Taloustieteilijä Matti Pohjola
”Taloudellisen kasvun ja inhimillisen
hyvinvoinnin tutkimisesta”
Suomentaja Oili Suominen
”Kulttuurin tulkille, lukijan
ja kirjailijan luottosuomentajalle”
Oili Suominen
(s. 1941) on ollut jo
vuosikymmenten ajan suomentajien
terävintä kärkeä. Hän aloitti kääntä-
misen vuonna 1965 pääkielenään sak-
sa, josta hän on suomentanut useita
vaikeita, lähes mahdottomina pidetty-
jä teoksia. Hänen kääntämiään kirjai-
lijoita ovat Günter Grass, W.G. Sebald,
Christa Wolf ja Siegfried Lenz. Ruotsis-
ta hän on suomentanut muun muassa
Bo Carpelania, Kerstin Ekmania, Tove
Janssonia ja Christer Kihlmania.
Käännöstyönsä lisäksi Oili Suomi-
nen on jakanut pyyteettömästi osaa-
mistaan nuorempien kollegojen kes-
kuuteen ja kantanut väsymättä huolta
suomennoskirjallisuuden tason se-
kä suomentajien työskentelyolojen ja
-mahdollisuuksien puolesta.
Oili Suominen mainitaan usein
Günter Grassin luottosuomentajana.
Yhtä hyvin häntä voisi kutsua kaik-
kien suomalaisten lukijoiden luotto-
suomentajaksi. Suomentajan työ on
luottamustyötä sekä kirjailijan että
lukijoiden suuntaan, ja tällä vaatival-
la saralla Oili Suominen on onnistunut
kirja toisensa jälkeen erinomaisesti.
Oili Suominen on ollut Valtion kir-
jallisuustoimikunnan jäsen ja Suomen
kielen lautakunnan jäsen. Hänelle on
myönnetty Mikael Agricola -palkinto
(1981), kirjallisuuden valtionpalkinto
(neljä kertaa, viimeksi Sebaldin Aus-
terlitzin suomennoksesta 2003), sekä
Pro Finlandia -mitali (1999).
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun
taloustieteen professori
Matti Pohjo-
la
(s. 1950) suoritti taloustieteen pe-
rustutkintonsa Tampereen yliopistossa
ja väitteli tohtoriksi Cambridgen yli-
opistosta vuonna 1981. Ennen tuloaan
Helsingin kauppakorkeakouluun pro-
fessoriksi vuonna 1992 hän työsken-
teli Palkansaajien Tutkimuslaitoksessa,
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa
sekä WIDER-tutkimuslaitoksen tutki-
muspäällikkönä ja varajohtajana.
Matti Pohjolan tieteellinen tuotanto
on keskittynyt talouden kasvuun liit-
tyviin kysymyksiin. Väitöskirjassaan
hän pohti talouskasvua matemaatti-
sen kaaosteorian näkökulmasta, mutta
siirtyi sen jälkeen tutkimaan kasvun
yhteiskunnallisia edellytyksiä. Peliteo-
rioiden avulla hän tutki mm. Pohjois-
maisen yhteiskuntamallin toimivuut-
ta ja pitkän ajan kestävyyttä, kasvun
haittavaikutuksia sekä happosateita
aiheuttavia rikkipäästöjä.
1990-luvun alun laman seuraukse-
na Matti Pohjola alkoi tutkia yleisem-
min tuottavuuden kasvun taustalla
olevia tekijöitä ja erityisesti tietotek-
niikan kehittymisen taloudellisia vai-
kutuksia. Tämä johti hänet selvittä-
mään myös sähkön merkitystä Suomen
talouden pitkän ajan kehitykselle. Vii-
me vuosina Matti Pohjola on alkanut
selvittää myös taloudellisen kasvun
ja hyvinvoinnin välistä suhdetta. Hän
oli hiljattain jäsen pääministeri
Mat-
ti Vanhasen
asettamassa työryhmäs-
sä, jonka tehtävänä oli laatia mittareita
inhimillisen hyvinvoinnin ja ympäris-
tön tilan mittaamiseen bruttokansan-
tuotteen rinnalle.
21
