palkinnot
47
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2012–2013
jakokoukseen Dubliniin. Olin miettinyt ra-
joitekieliopin ongelmaa yli seitsemän vuot-
ta, ja useimmat kollegat pitivät sen ratkai-
semista mahdottomana. Heureka jäsen-
tyi yhden tunnin aikana. Samana keväänä
sain parin opiskelijan kanssa ensimmäisen
version toimimaan. Tämä kielioppimalli,
englanniksi Constraint Grammar, on raa-
katekstin muoto-opillisen pilkkomisen ja
tulkinnan apuväline.
Karlsson ottaa esimerkiksi sanan ALUS-
TA: se on alus-substantiivin partitiivi, alu-
nen, jonkun alla oleva alusta, adverbi alus-
ta (asti), alustaminen-verbin imperatiivi.
Tavallinen kielioppi kertoo sanan kaikki
tulkinnat. Rajoitekielioppi pyyhkii pois ne
tulkinnat, jotka eivät sovi kyseiseen lau-
seeseen. Yli puolet suomen kielen sanois-
ta on monitulkintaisia.
– Rajoitekieliopin mallikehikot ovat
niin yleisiä, että niitä voidaan soveltaa mi-
hin kieleen tahansa. Niitä on jo sovellettu
useissa maissa arviolta 30–50 kielen au-
tomaattiseen lauseenjäsennykseen. Tämä
oli minun tutkijanurani läpimurto.
Työteliäs eläkeläinen
Fred Karlsson jäi eläkkeelle professorin
virastaan 2012. Hän on edelleen dosent-
ti suomen kielen oppiaineessa. Emeritus-
professorit Karlsson ja Koskenniemi jaka-
vat työhuoneen Helsingin yliopiston nyky-
kielten laitoksella Metsätalossa.
Kirjoittaminen on Karlssonille työnteon
keskeinen muoto ja jokapäiväinen ilo. Mo-
net opiskelijapolvet ovat opiskelleet yleis-
tä kielitiedettä ja nykysuomen lauseoppia
tämän tuotteliaan kirjailijan teoksista. En-
simmäinen oppikirja, Finsk grammatik, il-
mestyi 1978 ja tekijänsä suomennos Suo-
men peruskielioppi 1982. Sen yhdeksäs,
uudistettu ja laajennettu laitos julkaistiin
2009.
Finnish: An Essential Grammar
on
ilmestynyt vuodesta 1999 lähtien useina
painoksina ja käännetty saksaksi, kiinak-
si, espanjaksi, vietnamiksi, koreaksi ja ita-
liaksi. Nyt Karlsson uudistaa
Yleinen kieli-
tiede
-teostaan, jonka ensimmäisen versi-
on hän kirjoitti vuonna 1976. Se on alan-
sa klassikko, jota käytetään edelleen kor-
keakoulujen oppi- ja pääsykoekirjana. Seu-
raavan painoksen nimeksi tulee
Kielitiede
.
Innostavia ja aikaa vieviä ovat myös
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.:n
hallituksen puheenjohtajan tehtävät. Seu-
ra hallinnoi muun muassa Svenska kultur-
fondenin varoja.
Keväästä alkusyksyyn Fred Karlsson
liikkuu vapaahetkinään luonnossa. Hän
purjehtii jo lapsuudesta tutussa Turun saa-
ristossa ja sienestää Inkoon metsissä yh-
dessä vaimonsa
Sylvi Soramäki-Karls-
sonin
kanssa. Talvella Karlssonit nautti-
vat elokuvista, teatterista ja klassisen mu-
siikin konserteista.
– Vaimoni on Hankenin suomen kielen
ja viestinnän lehtori. Hän on auttanut ja
tukenut minua urallani kaikin tavoin. Kun
lapsemme Max, Linn ja Maj olivat pieniä,
Sylvi puhui heille suomea ja minä ruotsia.
Oli kiinnostavaa seurata, miten luontevas-
ti lapset oppivat yhtaikaa kaksi hyvin eri-
rakenteista kieltä.
Fred Karlssonille, kielen muotojen tai-
tajalle ja avaralle humanistille, on myön-
netty vuosien varrella lukuisia palkintoja.
Suomen Kulttuurirahaston palkintoa hän
pitää erityisen merkittävänä.
– Kulttuurirahasto näytti, että se voi
palkita myös ruotsinkielisiä tieteen ja tai-
teen edustajia. Olen harrastanut suomen
kieltä syvällisesti koko ikäni, ja uskon tun-
tevani sen muita suomenruotsalaisia pa-
remmin. Yleisessä kielitieteessä työkiele-
ni olivat suomi ja englanti. Äidinkieli alkoi
melkein jo ruostua.
– Yleisestä kielitieteestä valmistui
minun aikanani kolmisenkymmentä
väitöskirjaa. Keskeisintä työssäni
onkin ollut tohtoriopiskelijoiden
ohjaaminen, Fred Karlsson sanoo.
