äki, kurala
Suomen sydän -reitti kulkee ohi Virnamäen ke-
istimäen polttokenttäkalmiston ja Kuralan Kylämäen, jonne
poiketa kesäisin Kampiförillä. Paikoilla yhä kasvavat muinais-
uten sikoangervo ja ahdekaura, ovat auttaneet arkeologeja
uinpaikkojen etsinnässä.
9. vanha ravattulantie
Aurajoen vieressä Kaarinan Ravattulassa
asuttiin jo rautakaudella. Ravattulan liikekeskuksen toisella puolella
kohoaa iso mäki, Muikunvuori, jolle kiipesivät jo kivikauden ihmiset.
Alueen perinnemaisemassa näkyy niin peltoja, niittyjä kuin ketojakin
ja reitillä saattaa nähdä myös alueella viihtyviä monia luonnonvaraisia
eläimiä.
10. kalmiStojen kieterinmäki (keetterinmäki)
Aurajoen vir-
taukseen vaikuttavat vuodenaikojen mukaan sateet ja lumi. Vuodenai-
koja seuraavat myös joen varressa pesivät monet Lounais-Suomessa
muuten harvinaiset linnut. Joen ylittävän riippusillan läheisyydessä oleva
Kieterinmäki on muinaismuistoaluetta, ja mäen päällä on kaksi pronssi-
kautista hautaröykkiötä.
11.härkätie,yStävänPolunPortaat
Härkätie johti jo esihistoriallisella ajal-
la kiemuraisena polkuna Turusta Hä-
meeseen. Härkätien varrella Liedossa
seisoo vanha linnavuori. Se on maan-
kohoamisen takia noussut saaristosta
mantereelle, keskelle vaurainta suo-
malaista viljelyaluetta. Viljellyt pellot ja
maanviljelijöitten asumukset pitävät yhä
yllä vanhaa kulttuurimaisemaa.
12. va
Lied
(Vanh
on re
te. Va
aateli
kyisin
museo
semin
na. Si
ikivanh
kuten k
sydän
la. Voit
myös tä
mukana olevat
organiSaatiot:
Varsinais-Suomen
Kulttuurirahasto,
Turun Yliopistosäätiö,
Turun yliopisto,
Liedon Vanhalinna,
Turun kaupunki/
Kulttuurikuntoilun
keskuspuisto.
Kasvattava vuosi 2011
Kesän mentyä Turun Euroopan kult-
tuuripääkaupunkivuotta on ehtinyt
kulua jo pitkälle. Sekä Paula Sjöblom
että Pekka Kanervisto ovat sitä miel-
tä, että vuosi on onnistunut loistavasti
ja jopa yli odotusten. Kulttuuritapah-
tumia on riittänyt joka päivälle ja joka
makuun. Ongelmana on ollut lähinnä
runsaudenpula, sillä nähtävää on ollut
niin paljon.
− Mielestäni kulttuuripääkaupun-
kivuosi on jotenkin tuulettanut ja
avannut kaupunkia. Nyt kun olemme
nähneet paljon uutta ja yllätyksellis-
tä, olemme ehkä oppinet vaatimaan si-
tä vastaisuudessakin. Sillä tavalla tä-
mä on kasvattava vuosi, Paula Sjöblom
miettii.
Hänestä vuoden suurimpia saavu-
tuksia heijastaa tapa, jolla kulttuurista
puhutaan tai vaikka kirjoitetaan leh-
tien yleisönosastoilla. Ennen vuoden
alkua moitittiin koko kulttuuripää-
kaupunkihanketta, ”koska nekin rahat
voitaisiin käyttää vanhustenhuoltoon”.
− Olemme pohtineet hoitokunnassa,
että näitä asioita ei enää aseteta vas-
takkain. Pikemminkin puheissa ja kir-
joituksissa on se sävy, että koska me
olemme kulttuuripääkaupunki, niin
kyllä meillä pitäisi vanhustenhuollon-
kin olla kunnossa.
l
Testihenkilömme, keskisarjan
kuntoilija ja kulttuurinkuluttaja,
patikoi Suomen sydämen ja poimi
sieltä nämä pikkupalat:
• Turussa kasvaa vielä Pietari
Kalmin istuttama tammi.
• Harvinainen karvainen takkukotilo
ja jalanavananopsasiipi.Tuomaan-
puiston hauskoja asukkeja.
• Arkeofyytti tarkoittaa kasvilajia,
joka voi ilmaista hyvin varhaisen
asuinpaikan sijainnin.
• Savipässi on Kupittaan Saven
savijuna, joka kuljetti savea
tiilitehtaalle.
• Turun Halisiin perustettiin 1500-luvulla
Suomen ensimmäinen verkatehdas.
• Liedon Linnavuoren ympäristöstä
löydetyt vanhimmat vehnänjyvät on
ajoitettu 600-700-luvulle.
• Aikansa valtatie, Hämeen Härkätie,
oli keskiajallakin pelkkä kasvillisuu-
desta auki raivattu kiemurainen polku.
• Lähellä Linnavuorta on lähde, jossa
on juotettu KustaaVaasan hevosta.
w
Koroisissa on ollut asutusta
jo rautakaudella, mutta
parhaiten se tunnetaan Suomen
ensimmäisenä kirkollisena
keskuksena.
19
