Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa maakuntarahaston 55. vuosijuhlassa Savonlinnassa keskiviikkona 17.5.

Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 356 hakemusta. Apurahoja myönnettiin 52 ja palkintoja kaksi. Lisäksi maakuntarahasto varasi neljään myöhemmin jaettavaan Rantasalmi-opintostipendiin yhteensä 3 500 euroa. Etelä-Savon rahaston 10 000 euron kulttuuripalkinnon sai kulttuuritoimittaja, fil. maisteri Riitta-Leena Lempinen-Vesa. Rantasalmi-palkinto 20 000 euroa luovutettiin puolestaan sisustusarkkitehti, muotoilija Tapio Anttilalle. Maakunnallinen 40 000 euron Kärkihankeapuraha myönnettiin GalleriArille. Vuoden 2017 apurahakierroksen kokonaisjako oli yhteensä 653 000 euroa.

Taiteen osuus apurahoista oli 64 % ja tieteen 35 %. Taiteen aloista eniten tukea saivat kuvataiteet (27 %), muotoilu ja taidekäsityö (18 %) sekä näyttämötaiteet (17 %). Tieteen apurahoja jaettiin eniten luonnontieteille (21 %), lääketieteelle (18 %) sekä humanistisille tieteille (17 %). Tänä vuonna naiset ja miehet saivat apurahoja tasaväkisesti, naisten osuus oli 51 % ja miesten 50 %. Kilpailu apurahoista oli jälleen kova, hakemusten läpimenoprosentti oli n. 14 %. Apurahojen keskisuuruus jatkaa kasvamistaan ollen nyt noin 12 000 euroa. Summa on noin 1 000 euroa vuoden 2016 keskijakoa suurempi.

Ilmaisukilpailu maakunnan nuorille

Suomen 75-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettiin nuorisolle kirjoituskilpailu, jonka tarkoituksena oli kuulla nuorten ajatuksia itsenäisyydestä ja sen merkityksestä. Kilpailuun osallistui 900 000 koululaista ja opiskelijaa. Tekstit arvioitiin ja parhaat palkittiin. Koko aineistosta valittiin parhaimmat tekstit julkaistavaksi kirjassa ”Juhlavuoden itsenäisyysaineita. Sata parasta, sata hupaisinta”. Kirjan on toimittanut Seppo Heikki Salonen.

Aikaa on kulunut 25 vuotta ja maailma muuttunut monin eri tavoin. Mitä eteläsavolainen nuoriso tällä hetkellä ajattelee itsenäisyydestä ja sen merkityksestä? Koska viime vuosien muuttovirrat ja kansainvälistyminen ovat rikastaneet myös Etelä-Savon kulttuuria, on aiheellista kysyä, mitä maakunnassa asuvat maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijanuoret ajattelevat uuden asuinmaansa itsenäisyydestä ja sen merkityksestä itselleen? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Etelä-Savon rahaston käynnistämässä, maakunnan nuorisolle suunnatussa ja kirjoituskilpailusta ilmaisukilpailuun laajennetussa hankkeessa.

Ilmaisukilpailu toteutetaan Etelä-Savon kirjastojen yhteisen Lukukiri-hankkeen yhteydessä. Maakuntarahaston hankkeen toteuttaa ja yhteistyötä Lukukiri-hankkeen kanssa koordinoi Mikkelin Kaupunginkirjasto ja sen kummina toimii Mikkelin Poikateatteri. Hankkeen valmistelutyöt ovat jo käynnistyneet ja kilpailu avataan syksyllä 2017. Osallistumistavoista, sarjoista ja palkinnoista tiedotetaan tarkemmin vuoden 2017 aikana hankevalmistelujen edetessä.

Kärkihankkeena taidetta ja juniorijääkiekkoa yhdistävä hanke

GalleriArin taidetta ja jääkiekkoa yhdistävä hanke tarjoaa jääkiekkoa harrastaville nuorille uuden tavan tutustua taiteeseen sekä mahdollisuuden yhdistää nämä kaksi harrastusta. Lisäksi yhteistyö taiteen opettajan, jääkiekkovalmentajan ja nuorten välillä osoittaa käytännössä, että kulttuurin harrastaminen on
yhtä arvokasta kuin fyysinen, kuntoa kohottava harrastaminen. Kulttuuri ja urheilu eivät ole toisiaan poissulkevia nuorten harrastevalikoimassa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä taiteen ammattilaisten ja Mikkelin Juniori-Jukureiden kanssa. Lähes 400 nuorelle (8–18 v) järjestetään valokuvauksen, maalauksen ja kuvanveiston työpajoja, joiden ohjaajina toimivat taiteen ammattilaiset yhdessä Juniori-Jukureiden valmentajien kanssa. Koska oppiminen tapahtuu parhaiten esimerkin kautta, myös valmentaja osallistuu työpajojen taiteelliseen työskentelyyn. Valmentajan hyväksyvä läsnäolo ja tekemisen kautta saatu onnistumisen tunne yhdessä joukkuetovereiden kanssa vahvistavat nuoren myönteisiä kokemuksia taiteen ja urheilun yhdistämisestä.

Runsaasti kokovuotisia ja puolivuotisia työskentelyapurahoja

Kokovuotisia henkilökohtaiseen työskentelyyn tarkoitettuja apurahoja myönnettiin yhdeksän, kuusi tieteelle ja kolme taiteelle. Taiteen kokovuotisen apurahan saivat kuvatait. maisteri Emma Ainala, muotoilija AMK Riikka Kaartilanmäki ja fil. maisteri Maria Kuutti. Tieteen apurahoja jaettiin sekä väitöskirjatyöhön että väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Aiheiltaan tutkimushankkeet olivat monipuolisia ja kiinnostavia. Apurahan saivat lääket. lis. Kati Auvinen, fil. maisteri Riikka Levänen, oikeust. tohtori Jyri Paasonen, kasvatust. maisteri Eeva Pitkänen, dipl.ins. Alexandr Soroka ja fil. maisteri Reetta Väätäinen.

Kymmenen kuukauden työskentelyapurahan sai soitinrakennusartesaani Keijo Korelin ja yhdeksän kuukauden valtiot. tohtori Janne Poikolainen.

Puolivuotiset työskentelyapurahat jakautuivat 9–3 taiteen hyväksi. Taiteen apurahat menivät äänitaiteilija Lauri Ainalalle, tait. maisteri Olli Jaatiselle, näyttelijä Ismo Kotrolle, kuvataiteilija Markku Laamaselle, kuvanveistäjä Juha Lahtiselle, kuvatait. maisteri Ville Löppöselle, kuvataitelija Susanna Pälviälle, kuvataiteilija Hanna Rädylle sekä kuvatait. maisteri Hanna Vahvaselälle. Tieteen puolella apurahan saivat tekn. kand. Anton Kontunen, fil. maisteri Riikka Platonova ja kasvatust. maisteri Milja Pollari.

 

Lisätiedot:

Etelä-Savon rahaston asiamies Päivikki Eskelinen-Rönkä, etunimi.sukunimi@skr.fi

 

Etelä-Savon rahaston nettisivut

Myönnetyt apurahat