palkinnot
52
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2013–2014
havahtumaan, että tämä rahahan kuuluu
meille, Ritva Reinikka selvittää.
Ugandan talousuudistuksissa Reinikal-
la on ollut pysyvä vaikutus. Infrastruktuu-
rin heikkous on Reinikan selvityksen mu-
kaan merkittävä este tuotannolle ja kan-
sakunnan tulojen kasvulle.
Koulutus on ensisijainen
Parhaillaan on meneillään laaja tutkimus-
ohjelma opetuksessa ja terveydenhuollos-
sa. Tutkitaan, millaiset ovat opettajien ja
terveydenhoitajien tiedot ja mitä he käy-
tännössä tekevät.
– On käynyt ilmi, että opettajista vain 4
prosenttia hallitsee 80 prosenttia tai enem-
män siitä alasta, jota opettaa. Olemme tut-
kineet lähinnä matematiikan ja englan-
nin kielen opetusta, Ritva Reinikka kertoo.
Opettajia ei ole liian vähän, niin kuin
yleinen käsitys usein on. Ongelma on se,
että opettajien taidot eivät ole läheskään
riittävät. Epäkohta on sekin, että opettajat
eivät aina tule töihin ja opetustunteja on
liian vähän. Tansanian kaupunkikouluissa
opetusta on vain vajaa 1,5 tuntia päivässä.
– Hyvä koulutus on ensiarvoinen asia
kehityksessä. Se antaa mahdollisuuden
ja keinot toimia, Ritva Reinikka korostaa.
Oxfordista löytyi suunta
Ritva Reinikka pohdiskeli kauppatietei-
den lisensiaatiksi Helsingin kauppakorkea-
koulusta valmistuttuaan, jäädäkö Helsin-
kiin vai lähteäkömaailmalle. Jälkimmäinen
vaihtoehto voitti, koska kaukaiset maat
kiinnostivat, ja Suomen kehitysaputehtä-
vissä hän oli jo toiminut lähes 10 vuotta.
Hän lähti Englantiin Oxfordin yliopis-
ton Afrikan talouksien tutkimuskeskuk-
seen ja väitteli siellä taloustieteiden toh-
toriksi vuonna 1993.
Oxfordissa syntyi elämän suunnalle rat-
kaisevia henkilökontakteja. Yksi näistä on
aikamme arvostetuimpia Afrikka-tutkijoi-
ta, professori
Paul Collier
.
– Hän sai syttymään kiinnostukseni Af-
rikkaan. Olen aina halunnut olla köyhien
puolella, ja Paul osoitti mahdollisuuden
toimia, Ritva Reinikka kiittää.
Työhuone Valkoisen
talon vieressä
Oxfordista löytyi myös leskeyden ja yhden
lapsen yksinhuoltajuuden jälkeen amerik-
kalainen elämänkumppani, 1600-luvun lo-
pulla Amerikkaan muuttaneen hollanti-
laissuvun jälkeläinen
Peter Dewees
. Hän
on työtoveri Maailmanpankissa, ja toimi-
nut johtavana metsäasioiden asiantunti-
jana. He molemmat ovat työskennelleet
pitkään Washington DC:ssä, Valkoisen ta-
lon vieressä sijaitsevassa Maailmanpankin
pääkonttorissa.
Pariskunta on asunut parikymmentä
vuotta Washington DC:n lähistöllä Mary-
landissa ja perhe on kasvanut kaksosty-
töillä. Vanhin, hyvin suomea puhuva, Suo-
messa asevelvollisuutensa suorittanut ja
valtiotieteen maisterin tutkinnonkin Suo-
messa suorittanut Ilmari, 29, seuraa äitin-
sä jälkiä kehitysmaatyössä, 21-vuotiaat
Maria ja Linnea saivat tänä vuonna col-
lege-tutkintonsa suoritettua. Toinen on
keskittynyt taloustieteeseen, toinen val-
tiotieteeseen.
Taipalsaari tarjoaa
luonnon rauhan
Niin Ritva Reinikka kuin aviomieskin mat-
kustavat paljon. Ritva Reinikka laskee ylit-
täneensä Atlantin lähes 300 kertaa. Hän on
työssään tutustunut suurin piirtein kaik-
kiin Afrikan maihin sekä myös Lähi-idän
ja Aasian maihin ja Venäjään.
– Meillä on aina jommalla kummalla ol-
lut jet lag! Aikaeroihin ei totu, vaikka nii-
hin on oppinut sopeutumaan, Ritva Rei-
nikka naurahtaa.
Tänä vuonna pariskunta päätti pitää
tauon. He keskittyvät viimeistelemään
15 vuotta sitten hankkimaansa maatilaa
Lappeenrannan Taipalsaarella. 1880-lu-
vulla rakennettua taloa ja sen pihapiiriä
on kunnostettu kesälomilla. Nyt on aika
nauttia tuloksista. Saimaan rannalla viih-
tyvät molemmat.
Huonokuntoisena hankitusta, moni-
en omistajien hallussa olleesta ja viimei-
simmäksi teollisuusyrityksen virkailijoi-
den lomapaikkana toimineesta maatilas-
ta kunnostettiin ensimmäisiksi asuinpai-
koiksi aitat ja latotanssien tarpeisiin na-
vetta. Rantaan rakennettiin sauna.
Puutarhaa raivattiin, jolloin vanhat
omenapuut aloittivat uuden elämän. Uu-
sia marjapensaita istutettiin. Vanhaa maa-
laistyyliä edustavan kookkaan hirsisen
päärakennuksen kunnostus jäi työläim-
pänä viimeiseksi.
– Talon kunnostaminen on ollut matka
menneisyyteen! Vanhin rakenteista löyty-
nyt sanomalehti oli Uusi Suometar vuodel-
ta 1867, Ritva Reinikka kertoo.
– Meillä on ollut taitavat ja luotetta-
vat ammattimiehet työntekijöinä. Tätä-
kin taitoa tulisi Afrikassa edistää, Reinik-
ka miettii.
Viime keväänä pihaan kuskattiin 11
kuorma-autolavallista multaa uuden nur-
mikon perustamiseksi.
"Hyvä koulutus on ensiarvoinen asia kehityksessä.
Se antaa mahdollisuuden ja keinot toimia."
Toimiessaan Maailmanpankin Etelä-Afrikan maajohtajana Ritva Reinikka
tapasi presidentti Nelson Mandelan.
