suomen kulttuurirahasto
4
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2013–2014
V
aikka Euroopan talouden elpymi-
nen antaa odottaa itseään, Kult-
tuurirahasto voi olla kuluneeseen
vuoteen tyytyväinen. Sijoitukset tuottivat
jo kolmantena vuonna perättäin erinomai-
sesti, niin että omaisuuden arvo nousi rei-
lusti yli 1,2 miljardin euron. Kun myös uu-
sia lahjoituksia saatiin 7,5miljoonaa euroa,
Rahaston talous on hyvässä kunnossa kes-
tämään pitkittyvääkinmatalasuhdannetta.
KULTTUURIRAHASTO
vietti toimintavuo-
den aikana 75-vuotisjuhlaansa. Sen kun-
niaksi Rahaston Kannatusyhdistys toteut-
ti keväällä laajan viestintäkampanjan leh-
distössä ja sosiaalisessa mediassa. Erityi-
sesti perustamiskeräyksen lahjoittajalistat
vuodelta 1938 keräsivät verkossa satojatu-
hansia käyntejä. Kulttuurirahaston histo-
ria julkaistiin marraskuussa 2014. Rahas-
toa esittelevä Franck Median dokumentti-
elokuva esitettiin MTV3-kanavalla joulu-
na 2013. Yleisradion vastaava dokumentti
saa ensi-iltansa itsenäisyyspäivänä 2014.
JUHLAVUODEN
suurhanke oli nimeltään
Koko Suomi leikkii. Sen tavoitteena on luo-
da sukupolvien kohtaamispaikka eli Ter-
hokerho jokaiseen Suomen kuntaan vuo-
den 2016 loppuun mennessa ja saada kai-
kenikäiset suomalaiset leikkimään yhdes-
sä. Toteutuksesta vastaavat Mannerheimin
Lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen
Risti. Hankkeen taustalla on leikin sekä
yleensäkin sukupolvien välisen kanssakäy-
misen vähentyminen. Toimintavuoden lo-
pulla Terhokerhoja oli jo 71 kunnassa. Kol-
mivuotisen hankkeen budjetti on yli 3mil-
joonaa euroa, millä Kulttuurirahasto kus-
tantaa kerhojen vaatiman koordinaation
MLL:n ja SPR:n piireissä. Itse toiminta pe-
rustuu vapaaehtoisuuteen, niin että se voi
jatkua Kulttuurirahaston tuen jälkeenkin.
APURAHOJA
myönsimme yli 32 miljoonaa
euroa, mistä maakuntarahastojen osuus
en kautta kilpailu tavoitti runsaasti uut-
ta yleisöä sekä Suomessa että maailmal-
la. Finaalia seurasi yli 50 000 katsojaa, ja
kilpailun verkkosivuilla vieraili yhteensä
28 000 eri kävijää 102 eri maasta. Esitys-
tallenteita oli elokuun loppuun mennessä
katsottu yli 150 000 kertaa. Näin laaja nä-
kyvyys on maailman laulukilpailujen jou-
kossa harvinaista.
EUROOPAN
suursäätiöiden johtajista muo-
dostuva Haagin klubi piti syyskuussa 2014
vuosikokouksensa Helsingissä. Sekä Haa-
gin klubi että Euroopan säätiökeskus EFC
tarjoavat Kulttuurirahastolle yhteyden
kansainväliseen säätiökenttään. Muiden
suomalaisten säätiöiden tapaan mekään
emme juuri työskentele ulkomailla, poik-
keuksena pienten vähemmistökielten tu-
keminen Venäjällä. Tämä ei ole Suomen
erityispiirre, sillä valtaosa maailman sää-
tiöistä suuntaa kiinnostuksensa rajatul-
le alueelle.
KULTTUURIRAHASTON
kaltaisessa sääti-
össä apurahat eivät ole vain pankkitililtä
toiselle vilahtavia euroja, vaan ne ovat yk-
sityisten ihmisten lahjoittamaa tukea toi-
sille ihmisille. Sen tähden stipendikirjojen
sisällä on nimikkorahaston esite, joka ker-
too saajalle lahjoituksen tekijästä ja hänen
vaikuttimistaan. Koska kyse on henkilö-
kohtaisesta ratkaisusta, nimikkorahasto-
jen tarkoitukset ovat usein maantieteelli-
sesti tai aiheeltaan tarkkaan määriteltyjä.
Kulttuurirahaston kautta näistä henkilö-
kohtaisista toiveista muodostuu kokonai-
suus, joka kattaa kaikki Suomen kolkat ja
ajateltavissa olevat kulttuurin alat – ja ne-
kin, joita ei tule heti ajatelleeksi.
Antti Arjava
oli jälleen kolmannes. Apurahoja jaettiin
hieman enemmän kuin edellisenä vuon-
na, noin 2 400 kpl, kun aiempina vuosina
niiden määrää on pyritty pikemmin vä-
hentämään ja kokoa kasvattamaan. Päin-
vastoin kuin monet muut suuret säätiöt
Euroopassa Kulttuurirahasto on edelleen
ensi sijassa yksittäisten tutkijoiden ja tai-
teilijoiden tukija.
APURAHANSAAJIEN
aseman parantamisek-
si on yliopistojen kanssa neuvoteltu puite-
sopimuksesta, joka takaisi kaikille tohto-
riopiskelijoille yliopistoissa samat tavan-
omaiset työskentelyolosuhteet kuin työ-
suhteisilla tutkijoilla. Järjestelyn tavoitteet
vastaavat Säätiöiden ja rahastojen neuvot-
telukunnan vuosi sitten julkaisemaa suosi-
tusta. Työskentelyedellytyksistään apura-
hansaajat maksavat yliopistoille korvauk-
sen, joka sisältyy säätiönmaksamaan apu-
rahaan. Toimintavuoden loppuunmennes-
sä lähes kaikki yliopistot olivat allekirjoit-
taneet puitesopimuksen. Muiden säätiöi-
den toivotaan jatkossa ottavan käyttöön
vastaavia järjestelyjä.
ELOKUUSSA
Rahasto järjesti seitsemän-
nen kansainvälisen Mirjam Helin -laulu-
kilpailun. Se tunnetaan korkeasta tasos-
ta, vaativasta ohjelmistosta ja arvovaltai-
sesta tuomaristosta, joiden ansiosta se on
vakiinnuttanut maineensa yhtenä maail-
man tärkeimmistä laulukilpailuista. Mm.
Yleisradion ja sosiaalisen median kanavi-
Yliasiamiehen katsaus 2014
Kulttuurirahasto juhli 75-vuotista taivaltaan mediakampanjalla, uudella
suurhankkeell sekä ennätyksellisellä apuraha ummalla.
Rahaston talous on vuoden päättyessä entistä vahvemmalla pohjalla.
"Perustamiskeräyksen
lahjoittajalistat
vuodelta 1938 keräsivät
verkossa satojatuhansia
käyntejä."
