kulttuuritoiminta
27
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2013–2014
koo, että tässä voidaan mennä vielä pal-
jon pitemmälle.
”Tämä vaatii työtä, etenkin kun kilpailu
järjestetään vain joka viides vuosi.”
Hän näkee, että seuraavaan kilpailu-
vuoteen 2019mennessä MirjamHelin -kil-
pailu tulee vielä nykyistä paremmin juur-
ruttaa kansainväliseen tietoisuuteen.
Kansainvälistä brändiä rakennetaan
pitkälti verkkonäkyvyyden avulla, mut-
ta tärkeää on myös henkilökohtainen pr-
työ. Maailman musiikkikilpailujen joukos-
sa MirjamHelin -laulukilpailulla on jo esi-
kuvallinen asema. Tämä ilmeni Pétakselle
Kansainvälisten musiikkikilpailujen maa-
ilmanliiton kokouksessa Genevessä loka-
kuussa.
”Sosiaalisen median käyttöä pidettiin
esimerkillisenä, ja monet kertoivat ime-
neensä meiltä ideoita.”
Yksi innostusta herättänyt idea oli var-
joraati, joka Singer’s Studion ohella oli tä-
män vuoden uutuus. Idea nuorista am-
mattilaisista koostuvasta riippumatto-
masta raadista lanseerattiin Suomessa
ensimmäistä kertaa Paulon sellokilpai-
lussa 2013. ”Varjoraadin kautta halusim-
me tuoda kilpailuesityksiin uusia näkökul-
mia sekä osoittaa, ettei kilpailussa ole oi-
keaa ja väärää”, Pétas taustoittaa.
Varjoraati bloggasi koko kilpailujen
ajan ja osallistui Ylen lähetyksiin.
KROATIA-ILMIÖ
Välikilpailu ja finaali käytiin nyt ensi ker-
taa Helsingin Musiikkitalossa. Tämä nos-
ti entisestään kilpailun näkyvyyttä, ja lau-
lajat pääsivät esittämään jo puolivälierän
resitaalinsa suuren luokan konserttisalis-
sa. Finaalissa mukaan tuli Radion Sinfo-
niaorkesteri
Hannu Linnun
johtamana,
ja lopuksi finalistit pääsivät vielä konser-
toimaan Tampere Filharmonian kanssa.
Näin tapahtuman mittakaava kasvoi koko
ajan aina huippukohtaan asti.
Tämän vuoden kilpailussa puhutti Uk-
raina ja Kroatia -ilmiö. Kilpailuun osallistui
neljä ukrainalaista ja kolme kroatialaista,
joista yhteensä neljä ylsi palkintosijoille.
”Kilpailumme on aiemminkin nosta-
nut kansainväliseen tietoisuuteen laula-
jia itäisestä Euroopasta, Venäjältä ja Aa-
siasta”, Pétas sanoo.
Niin nytkin. Yksi syy saattaa olla se, että
kilpailuun osallistuminen on tehty talou-
dellisesti mahdollisimman helpoksi.
”Kilpailijan ei tarvitse matkustaa esi-
karsintaesityksiin eikä ilmoittautumis-
maksuja ole, ja lisäksi kilpailijan on mah-
dollista saada mm. ilmainen kotimajoitus,
matka-avustusta ja päivärahaa kilpailu-
päiviltä. Kilpailu voi olla superäänen pon-
nahduslauta kansainväliseen kuuluisuu-
teen, vaatimattomistakin oloista”, Pétas
selvittää.
Esikarsintavaiheessa mukana oli laula-
jia kaikista maailmankolkista, mutta voit-
tajat ovat kotoisin idän suunnalta.
”Kaikki lahjakkaat laulajat eivät enää
ole valmiita ryhtymään taiteilijan ammat-
tiin tai opiskelemaan monipuolista ohjel-
mistoa, jota kilpailumme vaatii. Selvästi
idässä tähän löytyy intohimoa. He ovat val-
miita tekemään töitä saadakseen tulevai-
suuden laulun parista”, Pétas pohtii. ”Mir-
jamin tavoin aion innolla seurata kilpaili-
joittemme kehittymistä ja uraa.”
Varjoraatiin kuuluivat baritoni Joonas Asikainen (vas.), mezzosopraano Ann-Marie Heino, sopraano Jenni Lättilä (puheenjohtaja), tenori
Petri Bäckström ja lied-pianisti Juho Alakärppä.
