kulttuuritoiminta
20
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2012–2013
Kielikoulutusta kotiäideille
E
spoon kaupungin Vanhemmat mu-
kaan -osahankkeessa kehitettiin
malleja pienten lasten vanhempi-
en kotouttamiseen pääkaupunkiseudulla.
Espoon kaupungin suomen kielen kurs-
seille haki noin 200 maahanmuuttajavan-
hempaa. Kahden vuoden aikana toteutet-
tiin 12 kotoutumista edistävää kielikurs-
sia. Opiskelupaikkoja oli 120. Kurssilaiset
saivat myös tietoa suomalaisesta yhteis-
kunnasta ja sen palveluista. Heidän lap-
sensa saivat kosketuksen suomenkieli-
seen ympäristöön ja valmiuksia päiväko-
tiin siirtymiseen.
ESPOON
kaupungin työväenopiston pro-
jektikoordinaattori
Heli Mäkeläinen
koordinoi Vanhemmat mukaan -hanket-
ta ja toimi opettajana kielikursseilla.
– Erityistä tässä kokeiluhankkeessa oli
kielikoulutuksen tavoitteellisuus. Kartoi-
timme aluksi hakijoiden kielitaitotason ja
sijoitimme kursseille valitut tasoaan vas-
taaviin ryhmiin. Tämä osoittautui hyväk-
si ratkaisuksi. Ryhmät opiskelivat kaksi
kertaa viikossa aamupäivisin kolme op-
pituntia kerrallaan. Toiminnallisilla tun-
neilla suomea opittiin yhteisen tekemi-
sen kautta. Opiskelu omassa tasoryhmäs-
sä motivoi ja tuotti hyviä tuloksia. Alkeis-
ryhmissä monet oppivat vuoden aikana lu-
kemaan ja kirjoittamaan. Kun kysyimme
opiskelijoilta jälkeenpäin opetuksen vaiku-
tuksista, yli 80 prosenttia vastaajista ker-
toi puhuvansa suomea enemmän kuin ai-
kaisemmin. Monet hakeutuivat myöhem-
min työvoimapoliittiseen koulutukseen
TE-toimiston kautta.
LASTENHOIDON
järjestäminen oli Mäke-
läisen mukaan ensimmäinen kielikoulu-
tuksen onnistumisen edellytys. Kymme-
nessä ryhmässä lapset leikkivät tehtävään
perehdytettyjen hoitajien kanssa toisessa
huoneessa oppituntien aikana. Kahdes-
sa äiti–vauva-ryhmässä lapset olivat äi-
tien mukana luokassa. Espoon kaupun-
gin varhaiskasvattajat toimivat hankkeen
asiantuntijoina.
– Äitien kielitaito edistää koko per-
heen kotoutumista ja myöhemmin lasten
suoriutumista päivähoidossa, koulussa ja
opinnoissa. Näimme, miten erilaisissa elä-
mäntilanteissa maahanmuuttajavanhem-
mat ovat. Osallisena Suomessa -hankkees-
sa tähdättiin heikossa asemassa olevien tu-
kemiseen. Itselleni oli kasvattavaa huoma-
ta, että heikossa asemassa eivät ole vain
köyhät perheet. Yksikään maahanmuut-
taja ei ole vahvoilla, ellei hän osaa maan
kieltä. Lapset oppivat uuden kielen var-
hain ja usein paremmin kuin vanhempan-
sa. Jos toinen vanhemmista on suomalai-
nen, puolisonkin pitäisi pystyä kommuni-
koimaan suomeksi suvun ja ympäristön
kanssa. Tarpeita on monenlaisia. Kurssi-
laisista vain harva on muuttanut Suomeen
pakolaisena, Mäkeläinen sanoo.
– Hankkeen toteuttamiseen oli saatava
pätevää henkilöstöä sekä opetukseen sopi-
vat ja lapsille turvalliset tilat. Se vaati pon-
nistuksia ja yhteistyöhalua, ja tuotti hyviä
tuloksia. Tunsin tekeväni tärkeää työtä.
MAAHANMUUTTAJAPERHEIDEN
vanhem-
mille räätälöity kielikoulutus ja sen mah-
dollistava lastenhoitoapu on otettu mu-
kaan Espoon lasten ja nuorten hyvin-
vointisuunnitelman keskeisiin palvelui-
hin. Espoon kaupunki järjestää lukuvuon-
na 2013–2014 suomen kielen tasokursse-
ja kotiäideille yhteistyössä työväenopis-
ton, suomenkielisen varhaiskasvatuksen
ja Olarin seurakunnan kanssa.
Opiskelu tasoryhmissä
motivoi maahanmuuttajaäitejä
uuden kielen oppimiseen.
Alina Niukkanen opettaa
Yuan Shuxiania Espoossa.
