palkinnot
46
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2012–2013
I
hminen on käyttänyt kieliä viestinnäs-
sään noin 100 000 vuotta. Kirjoitta-
minen alkoi kehittyä 5 000 vuotta sit-
ten. Kiveen hakattu tieto säilyi sukupol-
velta toiselle.
– Kieli on ihmisyyden tärkein tunnus.
Koko valtava yhteiskunnan ja kulttuurin
kehitys rakentuu kielen olemassaololle.
Historia nojautuu kielellisiin dokument-
teihin, Helsingin yliopiston yleisen kieli-
tieteen professori emeritus
Fred Karls-
son
sanoo.
Yleinen kielitiede eli lingvistiikka koh-
distaa valokeilan ihmiskielen olemukseen.
Tieto kielistä on tärkeää kaikille tieteen-
aloille, joilla halutaan ymmärtää ihmistä
ja hänen käyttäytymistään.
Yleisestä kielitieteestä tuli Suomessa
akateeminen oppiaine vuonna 1966. Fred
Karlsson on ansioitunut kielitieteen ja fo-
netiikan tutkijana, tutkimusprojektien joh-
tajana, kieliteknologian kehittäjänä sekä
opettajana ja väitöskirjojen ohjaajana.
– Maailmassa on noin 6 000 kieltä. Pe-
rustiedot on kerätty vain 3 000 kielestä.
Kolmannen maailman kielistä on aivan lii-
an vähän tutkimustietoa, vaikka niitä pu-
huu äidinkielenään noin viidennes maa-
pallon väestöstä. Tuntemattomien kiel-
ten dokumentointi ja katoavien kielten
pelastaminen ovat kielitieteen kiireelli-
siä tehtäviä.
Ihmisen identiteetti kytkeytyy kieleen.
Pieniä kieliä vaalittava
Fred Karlsson kasvoi Turussa ruotsinkieli-
sessä kodissa ja valmistui Åbo Akademis-
ta filosofian kandidaatiksi pääaineenaan
suomen kieli. Hän jatkoi fonetiikan opin-
toja Turun yliopistossa ja suoritti filoso-
fian lisensiaatin tutkinnon 1970. Karls-
son opiskeli vuoden ASLA-stipendin tur-
englannin kielen ylivallasta yrityksissä ja
korkeakouluissa. Joutuvatko lastenlasten-
lapsemme opettelemaan suomen kieltä
kielipesissä? Karlssonin mukaan englanti
ei jyrää pieniä kansalliskieliä, kunhan niis-
tä pidetään jatkuvasti hyvää huolta. Pienen
kansan on oltava valppaana.
– Suomessakin tieteiden tulokset jul-
kistetaan useimmiten englanniksi. Pie-
nen kansalliskielen käsitteet ja sanasto
jäävät vajaiksi, ellei niitä kehitetä moni-
puolisesti koko ajan.
Heureka – rajoitekielioppi!
– Tietokoneet ovat muuttaneet paljon tut-
kimustyötä. Kun pohdin 1980-luvun alussa,
miten kielitiedettä voidaan kehittää tieto-
koneiden avulla, tapasin onnekseni tutki-
ja
Kimmo Koskenniemen.
Hän toimi sit-
temmin pitkään Helsingin yliopistossa kie-
liteknologian professorina. Käynnistimme
yhdessä tutkimusprojektin, jossa kehitim-
me mallit ja kuvaukset sekä sanojen että
lauseiden rakenteen analysointiin. Ymmär-
simme, että niistä on hyötyä muunmuassa
automaattisen oikoluvun ongelman ratkai-
semisessa. Perustimme Suomen Akatemi-
an rahoituksella vuonna 1985 tietokone-
lingvistiikan huippuyksikön, jossa oli par-
haimmillaan 25 ulkopuolisella rahoituk-
sella palkattua tutkijaa, Karlsson kertoo.
– Maaliskuussa 1989 sain elämäni par-
haan idean lentokoneessa matkalla tutki-
vin maineikkaassa Chicagon yliopistossa
ja suoritti siellä Master of Arts -tutkinnon
yleisessä kielitieteessä. Vuonna 1974 hän
väitteli filosofian tohtoriksi Turun yliopis-
tossa fonetiikan tieteenalalta. Väitöstut-
kimus käsitteli äännerakenteen teoriaa.
Vuosina 1978–1980 Karlsson toimi ylei-
sen kielitieteen apulaisprofessorina Tu-
run yliopistossa.
– Kirjoitimme silloisen kollegani
Auli
Hakulisen
kanssa perinteisestä kieliopis-
ta poikkeavan kuvauksen. Työ kesti kol-
me vuotta.
Nykysuomen lauseoppia
ilmes-
tyi 1979. Samoihin aikoihin hain Helsin-
gin yliopiston yleisen kielitieteen profes-
suuria. Kun tasavallan presidentti
Urho
Kekkonen
nimitti minut virkaan vuonna
1980, muutin Helsinkiin.
Karlsson kiinnostui 1970-luvun lopus-
sa viittomakielestä ja selvitti tutkimuspro-
jektissa sen luonnetta. Hän toimi seitse-
män vuotta Kotimaisten kielten keskuk-
sen romanikielen lautakunnan puheen-
johtajana. Suomen Kulttuurirahaston ja
Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston
rahoittama Suomen romanikielen elvytys-
hanke toteutettiin vuosina 2005–2007.
– Suomen romanikieli kuolee suku-
puuttoon, jos vanhemmat eivät enää puhu
sitä lapsilleen. Osaavatko he Suomen ro-
manikieltä riittävästi, ja haluavatko he kie-
lensä säilyvän?, Karlsson pohtii.
Monet kielentutkijat ovat huolissaan
Ihmiskielen
olemusta etsimässä
– Kaikkien kielien tutkiminen on tärkeää.
Kielitiede tuntee toistaiseksi vain joka toisen maailmassa puhutun kielen,
professori emeritus Fred Karlsson sanoo.
Tutkijat ovat soveltaneet Fred Karlssonin kehittämää
rajoitekielioppimallia useissa maissa kymmenien
kielten automaattiseen lauseenjäsennykseen.
