Kirjoittaja on toiminut ennen eläkkeelle siirtymistään mm. MLL Tampereen osasto ry:n toiminnanjohtajana vuosina 1992–2019. Hän on Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistys ry:n jäsen.
Teksti: Kaija Reiman-Salminen
Lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoituksena on turvata lapsen etu. Kyse on ihmisoikeuksista, jotka ovat jakamattomia. Oikeudet muodostavat kokonaisuuden, jossa mikään oikeus ei lähtökohtaisesti ole toista tärkeämpi. Oikeuden loukkaamista ei voi perustella toisella oikeudella.
Yksi lapsen oikeuksista on oikeus kulttuurielämään ja taiteisiin (Lapsen oikeuksien sopimus 31. artikla). Meillä jokaisella on kokemuksia siitä, miten erilaiset kulttuurikokemukset vahvistavat meitä, mahdollistavat sosiaaliset kontaktit, tuottavat iloa ja onnistumisen tunnetta. Luovuus, ajattelu, oppiminen, itsetunto ja niin edelleen. Loputon luettelo siitä, mitä merkityksiä taide ja kulttuuri meille antavat.
Ilahduttavaa on, että lapsille suunnatut kulttuuripalvelut ovat lisääntyneet ja lapset on otettu ei vain kohteeksi, vaan myös aktiivisiksi toimijoiksi taiteen tuottajina ja kulttuuripalveluiden kehittäjinä. On perustettu lastenkulttuurikeskuksia, käynnistetty erilaisia hankkeita ja kehitetty uusia palveluja. Mutta mitä tälle oikeudelle kulttuurielämään ja taiteisiin tapahtuu, kun kohtaamme kriisin, talous taantuu ja kaikesta on karsittava.
Yhtäkkiä elämme keskellä pandemiaa ja sota kolkuttaa naapurissa. Tiedämme, että lasten ja nuorten masentuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet pandemian aikana, kun sosiaalisia kontakteja on rajoitettu ja esimerkiksi harrastuksiin ei ole voinut osallistua. Kuntien talous on tiukalla. Ennaltaehkäisevät palvelut, esimerkiksi vapaa-ajanpalvelut, kulttuuri ja taide, ovat kunnissa ensimmäisten palveluiden joukossa, kun säästökohteita mietitään.
Tiukassa taloudellisessa tilanteessa oikeus taiteeseen ja kulttuurielämään jää helposti muiden oikeuksien varjoon. Toisaalta tiedossamme on, että juuri kulttuuripalveluiden käyttö ja taide eri muodoissaan vaikuttavat kokemukseen hyvästä elämänlaadusta ja vähentävät ahdistuneisuutta ja masennusta.
"Kriisien keskellä tarvitaan kykyä rakentaa ja toteuttaa yhteistyötä eri palveluiden ja eri toimijoiden välillä."
Kriisien keskellä tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Tarvitaan kykyä rakentaa ja toteuttaa yhteistyötä eri palveluiden ja eri toimijoiden välillä. Jotta kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet kulttuuripalveluihin ja taiteeseen, nyt jos koskaan on tilausta erilaisille kulttuuriseteleille ja -läheteille ja uusille, spesifeille taiteen käytön sovelluksille.
Moniin kuntiin on perustettu lasten parlamentteja ja nuorisovaltuustoja. Niiden avulla lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin. Kulttuurirahaston yksi painopiste on lasten ja nuorten kulttuuriharrastus. Olisipa mielenkiintoista, jos Kulttuurirahasto kutsuisi myös lapsia ja nuoria kuulolle miettiessään uusia hankkeita.
Miten nopeasti tapahtuikaan digiloikka työelämässä.
Nyt tarvitaan kulttuuriloikka! Uutta tapaa tuoda kulttuuri ja taide kaikkien ulottuville, osaksi arkea ja hyvinvointia.
Lapsen oikeuksien päivänä: nostetaan lippu salkoon ja annetaan uusien tuulien puhaltaa!
Marraskuun 20. päivänä vietetään lapsen oikeuksien päivää. 1989 YK:n yleiskokous hyväksyi lapsen oikeuksien yleissopimuksen, jonka Suomi ratifioi 1991. Suomalaiseen kalenteriin lapsen oikeuksien päivä vakiintui yleiseksi liputuspäiväksi vuonna 2020.
