kulttuuritoiminta
16
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2012–2013
K
ulttuurijournalismi on kriisissä.
Kritiikkien määrä lehtien kulttuu-
risivuilla laskee, ja kulttuuria käsit-
televien juttujen taso vaihtelee. Suomen
Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen
johtokunnan puheenjohtaja
Riitta Raa-
tikainen
kertoo, että mestarikurssin jär-
jestämiseen ajoi huoli kulttuurijournalis-
min tulevaisuudesta.
– Toimittajat ovat päivittäisten työru-
tiiniensa kanssa niin ahtaalla, että aikaa
laaja-alaiseen asioihin perehtymiseen ja
syventymiseen, mitä kulttuurista kirjoit-
taminen nimenomaan vaatisi, ei ole, Raa-
tikainen toteaa.
Mestarikurssilaisille maksettiin kuu-
kausiapurahaa, joka mahdollisti jättäy-
tymisen kurssin ajaksi pois päivätöistä ja
perehtymisen aiheisiin ilman päivittäistä
uutisagendaa.
Kurssin osallistujat valittiin 361 ha-
kemuksen joukosta. Kulttuurirahaston
yliasiamies
Antti Arjava
kertoo, että va-
linnoissa painotettiin erityisesti valmiut-
ta miettiä suhdetta yleisöön. Ydinkysy-
mys on Arjavan mukaan se, miten kult-
tuurijutut saataisiin avautumaan muul-
lekin kuin kulttuuria aktiivisesti harras-
tavalle yleisölle.
– Tämä ei tarkoita rimanmadaltamista,
vaan pikemminkin korottamista. Kulttuu-
rista pitäisi voida kirjoittaa samaan aikaan
älykkäästi ja helppotajuisesti.
Toinen tärkeä valmius on Arjavan mie-
lestä kyky astua ulos omasta näkemys-
piiristä - päästä irti siitä ajatuksesta, että
oma näkemys edustaa valtavirtaa ja kaik-
ki muu marginaalia.
Kurssille valituilta edellytettiin jour-
nalistisia perusvalmiuksia. Lisäksi rahas-
tossa pidettiin tärkeänä, että osallistujia
on myös muualta kuin Helsingistä ja että
menevä kuva monesta taiteenlajista. Ope-
tusohjelman pääosa-alueet olivat musiik-
ki, kirjallisuus, kuvataide, teatteri ja jour-
nalismi. Niiden lisäksi perehdyttiin mm.
valokuvaan, arkkitehtuuriin, tanssiin ja
muotoiluun.
Kurssiohjelman sisältö heijastaa luon-
nollisesti Kulttuurirahaston näkemystä sii-
tä, mikä kulttuurijournalismissa on tärkeää.
– Ajattelemme, että korkeakulttuu-
riin kannattaa jatkossakin panostaa, Ar-
java linjaa.
Pääpaino haluttiin pitää kulttuurin sub-
stanssissa, vaikka kurssiin sisältyi myös
journalistisia osioita ja uusien konsepti-
en kehittämistä.
Mestarikurssin ohjelmaan kuului run-
saasti käyntejä kulttuuritapahtumissa,
joista kirjoitettiin kotityöviikkojen aika-
na erilaisia harjoitustöitä. Ne käsiteltiin
pienryhmissä mentoreiden johdolla.
Pau-
la Holmila
sanoo halunneensa mentorina
rohkaista kurssilaisia käyttämään assosi-
aatiokykyään. Monet kokeilivatkin kurs-
silla uusien juttutyyppien kirjoittamista.
Kurssilaiset joutuivat perehtymään myös
itselleen vieraisiin osa-alueisiin, koska
kaikki kirjoittivat kaikista aiheista. Hol-
milan mielestä ratkaisu oli hyvä.
– Kulttuuritoimittaja tarvitsee hyvän
yleissivistyksen, koska joutuu käsittele-
mään eri taiteenlajeja koskevia tekstejä
ja uutisia. Erikoistumisesta on toki hyö-
joukkoon kuuluu sekä aloittelevia että ko-
keneita journalisteja.
Unohtumattomia kohtaamisia
Syksyn ajan mestarikurssilla opiskeli siis
20 toimittajaa, joiden ikähaitari ulottui
kaksikymppisestä viisikymppiseen ja joil-
la oli työkokemusta kaikista mahdollisis-
ta tiedotusvälineistä päivälehdistä televi-
sioon. Joukossa oli sekä yleis- ja erikoistoi-
mittajia että opiskelijoita ja freelancereita.
Kurssi käynnistyi elokuun puolivälis-
sä, ja sen ohjelmassa vuorottelivat jou-
luun saakka Helsingissä järjestetyt lähi-
opetusjaksot ja kotityöviikot. Mestarikurs-
silla tutustuttiin myös pääkaupunkiseu-
dun ulkopuoliseen kulttuurimaailmaan
kahdella maakuntaviikolla ja yhdellä ul-
komaan viikolla.
Lähiopetusjaksoihin kuului eri taiteen-
lajien asiantuntijoiden alustuksia ja panee-
likeskusteluja sekä vierailuja eri kohtei-
siin. Luennoitsijoita oli syksyn aikana yli
sata. Osan kanssa syntyi unohtumattomia
kohtaamisia, jotka lisäsivät ymmärrystä ja
kiinnostusta taidelajia kohtaan. Toisinaan
taas alustus tarjosi hyvän mahdollisuuden
harjoitella toimittajan perustyötä - kaivau-
tumista taidejargonin, tiedotusmateriaa-
lin tai tieteellisen termistön alle, jotta voi-
daan selvittää, mistä oikeasti on kysymys.
Kurssin ohjelma oli erittäin tiivis, sillä
sen haluttiin tarjoavan kattava ja syvälle
Kulttuurijournalismia
kriisin varjossa
Kulttuurirahaston syksyllä 2013 järjestämä kulttuurijournalismin
mestarikurssi oli mittava panostus parempaan kulttuurijournalismiin.
20 toimittajaa, viisi kuukautta ja puoli miljoonaa euroa.
”Olennaista on se, miten hyvin toimittajat
osaavat luoda kiehtovia sisältöjä, joita
ilman yleisö ei tule toimeen.”
