kulttuuritoiminta
14
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2013–2014
Jean Sibelius
Tove Jansson
Väinö Linna
Juice Leskinen
Eino Leino
Mika Waltari
Albert Edelfelt
Helene Schjerfbeck
Oskar Merikanto
Kalle Päätalo
Katri-Helena Kalaoja
Sofi Oksanen
Konsta Jylhä
Ilkka Remes
Ville Valo (HIM)
V. A. Koskenniemi
Anna Eriksson
Paavo Haavikko
Aulis Sallinen
Pentti Saarikoski
Aale Tynni
Laila Hirvisaari
Rosa Liksom Rafael Wardi
Arto Melleri
Juhani Palmu
Leena Luostarinen
Pekka Jylhä
Elina Brotherus
Magnus Lindberg
Eija-Liisa Ahtila
Henriikka Tavi
Missä määrin on vaikuttunut eri
taiteenaloilta ja aikakausilta olevien
suomalaisten taiteilijoiden työstä ja teoksista
Olen syvästi vaikuttunut
❶
Olen melko vaikuttunut
❷
En osaa sanoa
❸
❹
En tunne tuotantoa
❺
En ole juurikaan vaikuttunut
❻
En ole ollenkaan vaikuttunut
dulla asuminen. Aktiivisimpaan ryhmään
kuuluvia löytyi hämmästyttävän tasaisesti
kaikista väestöryhmistä, mutta keskimää-
räistä enemmän heitä oli naisten, akatee-
misen tutkinnon suorittaneiden ja pää-
kaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.
Ansiot korreloivat vain vähän kulttuu-
rinkulutuksen runsauden kanssa. Niin ak-
tiivisia kuin passiivisiakin kuluttajia löy-
tyi melko tasaisesti kaikista tuloluokista.
Miten taidetta tulisi
rahoittaa?
Enemmistö suomalaisista näki, että tai-
teen tehtävä ei ole tuottaa taloudellista
lisäarvoa. Selvä enemmistö oli myös täy-
sin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että
taidetta tulee tukea verorahoista, jotta sii-
tä nauttiminen olisi mahdollista myös vä-
hävaraisille.
Tutkimuksen perusteella taiteen mo-
nimuotoisuuden tukeminen ei saa aivan
yhtä laajaa kannatusta kuin taiteen tuke-
minen yleisesti. Yli puolet vastaajista ni-
mittäin on samaa mieltä väittämästä, jon-
ka mukaan eliitin tulee itse maksaa taide,
josta se pitää. Suhtautuminen on voimak-
kaasti sidoksissa vastaajan omaan aktiivi-
suuteen: mitä vähemmän käydään kulttuu-
ritilaisuuksissa, sitä tyypillisemmin kan-
natetaan ehdotusta eliitin omavastuusta.
Myös iäkkäämmät vastaajat taipuvat use-
ammin tälle kannalle, samoin työväestöön
ja alempaan keskiluokkaan samaistuvat.
Kansalliset klassikot
puhuttelevat laajinta yleisöä
Kulttuuriin liittyvien asenteiden ja kulu-
tustottumusten lisäksi tutkimuksen yh-
RAHOITTAJAINSTITUUTION
näkö-
kulmasta tulokset tukivat laaja-
alaista suhtautumista taiteen eri ilmene-
mismuotoihin. Kulttuurirahasto panostaa
niin kansainvälisiin huippuihin kuin laa-
jojen kansalaispiirien kulttuuriharrastus-
ten edistämiseen. Kummallakin on paina-
va tehtävänsä, eikä niitä ole syytä asettaa
vastakkain, vaikka rahoituspäätöksiä teh-
täessä valintoja joudutaan toki tekemään.”
Hallituksen puheenjohtaja Timo Viherkenttä
SKR:n vuosijuhlassa 27.2.2014
Tutkimuksessa haluttiin selvittää eri tyylisuuntien ja taidemuotojen tunnettuutta
ja arvostusta. Tämän arvioimiseksi vastaajille annettiin 32 nimen lista, jolle oli
poimittu monipuolinen otos eri aikakausia edustavia suomalaisia taiteilijoita.
51 33 4 7 2 3
29 47 4 12 4 5
31 42 5 13 4 5
29 44 3 15 6 3
27 42 5 15 6 6
28 40 6 15 4 8
23 43 8 10 2 14
29 29 6 10 5 20
17 37 7 14 5 18
12 34 7 25 10 13
11 34 6 21 11 17
11 27 6 22 19 14
9 29 9 15 7 31
6 31 7 30 12 14
7 28 6 30 18 10
8 26 10 16 4 37
3 29 6 34 16 12
5 26 9 24 8 28
7 24 9 19 9 33
7 24 8 23 11 28
6 20 10 14 7 43
3 21 10 25 13 27
3 16 9 24 15 32
5 13 11 13 7 52
2 11 11 23 16 37
1 12 7 29 32 19
2 9 12 14 6 58
1 8 14 12 5 59
1 6 6 15 2 70
1 5 13 11 6 63
1 3 15 5 2 75
3 13 8 4 72
Pääsääntöisesti iäkkäämmät ja akateemisesti
koulutetut olivat parhaiten perillä eri taiteilijoista,
mutta muutamia poikkeuksiakin oli.
