kulttuuritoiminta
17
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2013–2014
jos osallistuminen on tehty riittävän hel-
poksi. Meidän pitää vain tavoittaa oikeat
ihmiset, ja heidän kauttaan lisää ihmisiä”,
Juhana Lassila pohtii.
Jokainen Terhokerho tarvitsee myös
maksuttoman tilan, missä kokoontua. Siksi
yhteisvastuun tunnetta kaivataan ja sitä on
löytynytkin yksityisten ihmisten lisäksi esi-
merkiksi kuntien, seurakuntien ja muiden
paikallisten organisaatioiden suunnalta.
Tekijöidensä näköisiä
Terhokerhoja
Uuden Terhokerhon perustaminen alkaa
aina samalla, jo hankkeen pilottivaihees-
sa hyväksi havaitulla tavalla. Leikkilähetti
kokoaa paikallisjärjestöjen puheenjohtajat
ja muutamia vapaaehtoisia yhteiseen työ-
pajaan, jossa lähdetään ideoimaan tulevaa
Terhokerhoa toiminta-alueen tarpeiden ja
mahdollisuuksien pohjalta.
”Vapaaehtoistoiminnassa halun teke-
miseen pitää lähteä ihmisestä itsestään.
Siksi suunnitteluvaiheella on iso merki-
tys paikallisen tekijäporukan sitouttami-
sen kannalta. Jos Terhokerhosta ei muo-
dostu oman näköistä, motivaatio voi hel-
pommin hiipua ajan mittaan”, Satuli-Kuk-
konen huomauttaa.
Suunnittelupajan vetämisessä leikki-
lähetillä on tukenaan hankkeen pilotti-
vaiheessa laadittu käsikirja. Terhokerho-
ja varten on koottu myös kerhomateriaa-
leja sisältävä Terhoreppu.
Käytännössä niin suunnittelupajat kuin
kerhotkin ovat kuitenkin hyvin monimuo-
toisia, tekijöidensä näköisiä. Se ei haittaa,
vakuuttavat Lassila ja Satuli-Kukkonen: ai-
nakin alkuvaiheessa tärkeintä on, että ker-
hotoiminta saadaan käyntiin. Hankkeen
edetessä voidaan tarpeen mukaan paneu-
tua tarkemmin siihen, minkälainen toimin-
ta tuntuu toimivan parhaiten sekä osallis-
tujien että hankkeen tavoitteiden kannalta.
Kaikkien Terhokerhojen lähtökohtia
ovat sukupolvien kohtaaminen, kiireetön
yhdessäolo ja toiminnan suuntautuminen
5–10-vuotiaille lapsille. Tämä ei silti tar-
koita, että ketään käännytettäisiin ovelta
– kerhoon ovat tervetulleita kaikenikäiset.
Leikistä luovuutta
Terhokerhojen perustamisen ohella Koko
Suomi leikkii -hankkeella on toinenkin tär-
keä tehtävä: nostaa leikin merkitys laa-
jemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Leikkikeskustelua käynnisteltiin jo
hankkeen julkistuksen yhteydessä las-
tenpsykiatrian professori
Tuula Tammi-
sen
johdolla, ja syksyllä 2014 se jatkui eri
puolilla Suomea Lapsen oikeuksien sopi-
muksen juhlavuoteen kytkeytyvien Studia
Generalia -luentojen muodossa.
Luovuus, taide ja kulttuuri ovat Terho-
kerhoissa läsnä jo nyt esimerkiksi satujen
ja monenlaisen askartelun kautta. Jatkos-
sa nämä teemat halutaan kytkeä hankkee-
seen entistä tiiviimmin.
”On suunniteltu esimerkiksi suomalai-
sen leikkiperinteen tallentamista Terho-
kerhojen kautta, kerhoissa kiertävää tai-
deteosta ja muunlaista taiteilijayhteistyö-
tä”, Lassila luettelee.
”Tietysti toiveena on, että Terhokerho-
jen toimintamalli jäisi elämään myös tä-
män hankkeen jälkeen. Mahdollisuuksia
on, kunhan saamme Terhokerhojen posi-
tiivisen viestin kulkemaan mahdollisim-
man monelle suomalaiselle ja ison jou-
kon vapaaehtoisia mukaan.”
Muuramen Terhokerhossa
esikoululaiset ja ala
koululaiset viettävät aikaa
vapaaehtoisten kanssa.
