koska halusin olla mukana syvän ta-
son keskustelussa Euroopasta nuorten
näkökulmasta, varsinkin nyt, kun ko-
ko EU on kriisissä, hän toteaa.
Mitä tapahtuu Brysselissä?
Viime syyskuussa 25 eurooppalai-
sen nuoren ryhmä kokoontui viikok-
si Brysseliin, jossa he saivat kuulla
eurooppalaisten päättäjien näkemyk-
siä EU:sta. Viikon teemoina olivat EU:n
ulkopolitiikka, eurokriisi, sekä ympä-
ristö ja ilmastonmuutoksen vastainen
työ. Konkreettiset teemat antoivat nuo-
rille täydellisemmän kuvan EU:sta ja
eurooppalaisesta yhteistyöstä, kuin
mitä pelkkä keskustelu eurokriisistä
olisi antanut. Eemeli Isoahon mukaan
yksi mielenkiintoisimmista asioista
Brysselin viikolla oli tilaisuus nähdä
paikan päällä, mikä kuva Brysselissä
luodaan EU:sta ja muusta Euroopasta.
- Kun on itsekin seurannut ulko-
mailta käsin suomalaista mediaa ja sit-
ten myös paikallista mediaa esimerkiksi
Yhdysvalloissa, saa siellä aivan erilai-
sen kuvan Euroopasta sekä eurooppa-
laisesta yhteistyöstä ja politiikasta.
Ensimmäisen vuoden aikana Futu-
reLab on hakenut oikeaa muotoa toi-
minnalleen. Aktiivisin ja näkyvin osa
ovat nuorten blogikirjoitukset hank-
keen kotisivuilla. Lisäksi nuoret kes-
kustelevat ja jakavat aiheeseen liitty-
viä artikkeleita myös ryhmän omalla
Facebook-sivustolla.
Maaliskuussa 2012 ryhmä kokoon-
tuu jälleen Brysseliin, jossa keskus-
tellaan muun muassa yhteisestä EU-
passista ja Euroopan tulevaisuudesta
kriisin jälkeen. Median ja kansalais-
ten skeptisyydestä huolimatta nuoret
jaksavat uskoa, että tästäkin kriisistä
selvitään. Isoaho sanookin, että EU-
skeptisyys on aina noussut hetkellises-
ti jokaisen kriisin aikana, mutta silti
hän optimistisena realistina uskoo, et-
tä EU-maiden lähestyminen on väistä-
mätöntä ja yhdistymistä tulee tapahtu-
maan jatkossakin.
– EU:ta on sanottu suurimmak-
si rauhanprojektiksi ihmiskunnan his-
toriassa, ja toivoisinkin, että alkupe-
räistä syytä Euroopan yhdistymiselle
ei unohdettaisi, Saila Huusko toteaa ja
huomauttaa, että koko EU perustettiin
aikoinaan siksi, että vältettäisiin uusi
sota Euroopan kansojen välillä. Nuoret
haluavatkin muistuttaa, että EU ei ole
yhtä kuin euro ja siihen liittyvät kriisit.
Eurooppa on kaikkien sen kansalaisten
yhteinen hanke, johon täytyy jaksaa
uskoa myös heikompina aikoina.
l
Tietämisen filosofinen ongelma ja piirteitä unen fysio-
logiasta - muun muassa näitä mielenkiintoisia aiheita
käsiteltiin Suomen Kulttuurirahaston vuosijuhlapu-
heissa vuonna 1962.
Kulttuurirahaston viime vuonna päätökseen saatu
K3-hanke kertoo rahaston halusta tukea suomalaista
rakentamista ja sen kestävää kehitystä, mutta tämä
aihe oli ajankohtainen jo 50 vuotta sitten. Valtiot. kan-
didaatti
Eero Heikkoselle
myönnettiin vuonna 1962
stipendi Suomen asuntotuotannon kehitystä koske-
vaan tutkimukseen.
Kyseisenä vuonna näyttelijöiden ja muusikoiden
opintomatkoja tuettiin runsaasti. Komisario Palmu
-rooleistaan tunnettu näyttelijä
Joel Rinne
ja mm.
Syntipukki-elokuvassa ja tv-sarja Hanskissa näytellyt
Hannes Häyrinen
saivat kumpikin 300 000 markan
stipendin ulkomaiseen opintomatkaan. Myös näyttelijä
Seela Virtanen
- myöhemmin paremmin tunnettu
nimellä Seela Sella - sai 150 000 markan opintoapu-
rahan Englantiin tehtävää opintomatkaa varten. Vielä
avokätisemmin tuettiin kapellimestari
Jorma Panulaa
,
joka sai opintomatkaa varten 400 000 markkaa.
Suomen Kulttuurirahasto
50 vuotta sitten
TEKSTI Anna Bui
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto käynnisti
syksyllä 2011 kolmivuotisen KULTA-hankkeen, jossa koulute-
taan taiteilijoita tarjoamaan kulttuuripalveluja ikäihmisille ja
tuetaan vanhusten hoiva- ja hoitoalan laitoksia kulttuuritoi-
minnan järjestämiseen.
Osa hanketta on viidentoista ammattitaiteilijan muo-
dostama Kultaverkosto. Taiteilijat työskentelevät eri puolilla
Etelä-Savon maakuntaa edustaen useita taiteenaloja. He
tarjoavat kulttuuripalveluja laitoksissa tai kotona asuville, eri
kuntoisille ikäihmisille. Palvelut voivat olla esimerkiksi taide-
työpajoja, yhteisöllistä taidetoimintaa tai valmiita esityksiä.
Kultaverkosto toteutetaan yhdessä Etelä-Savon taidetoimi-
kunnan kanssa.
Kohtauspaikaksi sekä taiteen tekijöille että kulttuuri- ja
taidepalveluja tarvitseville on avattu verkkosivusto
Kaikki Kultaverkostoon kuuluvat ete-
läsavolaiset taiteilijat esittäytyvät ja kertovat siellä ikäihmisille
suunnatuista kulttuuripalveluistaan. Sivusto toimii myös uutis-
foorumina KULTA-hankkeen etenemisestä kiinnostuneille.
Etelä-Savon Kultaverkoston verkkosivut avattiin
13
