apurahat
38
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2012–2013
S
uomessa ei tiedetä, millaista vam-
maisten ihmisten elämä on. Haluam-
me saada siitä kokonaiskuvan vam-
maisten omien näkemysten ja kokemus-
ten kautta. Laajan tutkimuksemme tavoit-
teena on ymmärtää vammaisena ihmisenä
elämistä historiallisessa ja kulttuurillises-
sa yhteydessään, vammaisten perus- ja ih-
misoikeusjärjestö Kynnys ry:n toiminnan-
johtaja
Kalle Könkkölä
sanoo.
– Tutkijoille vammainen ihminen on lä-
hes aina objekti, ei subjekti. Vammaisuut-
ta tutkitaan eniten lääketieteessä. Yhteis-
kuntatieteellinen tutkimus tarkastelee lä-
hinnä palvelujärjestelmien toimivuutta.
Vammaisten yhteiskunnallisen aseman
tutkimus on ollut vähäistä.
Vammaisia arvioidaan olevan noin
kymmenesosa väestöstä. Vammaisuuden
vaikutukset ulottuvat myös vammaisten
ihmisten lähipiiriin. Laajempi ja syvempi
ymmärrys vammaisuudesta auttaa päät-
täjiä edistämään erilaisten ihmisten hy-
vinvointia ja tasavertaisuutta.
Vammaisten ihmisten elämä Suomes-
sa
-tutkimuksella etsitään vastauksia ky-
symyksiin, millaista on elää vammaisena
Suomessa, miten vammaisten elämä on
muuttunut sekä mitä vammaisliike ja sen
toiminta ovat merkinneet eri ikäryhmiä
edustaville vammaisille.
– Maailma on muuttunut viime vuosi-
kymmenien aikana valtavasti ja vammaisil-
lekin paremmaksi. Esteettömyys on edis-
tynyt pitkälle. Vammaisten itsetunto on
vahvistunut. Sen sijaan vammaisten lasten
erityisopetuksen lopettamisessa ja vam-
maisten työllistymisessä ei ole juurikaan
edistytty, Könkkölä muistuttaa.
Vammaisliike sai alkunsa Suomessa
1970-luvun alussa ja kehitti idean itse-
näisestä elämästä: vammaiset ihmiset voi-
kerää hankkeeseen vammaisten elämäker-
takirjoituksia. Tarinoiden muotoa ja pi-
tuutta ei rajoiteta, tärkeintä on aitous ja
omakohtaisuus. Kirjoittaja voi kertoa ko-
kemuksistaan millä kielellä tahansa, jo-
ten maahanmuuttajatkin saavat halutes-
saan äänensä kuuluviin.
Vammaisena Suo-
messa
-elämäkertakeruun tulokset julkis-
tetaan kansainvälisenä vammaisten päivä-
nä 3.12. 2014. Tekstit arkistoidaan SKS:n
kansanrunousarkistoon sekä Yhteiskun-
tatieteelliseen tietoarkistoon tutkimus-
käyttöä varten.
Kevääseen 2014 mennessä tutkimus-
hankkeessa on haastateltu noin kuutta-
kymmentä vammaista eri puolilla maata.
Ensimmäisen tapaamisen aikana haasta-
teltava kertoo elämästään ja sen käänne-
kohdista omin sanoin. Muutaman viikon
kuluttua hän tapaa haastattelijan toisen
kerran, kommentoi tämän kirjoittamaa tii-
vistelmää edellisestä tapaamisesta ja vas-
taa tutkimuskysymyksiin. Sekä nauhoitet-
tu että kirjallinen aineisto tallennetaan ja
anonymisoidaan arkistointia varten, jos
haastateltava antaa siihen luvan.
Haastattelijoiksi on valittu yliopistois-
ta yhdeksän maisteriopiskelijaa, jotka te-
kevät tutkimuksen aineistosta myös pro
gradu -tutkielmansa. Lisäksi yksi ammat-
tikorkeakoulun opiskelija tekee hankkees-
sa sosionomin tutkintoon kuuluvan opin-
näytetyönsä.
vat elää yhdessä toisten kanssa ja toimia it-
senäisesti. Vammaiset alkoivat myös vaatia
oikeutta osallistua heitä koskevaan päätök-
sentekoon sekä vammaisjärjestöissä että
yhteiskunnassa. Lainsäädäntöä on kehi-
tetty, ja vuonna 2000 voimaan tullut uusi
perustuslaki kieltää muun muassa vam-
maisten syrjinnän. Suomi allekirjoitti ke-
väällä 2007 ensimmäisten YK:n jäsenmai-
den joukossa vammaisten oikeuksia kos-
kevan yleissopimuksen.
Tiedonkeruulla on kiire, sillä vammai-
sista monet eivät elä yhtä pitkään kuin vä-
estö keskimäärin. Nyt ehditään kerätä elä-
mäkertoja myös heiltä, jotka ovat kokeneet
vammaisliikkeen vauhdittamat muutokset
elämässään 1970-luvulta tähän päivään.
Puhuttua ja kirjoitettua
Kynnys ry toteuttaa kolmevuotisen tutki-
mushankkeen yhteistyössä Suomen Vam-
maistutkimuksen Seuran, Terveyden ja hy-
vinvoinnin laitoksen sekä Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kanssa. Toteutusta
valvoo johtoryhmä, jonka jäsenet edus-
tavat vammaistutkimusta ja vammaisten
järjestöjä. Tutkimus käynnistyi elokuussa
2012. Sitä koordinoi Kynnys ry:ssä tutki-
muspäällikkö
Matti Laitinen
. Aineistoa
kerätään muun muassa arkistoista, vam-
maisten omista kirjoituksista sekä henki-
löhaastatteluista.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS)
Vammaisten
elämä sanoiksi
Millaista on eri-ikäisten ja eri tavoin vammaisten ihmisten elämä Suomessa?
Parasta kysyä heiltä itseltään.
”Laajan tutkimuksemme tavoitteena on ymmärtää
vammaisena ihmisenä elämistä historiallisessa
ja kulttuurillisessa yhteydessään.”
