SKR Vuosikertomus 2013-2014 - page 15

kulttuuritoiminta
15
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2013–2014
Suhtautuminen taiteen rahoitukseen
teydessä haluttiin selvittää, kuinka hyvin
suomalaiset tuntevat ja arvostavat eri tai-
demuotoja.
Sen sijaan että eri tyylisuuntia olisi ku-
vattu sanallisesti, niitä edustamaan va-
littiin luovan sävel-, kuva- ja sanataiteen
tekijöitä viimeisten sadan vuoden ajalta.
Kutakin tyylisuuntaa edustamaan mahtui
aina vain yksi taiteilija, joten arvioitavana
ei ollut kattava nimilista suomalaisista tai-
teentekijöistä, vaan mahdollisimman mo-
nipuolinen otos.
Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuin-
ka hyvin he kunkin taiteilijan töitä tunte-
vat ja kuinka vaikuttuneita he niistä ovat.
Vaikuttuneisuutta arvioitaessa listan
kärkeen nousi huomattavan monia kan-
sallisromantiikkaa ja suomalaisen taiteen
kultakautta edustavia eri alojen taiteilijoi-
ta – Edelfelt, Leino, Schjerfbeck, Sibelius –,
mutta korkealle päätyivät myös moder-
nistit Jansson, Linna ja Waltari sekä po-
puläärikulttuuria edustava Juice Leskinen.
Kirjallisuus, musiikki ja kuvataide ovat
kärkisijoilla varsin tasaisesti edustettuina.
Nykytaidetta tunnetaan
heikoimmin
Pääsääntöisesti iäkkäämmät ja akateemi-
sesti koulutetut olivat parhaiten perillä eri
taiteilijoista, mutta muutamia poikkeuk-
siakin oli. Esimerkiksi Tove Janssonin työ-
tä tunsivat ja siitä olivat vaikuttuneita kai-
ken ikäiset. Myös Jean Sibelius, Väinö Lin-
na, Sofi Oksanen, Juice Leskinen ja Ville
Valo tunnistettiin hyvin riippumatta vas-
taajan iästä tai koulutuksesta.
Sen sijaan monet arvostetut nykytai-
teilijamme olivat enemmistölle vastaajista
jokseenkin tuntemattomia. Tunnettuus- ja
vaikuttavuuslistan tyveen jäivät mm. Hen-
riikka Tavi, Eija-Liisa Ahtila, Magnus Lind-
berg, Elina Brotherus ja Pekka Jylhä. Silti
heidänkin tuotannostaan oli vaikuttunut
yli 100 000 suomalaista.
Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy ja sii-
hen vastasi internetpaneelissa 8059 henki-
löä. Aineisto edustaa maamme 15–74-vuo-
tiasta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakun-
ta). Tilastollinen virhemarginaali on par-
haimmillaan noin yksi prosenttiyksikkö
suuntaansa, osaryhmittäisissä tuloksissa
suurempi.
"Eliitin tulisi itse maksaa taide, josta se pitää"
"Taidetta tulee tukea verovaroista,
jotta siitä nauttiminen olisi mahdollista vähävaraisillekin"
"Olisi hyvä, että taiteilijoiden rahoituksesta eivät päättäisi vain taiteen ammattilaiset"
30 30 14 19 7
28 30 9 23 9
29 30 9 24 8
29 29 8 26 9
20 28 9 30 14
30 31 8 23 9
55 24 9 9 2
22 37 8 28 6
20 21 13 33 13
9 27 12 36 16
21 35 14 18 12
22 31 16 20 10
29 38 7 16 11
26 44 4 17 9
26 42 3 21 8
25 44 3 17 10
24 47 5 15 9
37 39 3 15 6
13 37 5 25 20
23 47 3 19 9
51 34 4 9 3
48 40 3 7 2
24 43 8 15 10
25 45 6 18 7
23 39 20 17 3
19 46 16 16 3
22 44 16 15 3
20 48 15 14 3
19 46 15 15 4
17 48 14 17 4
36 37 12 12 3
19 52 12 16 1
20 39 18 16 7
12 44 18 23 3
14 42 21 19 4
17 44 23 13 3
Tulojen vaikutus kulttuuriasenteisiin on läpi koko tutkimuksen yllättävänkin pieni. Sama kos-
keemyös kulttuurin rahoitusta: mielipide-erot kumpuavat enemmän arvoista kuin ansioista.
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
Täysin eri mieltä
Alle 25 000 €
25 000–45 000
45 000–55 000
Yli 55 000 €
KOK SDP PS KESK Vihreät VAS
Muut yht.
En osaa sanoa
Alle 25 000 €
25 000–45 000
45 000–55 000
Yli 55 000 €
KOK SDP PS KESK Vihreät VAS
Muut yht.
En osaa sanoa
Alle 25 000 €
25 000–45 000
45 000–55 000
Yli 55 000 €
KOK SDP PS KESK Vihreät VAS
Muut yht.
En osaa sanoa
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...80