aiheesta kiinnostuneille.
