ja näytteiden ottamisesta. Reliikki-
en suojaksi käärityt kauniit silkkiset
kankaat on tehty taidokkaasti. Ne ker-
tovat keskiajan luksuskaupasta. Arpo-
nen ihmettelee, onko ompelijoilla ollut
poikkeuksellisen tarkka lähinäkö. Ko-
koelmaan kuuluu 1300-luvun ylhäisön
vaate, jonka kudonnassa on käytetty
punaista ja vihreää. Tiukka vekitys on
ommeltu sinivalkoisella langalla.
– Tulivatko kankaat Italiasta, Lä-
hi-idästä, Silkkitieltä? Näkyykö niissä,
milloin eri tekstiilit valtasivat markki-
noita? Arponen pohtii. Isotooppitutki-
musten avulla päästään tekstiilien al-
kuperän jäljille.
Arponen sai kokea ainutlaatuisen
elämyksen avatessaan vahaa sisältä-
vää nyyttiä. Siitä levisi ihana kuk-
kaistuoksu, joka oli säilynyt raikkaa-
na 1300-luvulta saakka.
Ilman käärettä on säilynyt kal-
lo, kallon osia, kokonaisia luita, luun-
kappaleita ja luunsiruja. Näiden lisäksi
on tallella erilaisia kangasfragmentte-
ja, sinettivahankappaleita, puunsiru-
ja, kauran tähkiä ja siemeniä sekä yksi
keskiaikainen raha, ilmeisesti uhrilah-
ja. Kaikki tutkitaan. Esimerkiksi sine-
teistä voidaan selvittää, missä ja mikä
mehiläislaji on tuottanut niissä käyte-
tyn mehiläisvahan.
– Suuremmat luut löytyivät keski-
aikaisen sakariston umpeen muuratus-
ta komerosta vuonna 1924, kun tuo-
miokirkkoa restauroitiin. Pyhimysten
nimillä merkityt nyytit ja lukuisia ni-
meämättömiä ja tunnistamattomia py-
häinjäännöksiä on säilynyt Autuaan
Hemmingin puisen pyhäinjäännössäi-
liön alemmassa arkussa. Huolellisesta
säilyttämisestä voidaan päätellä, et-
tä Turun tuomiokirkon reliikkejä on
syystä tai toisesta aina arvostettu.
Mitä pääkallo kertoo?
Salaisesta komerosta löytynyt pääkallo
voisi ikänsä puolesta kuulua vaikkapa
Ruotsin kuningas Eerikille tai englan-
tilaiselle piispa Henrikille. Alustavan
radiohiiliajoituksen mukaan se on noin
vuodelta 1160. Kallossa ei ole ulkoisen
väkivallan merkkejä. Tutkimukset jat-
kuvat DNA- ja isotooppimenetelmillä.
Uusiutuvaan luuhun kertyy isotoop-
peja sen alueen pohjavedestä, jota ih-
minen on juonut. Niiden analyysi voi
paljastaa, onko hän asunut Suomessa
elämänsä lopussa. Kalloon todennäköi-
sesti kuuluvista nikamista on veistet-
ty paloja. Arponen arvioi, että niitä on
saatettu jakaa pyhäinjäännöksiksi esi-
merkiksi Uppsalaan tai Trondheimiin.
Vielä ei tiedetä, kuuluvatko kallo ja
kankaaseen kääritty alaleuan luu sa-
malle henkilölle. Isotoopit rekisteröivät
hampaisiin vain lapsuuden asuinpai-
kan. Nähtäväksi jää, löytyykö alaleuan
hampaista tai reliikkikokoelmaan kuu-
luvista irtohampaista merkkejä Eng-
lannin kalkkipitoisesta vedestä.
Kiviaines Suomen
ulkopuolelta
Turun tuomiokirkon pyhäinjäännösko-
koelmaan kuuluu neljä läpimitoiltaan
5-15 mm reliikkikiveä. Suurin, ham-
masainekselta näyttävä tunnetaan ni-
mellä
Tuntemattoman reliikki
. Mui-
ta kutsutaan
Getsemanen
kiviksi, sillä
Suomen piispa Maunu Tavastin arvel-
laan tuoneen ne pyhiinvaellusmatkal-
taan Palestiinasta. Reliikin sanotaan
olevan samaa kiveä, jonka ääressä Jee-
sus rukoili ja vuodatti hikeään.
Kivet tutkittiin Geologian tutkimus-
keskuksen laboratoriossa vuonna 2009.
Ne osoittautuivat kalkkikiveksi, jota ta-
vataan yleisesti Keski- ja Etelä-Euroo-
passa. Mikrofossiileiksi tunnistettavia
mikrorakenteita ei löytynyt, joten kivi-
aineksen geologinen kerrostumisikä jää
avoimeksi. Kivien pinnalla on hopeaa ja
kultaa viiruina ja hiertyminä, pienim-
missä myös tinaa. Kullan puhtaus vas-
taa keskiajan puhdaskullan koostumus-
ta noin 1000-luvulla.
– Oletus Getsemanesta on johdon-
mukainen, mutta emme saaneet sii-
tä todellista näyttöä. Kiviä on saatet-
tu säilyttää jossain historian vaiheessa
jalometalliastiassa. Tinajäämät voivat
selittyä hopeapitoisen tinalangan käy-
töstä, Taavitsainen sanoo.
Projekti on laajentunut tutkimus-
ryhmän aloitteesta Tallinnan kaupun-
ginmuseoon. Tutkimusaineistoon on
liitetty Viron ainoat toistaiseksi tun-
netut viisi reliikkiä, jotka löytyivät Pi-
ritan luostarin raunioiden arkeologisis-
ta kaivauksista 1970-luvun lopulla.
– Tarkoituksemme on julkaista ai-
kanaan kirja projektin tuloksista ja
saattaa tuomiokirkon reliikit ensi ker-
taa yleisön nähtäville. Pyhäinjäännök-
set kiinnostavat nyt tutkijoita kovas-
ti eri puolilla maailmaa. Olen pitänyt
esitelmiä muun muassa uskontotietei-
lijöille, ja esittelimme projektin viime
vuonna Visbyssä kirkkoarkeologian se-
minaarissa. Työstämme säteilee tiedol-
lista lisää moniin suuntiin. Opimme it-
sekin uutta joka päivä.
l
Professori Jussi-Pekka Taavitsai-
nen sai 100 000 euron apurahan
27.2.2011 Huhtamäen rahastosta
Turun tuomiokirkon keskiaikaisia
pyhäinjäännöksiä käsittelevään
tutkimukseen.
w
Kuuluiko tämä kalotti Pyhälle
Birgitalle? Jussi-Pekka Taavitsaisen
työpari, konservaattori Aki Arponen
vastaa tekstiiliarkeologisista
”kaivauksista” ja näytteiden
ottamisesta.
26
