kulttuuritoiminta
12
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2013–2014
S
uomalaisten eniten suosimia kult-
tuuri- ja taidekohteita ovat elokuvat,
museot ja teatteri. Näissä kaksi kol-
mesta suomalaisesta oli käynyt viimeisten
kahden vuoden aikana vähintään kerran.
Harvemmin vierailtiin oopperassa ja kan-
sanmusiikkiesityksissä, mutta niissäkin oli
joskus käynyt noin puolet suomalaisista.
Kaikilla kulttuurin lajeilla on kannat-
tajansa, ja esimerkiksi oopperaa seuraa
yli puoli miljoonaa suomalaista. Tulosten
perusteella kulttuuria on siis turha väit-
tää eliitin harrastukseksi.
Todennäköisesti kulttuuria sitä paitsi
arvostetaan ja harrastetaan vielä enem-
män kuin tuloksista käy ilmi, sillä tutki-
muksessa kulttuurin kulutusta tarkastel-
tiin pääsääntöisesti erilaisten kulttuuri-
palvelujen käytön kautta. Näin ollen esi-
merkiksi kuoroharrastus tai kirjojen lu-
keminen kotioloissa eivät olleet mukana
vastausvaihtoehdoissa.
Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TNS
Gallup, joka koosti tutkimusvastaukset
verkkopaneelina syys-lokakuussa 2013.
Poikkeuksellisen laaja, yli 8000 vastauk-
sen tutkimusaineisto on arkistoitu Tam-
kotestin, jossa lukijan oli mahdollista ar-
vioida omaa kulttuurinkulutustaan suh-
teessa muihin suomalaisiin.
Kuusi prosenttia kansasta luokitel-
tiin
aktiivisiin suurkuluttajiin
, jotka käy-
vät useita kertoja vuodessa sekä populaa-
ri- että korkeakulttuurin kohteissa ja tilai-
suuksissa. Noin kolmannes suomalaisista
taas on
aktiivisia, mutta valikoivia kulut-
tajia
. Hekin osallistuvat paljon kulttuuri-
tapahtumiin, mutta käytettyjen kulttuuri-
muotojen kirjo on suppeampi.
Enemmän tai vähemmän passiivisen
kulttuurinkulutuksen syinä olivat usein
ajan tai kiinnostuksen puute. Lisäksi pas-
siivisimpia ryhmiä yhdisti esimerkiksi työ-
väenluokkaan samaistuminen ja maaseu-
pereen yliopiston ylläpitämään Yhteis-
kuntatieteelliseen tietoarkistoon, mistä
sitä luovutetaan edelleen opetus- ja tut-
kimuskäyttöön.
Taide lohduttaa ja viihdyttää
Taiteen tehtävistä yksimielisimmin tärkeä-
nä pidettiin viihdytyksen ja lohdun tuomis-
ta arkeen. 83 prosenttia vastaajista piti tätä
tärkeänä tai melko tärkeänä.
Korkealle tärkeydessä nousivat myös
esteettisten kokemusten tuottaminen ja ih-
misten yhdistäminen yhteisten kokemus-
ten kautta. Valtaosa vastaajista oli taiteen
merkityksestä näiltä osin samaamieltä, so-
siaalisesta asemasta riippumatta. Monet
muutkin tehtävät saivat merkittävää kan-
natusta, esimerkiksi tunteiden ja tunne-
lukkojen avaaminen sekä johdattaminen
syvälliseen ajatteluun.
Lähes puolet suomalaisista, 44 prosent-
tia vastaajista, piti kulttuurilaitosten tar-
jontaa tärkeänä itselleen ja omalle hyvin-
voinnilleen. Lisäksi kaksi kolmesta koki
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
tärkeäksi tai melko tärkeäksi taiteen teh-
täväksi.
Tulot ja kulttuurinkulutus
eivät kulje käsi kädessä
Tutkimuksen vastaajat jaettiin neljään ryh-
mään sen perusteella, kuinka aktiivisesti
ja monipuolisesti he kulttuuria kuluttavat.
Helsingin Sanomien datajournalistit laa-
tivat näiden tulosten pohjalta jopa verk-
Kulttuurikansaa, tutkitusti
Juhlavuotensa alkajaisiksi Suomen Kulttuurirahasto teetti laajan kyselytutkimuksen, joka
kartoitti suomalaisten suhdetta taiteeseen ja kulttuuriin. Tulokset ilahduttivat: kulttuuri
kiinnostaa kaikenlaisia suomalaisia ikään, asuinpaikkaan ja tuloluokkaan katsomatta.
”KULTTUURIRAHASTON
tutkimus antaa pontta puheille kulttuurin viihteellisty-
misestä. –Mutta mieleni minun tekevi väittää vähän vastaan. Tekijöiden ja ylei-
sön motiivit ovat moninaiset. Viihdyttävä esitys voi ravistella. Ravisteleva näyttely voi
viihdyttää. Taidetalojen ja kustantamoiden ohjelmistossa on edelleen sekä suuren ylei-
sön hittejä että kunnianhimoisempaa taidetta. Porttiteorian mukaisesti yleisö siirtyy
helpommista esityksistä myös vaikeampien äärelle.”
Kulttuuritoimituksen esimies
Jaakko Lyytinen
, HS 19.11.2013
