suomen kulttuurirahasto
4
suomen kulttuurirahaston
vuosikertomus 2012–2013
K
ulunut vuosi oli Kulttuurirahastol-
le numeroiden valossa menestyk-
sekäs. Viimeiset kuusi vuotta ovat
olleet sijoittajille vuoristorataa, mutta Ra-
hasto on sinä aikana jatkanut pitkäjänteistä
vastasyklistä politiikkaansa tukien kulttuu-
ria yli 200 miljoonalla eurolla. Kun myös
sijoitusten tuotto oli jo toisen kerran pe-
räkkäin erinomainen, omaisuuden arvo
nousi jälleen yli 1,1 miljardin euron. Jos
maailmantalous jatkaa hidasta elpymis-
tään, voi Kulttuurirahaston sanoa selvin-
neen taantumasta muun säätiökentän ta-
voin vähin kolhuin. Lihavina vuosina kerä-
tyt puskurit kantoivat laihojen vuosien yli.
Säätiöt toimivat siis kuten niiden pitääkin.
VUODEN
aikana saatujen testamenttien ja
lahjoitusten summa nousi 16 miljoonaan
euroon, mikä on Kulttuurirahaston histori-
an parhaita tuloksia. Lahjoitustenmerkitys
on vielä rahallista arvoaan suurempi, sillä
ne kytkevät Rahaston eläväksi osaksi yh-
teiskuntaa. Niiden ehtyminen olisi merk-
ki siitä, ettei työmme enää ole laajemmas-
sa mielessä relevanttia. Nyt taas lahjoitta-
jat antavat poliittisenkin viestin, että sää-
tiöillä on suomalaisten tuki ja kannatus.
Kulttuurirahaston tarpeellisuutta osoit-
taa myös se, että hakemusten määrä ylsi
ennätykseen. Niitä tuli keskusrahastoon
ja maakuntarahastoihin yhteensä lähes
17 000. Apurahojen kokoa on jo pitkään
kasvatettu, jolloin niiden saaminen on tul-
lut yhä vaikeammaksi: viime vuonna apu-
rahoja myönnettiin noin 2 000 eli joka yh-
deksännelle hakijalle.
VAIKKA
tuemme ensi sijassa yksityisiä tut-
kijoita ja taiteilijoita, suurimmat apurahat
kohdistuivat laajempiin päämääriin. Niitä
olivat esimerkiksi Tanssin talon perusta-
minen, nykysirkus, musiikin nuorisokou-
lutus sekä saamen kielen elvytys. Näissä
hankkeissa on jo kyse strategisesta rahoi-
tuksesta, sillä niihin on myönnetty varhai-
lemaan kulttuurijournalismin tulevaisuu-
desta. Sitä varjostavat osin samat ongel-
mat kuin media-alaa yleensäkin: ihmisten
ajankäytön hajaantuminen, tulopohjan ka-
ventuminen sekä säästöpaineista seuraava
aikapula. Osittain kyse on kulttuurin omi-
naislaadusta – siihen intohimoisesti suh-
tautuvan toimittajan on vaikea asettua ta-
vallisen lukijan asemaan. Tästäkin olem-
me kurssilla puhuneet.
VUONNA
2014 tulee kuluneeksi 75 vuot-
ta siitä, kun Kulttuurirahasto perustettiin
lähes 200 000 suomalaisen lahjoittamilla
varoilla. Siitä kertova kampanja levittäy-
tyy keväällä niin verkkoon, kaduille kuin
sanomalehtien sivuille. Kampanjan suun-
nittelun yhteydessä huomasimme, kuin-
ka vaikeaa on tiivistää Rahaston merki-
tystä sellaiseen lyhyeen viestiin, jolla ny-
kyisin herätetään kiireisten ihmisten huo-
mio. Emme ole yhden asian liike emmekä
markkinoi vain yhtä tuotetta.
Koko kansaa edustavan rahaston ole-
mus perustuu laaja-alaisuuteen, moniar-
voisuuteen ja erilaisten intressien ymmär-
tämiseen. Se ei sulje pois sen enempää
marginaalisia kuin yleisemmin puhutte-
levia kulttuurin muotoja. Kuten syksyllä
2013 tilaamamme suuri kyselytutkimus
osoitti, yli kaksi miljoonaa suomalaista pi-
tää kulttuurilaitosten tarjontaa tärkeänä
hyvinvoinnilleen. Ihmiset ymmärtävät tai-
teen tehtävät hyvin laajasti tulkiten, eikä
kulttuuriharrastus ole juuri riippuvainen
tulotasosta. Tutkimus todisti, ettei korke-
akaan kulttuuri ole eliitin asia vaan kos-
kettaa kaikenlaisia suomalaisia, jos heille
annetaan siihen mahdollisuus. Sitä Kult-
tuurirahasto haluaa edelleenkin edistää.
Antti Arjava
sessa vaiheessa niin huomattavia toistu-
via apurahoja, että ne ovat sysänneet koko
toiminnan vauhtiin ja vetäneet perässään
myös julkisen huomion ja tuen.
Useat itse käynnistetyt hankkeet ovat
jatkuneet ja ilmentävät Kulttuurirahaston
parantumatonta kiinnostusta lähes kaik-
keen, mikä liikkuu ja näyttää kulttuuril-
ta. Maahanmuuttajien kielikoulutusta te-
hostava laaja kokeiluohjelma Osallisena
Suomessa saatiin päätökseen, ja nyt sen
tuloksia arvioidaan yhdessä ministeriöi-
den, Kuntaliiton ja Svenska kulturfonde-
nin kanssa. Vähemmistönkielisen varhais-
kasvatuksen tukea jatketaan sinnikkääs-
ti Venäjän eri alueilla: tällä hetkellä siel-
lä toimii jo arviolta kolmekymmentä suo-
malais-ugrilaista kielipesää. Helsingin de-
signpääkaupunkivuoteen liittyvä Muotoil-
lut ratkaisut 2012 -ohjelma keräsi kiitosta
yhtenä vuoden onnistuneimmista ja käyn-
nisti parannushankkeita niinkin erilaisiin
pulmiin kuin poliisiauton työtilat ja kou-
luruokailun organisointi.
KOSKA
Kulttuurirahastolla on runsaas-
ti maataloutta tukevia nimikkorahasto-
ja, huomiomme on jo parin vuoden ajan
kiinnittynyt maatalouden ravinnepääs-
töihin ja niiden osuuteen vesistöjen rehe-
vöitymisessä. WWF:ää on autettu rakenta-
maan ravinnevirtaa patoavia kosteikkoja
ja Baltic Sea Action Groupia tuettu maati-
lojen ympäristöneuvonnassa. Yhdessä Sit-
ran kanssa Kulttuurirahasto rahoitti tutki-
muksen, joka osoitti biokaasun olevan lii-
ketaloudellisesti kannattavaa liikennepolt-
toaineena. Tavoitteena on ohjata kaupun-
kijäte ja peltobiomassa raskaan liikenteen
käyttöön. Turun kaupunki on raportin pe-
rusteella tehnyt lokakuussa 2013 ensim-
mäisiä päätöksiä tähän suuntaan.
Kulttuurijournalismin mestarikurssi
alkoi elokuussa kooten kaksikymmentä
toimittajaa viideksi kuukaudeksi tutus-
tumaan eri taiteenaloihin sekä keskuste-
Yliasiamiehen katsaus
Sijoitusten tuotto oli erinomainen ja talous tasapainossa.
Strategiset hankkeet jatkuivat. Juhlavuoden alkaessa Kulttuurirahasto
on kaikenlaisten kulttuurin ystävien puolestapuhuja.
