palkinnot
50
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2013–2014
R
ohkaiseva esimerkki Afrikanmyön-
teisestä kehityksestä on avoimuu-
den lisääntyminen julkisten varo-
jen käytössä. Yksi esimerkki on myös Ke-
niassa kehitetty matkapuhelinkäyttöinen
pankkijärjestelmä, jonka ansiosta köyhät-
kin ihmiset ovat päässeet pankkipalvelu-
jen piiriin.
– Kiina on tuonut uuden ulottuvuuden.
Kiinan investoinnit ovat antaneet afrikka-
laisille paljon tulevaisuuden uskoa, vaik-
ka huolestuneitakin kommentteja joskus
kuulee, Ritva Reinikka luonnehtii.
Talouden kasvu on Afrikassa keskimää-
rin 6 prosentin luokkaa vuodessa, ja köy-
hyys on laskenut reilut 10 prosenttiyksik-
köä viimeisen vuosikymmenen aikana. Hy-
vin ansaitseva ja ostovoimainen keskiluok-
ka on syntymässä Afrikkaankin. Luonnon-
varoja on paljon, ja niitä löydetään koko
ajan lisää. Niiden hyödyntämisessä hyvä
hallinto on avainasemassa.
– Mitkään nousut eivät ole helppoja,
Ritva Reinikka muistuttaa.
Kriisialueet kuten Keski-Afrikka, Tšad,
Niger ja Etelä-Sudan eivät tietenkään ole
päässeet kehittymään. Huono hallinto ja
korruptio estävät köyhien maiden edis-
tystä. Väestön kasvu on oma piirteensä. Yh-
den miljardin väestö nousee ennusteiden
mukaan kahteen miljardiin vuoteen 2050
mennessä.
Tutkimus ja käytäntö
täydentävät toisiaan
Taloustieteiden tohtori Ritva Reinikan työ
sai kiitosta tänä vuonna, kun Kulttuuri-
rahasto luovutti Afrikan tuntijalle ja ke-
hityspolitiikan uudistajalle 30 000 euron
palkinnon. Yksi korkeimmalle edenneitä
suomalaisia Maailmanpankissa on toimi-
nut viimeisimmäksi Afrikan inhimillisen
kehityksen ohjelman johtajana.
Reinikan periaatteena on ollut luoda
vuorovaikutusta tieteen ja talous- ja so-
siaalipolitiikan välillä. Hän on osoittanut,
että tutkimus ja käytäntö voivat täyden-
tää toisiaan.
– Olin erittäin ilahtunut Kulttuurira-
haston avarasta katsannosta. Suomalaiset
sittenkin tietävät työstäni ja välittävät sii-
tä, mitä teen! Luulin, ettei työtäni tunneta
Suomessa ollenkaan. Mutta työni on edis-
tänyt myös Suomen etua siinä, että suoma-
laisten veronmaksajien rahoista makset-
tavien kehitysapurahojen käyttöä seura-
taan Afrikassa nyt aikaisempaa tarkem-
min, Ritva Reinikka toteaa.
Kehitysapurahat tarkemmassa
syynissä
Ritva Reinikka kehitti nykyisin kehitysapu-
politiikassa normaaliksi tulleen toiminta-
tavan, jolla selvitetään, miten julkisia varo-
ja käytetään. Ugandassa ruotsalaisen pro-
fessorin
Jakob Svenssonin
kanssa toteu-
tetussa tutkimuksessa tuli ilmi, että vain
13 dollaria kustakin kouluille tarkoitetus-
ta 100 dollarista meni siihen käyttöön, mi-
hin raha oli lähetetty.
Oletettavaa on, että rahaa meni vaik-
kapa käynnissä olleisiin paikallisvaalien
kampanjoihin. Tutkijapari päätteli yhdes-
sä ugandalaisten kanssa, että julkisuut-
ta lisäämällä asiaan voitaisiin saada pa-
rannusta.
– Tulokset olivat hämmästyttäviä. Sa-
dasta dollarista nyt yli 80 dollaria menee
perille, Reinikka kertoo.
Esimerkiksi Keniassa, Tansaniassa ja
Sierra Leonessa julkaistaan valtionavun
maksusta lehdessä nyt ilmoitus. Kerro-
taan, kuinka paljon rahaa on lähetetty, ja
mihin se on tarkoitus käyttää.
– Tämä on saanut tavalliset kansalaiset
Afrikka nousee
yhteisin voimin
– Afrikka nousee vielä, vakuuttaa Maailmanpankissa
Afrikka-asioiden parissa par kymmentä vuotta
työskennellyt Ritva Reinikka.
