Kulttuurirahaston omaisuuden arvo ylitti toimintavuoden aikana ensimmäisen kerran kahden miljardin euron rajan.

Tarkemmat tiedot tilinpäätöksestä ja taseesta löydät täältä.

Positiivisia näkymiä

Kulunut toimintavuosi oli sijoitusmarkkinoilla vahva. Kun vielä vuosi sitten koronatilanne hallitsi taloutta ja näkymä tulevaan oli sumuinen, ovat tunnelmat muuttuneet päinvastaisiksi. Näin nopeaa talouksien kasvukäännettä ei osattu odottaa, mutta toisaalta talouteen on ilmaantunut myös riskejä, joita ei osattu ennakoida.

Suomen Kulttuurirahaston omaisuuden käypä arvo kävi kesällä 2021 yli kahdessa miljardissa. Toimintavuoden päättyessä se oli 1 966 miljoonaa euroa, josta sijoitusvarallisuuden arvo oli 1 772 miljoonaa euroa. Sijoitusmarkkinoilla nautittiin koronaelvytyksestä ja yritysten kasvavista tuloksista. Sijoitussalkun tuotto toimikaudella oli hyvä eli 12,8 %, mutta jäi vertailuindeksin 18,8 %:n tuotolle lähinnä Huhtamäen heikon kurssikehityksen johdosta.

Tilikauden kirjanpidollinen ylijäämä oli 21,2 milj. euroa. Omaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 69,1 milj. euroa, joista käyttöpääoman vahvistamiseen käytettiin 54,2 milj. euroa. Tästä summasta maakuntarahastojen yleisrahastojen tukemiseen ohjattiin 4,2 milj. euroa. Myyntivoitot mukaan lukien sijoitustoiminnan juoksevien tuottojen ja toimintalahjoitusten määrä ylitti apurahojen jaon ja muun sääntömääräisen toiminnan kulut 60,2 milj. eurolla.

Testamentteja ja lahjoituksia saatiin yhteensä 9,9 milj. euroa, joista pääomalahjoituksia oli 9,5 milj. euroa ja toimintalahjoituksia 0,4 milj. euroa. Toimintavuoden aikana perustettiin 13 nimikkorahastoa, joista 6 keskusrahastoon ja 7 maakuntarahastoihin. Säätiöllä oli 30.9.2021 yhteensä 879 rahastoa.

Toimintavuoden alkaessa syksyllä 2020 sijoitusmarkkinoilla oli jo palattu lähes koronaa edeltäneille tasoille. Vaikka epävarmuudet olivat edelleen suuria, näkymä rokotteiden saamisesta markkinoille ja pandemian pelättyjä pienemmät vaikutukset markkinoihin tukivat positiivista näkymää. Loppuvuodesta länsimaissa alkaneet rokotukset käynnistivätkin osakemarkkinoilla huiman nousun, joka kesti lähes toimintavuoden loppuun asti. Yritysten tulokset ensimmäiseltä vuosipuolikkaalta 2021 löivät ennusteet, ja talouden hiipumisen sijaan törmättiinkin nouseviin raaka-aineiden hintoihin sekä työvoima- ja komponenttipulaan. Yritysten selviämisen sijaan huoleksi on muodostunut nopeasti kiihtyvä inflaatio ja epävarmuus siitä, miten keskuspankit reagoivat siihen rahapolitiikallaan. Toimintavuoden lopulla markkinoiden huomio kiinnittyi jälleen erilaisiin riskitekijöihin. Syyskuusta muodostuikin osakemarkkinoilla heikoin sitten lokakuun 2020.

Pidemmällä aikavälillä näkymät ovat kuitenkin positiiviset. Talous jatkaa toipumistaan, ja monet riskeistä nähdään toistaiseksi luonteeltaan väliaikaisina. Osakkeiden maltillistuneet arvostustasot ja houkuttelevien vaihtoehtojen puute suosivat edelleen osakesijoituksia.

Osakemarkkinat olivat vahvassa, lähes yhtäjaksoisessa nousussa 2021 elokuuhun asti. Talouksien piristyminen ja voimakkaasti nousseet tulokset tukivat kursseja. Osakeindeksit tuottivatkin ympäri maailmaa historiallisiin tuottoihin nähden vahvoja lukuja. Vasta syyskuun markkinahuolet aiheuttivat osakemarkkinoilla korjausliikkeen. MSCI Pohjois-Amerikka tuotti euroissa mitattuna 31,7 % ja kehittyvät markkinat 19,6 %. Suomalaiset osakkeet tuottivat 30,2 %. Koronatilanne on kuitenkin edelleen vaikuttanut tiettyihin toimialoihin ja yhtiöihin enemmän kuin toisiin. Odotuksia heikompi elintarvikepakkausten kysyntä kehittyvillä markkinoilla ja toisaalta odotukset nousevasta kustannusinflaatiosta painoivat Huhtamäen kurssikehitystä. Kulttuurirahaston osakesijoitukset tuottivat 12,8 % (vertailuindeksi 29,3 %). Osakesijoitusten tuottoa heikensi Huhtamäen negatiiviseksi jäänyt tuotto (-5,3 %). Kansainväliset osakkeet sen sijaan tuottivat 27,7 % vertailuindeksin tuoton ollessa 25,0 %.

Talouden voimakkaasta piristymisestä ja inflaation noususta huolimatta pitkät korot ovat säilyneet matalilla tasoilla. Kohoava inflaatio kuitenkin asettaa paineita keskuspankkien koron nostoille. Kulttuurirahaston korkosijoitusten tuotoksi muodostui 2,7 % vertailuindeksin tuottaessa 2,4 %. Rahaston korkosijoituksissa painottuvat lyhyen koron sijoitukset sekä lyhyen duraation IG-lainat.

Trendi kohti epälikvidejä omaisuusluokkia jatkui kuluneen toimintavuoden aikana myös Kulttuurirahaston salkussa. Koronan vaikutukset vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin vaihtelivat siitä riippuen, missä vaiheessa elinkaarta sijoitukset olivat. Osa uudemmista rahastoista pääsi hyötymään markkinahäiriöstä, kun taas kypsempiin rahastoihin kriisi vaikutti voimakkaammin. Kulttuurirahaston vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat toimintavuoden aikana 28,0 % ja kiinteistösijoitukset 10,9 %.