Toimintavuosi 2018–2019

Kahden tasaisemman vuoden jälkeen Kulttuurirahaston omaisuuden arvo nousi jälleen uuteen ennätykseen Huhtamäen hyvän kehityksen ansiosta.

Tarkemmat tiedot tilinpäätöksestä ja taseesta löydät täältä.

Suomen Kulttuurirahaston omaisuuden käypä arvo oli toimintavuoden päättyessä 1 690 miljoonaa euroa, mistä sijoitusomaisuuden arvo oli 1 508 milj. euroa. Sijoitusten tuotto toimintakaudella 1.10.2018–30.9.2019 oli erinomainen 10,7 % (vertailuindeksi 3,7 %). Säätiön suurimman osakesijoituksen eli Huhtamäen osakekurssi nousi toimintavuoden aikana peräti 35,7 %.

Tilikauden kirjanpidollinen ylijäämä oli 13,3 milj. euroa. Omaisuuden myyntivoittoja kirjattiin 47,7 milj. euroa. Myyntivoitoista käytettiin poikkeuksellisesti käyttöpääoman vahvistamiseen 34,5 milj. euroa. Tästä summasta maakuntarahastojen yleisrahastojen tukemiseen ohjattiin 4,5 milj. euroa. Myyntivoitot mukaan lukien sijoitustoiminnan juoksevien tuottojen ja toimintalahjoitusten määrä ylitti apurahojen jaon ja muun sääntömääräisen toiminnan kulut 33,5 milj. eurolla.

Testamentteja ja lahjoituksia saatiin yhteensä 13,7 milj. euroa. Näistä pääomalahjoituksia oli 12,9 milj. euroa ja apurahoihin osoitettuja toimintalahjoituksia 0,8 milj. euroa. Toimintavuoden aikana perustettiin yksitoista uutta nimikkorahastoa, kymmenen keskusrahastoon ja yksi maakuntarahastoihin. Säätiöllä oli 30.9.2019 kaikkiaan 856 rahastoa.

Hyvä sijoitustulos poliittisen epävarmuuden keskellä

Toimintavuotta ovat hallinneet poliittiset epävarmuustekijät. Loppuvuodesta 2018 osakemarkkinoilla koettiin voimakas kurssilasku. Vuoden 2019 alussa tunnelmat muuttuivat positiivisemmiksi ja osakekurssit kääntyivät jälleen nousuun. Odotukset elvyttävästä rahapolitiikasta ja kauppasodan vähittäisestä viilenemisestä tukivat sijoittajien riskinottohaluja. Kauppasodan eskaloituminen käänsi kesällä osakekurssit uudestaan laskuun, ja vasta syyskuussa markkinoiden suunta jälleen kääntyi, kun USA ja Kiina solmivat linnarauhan ja kauppaneuvottelut käynnistettiin uudelleen.

Euroopan talousnäkymät ovat kauppasodan seurauksena heikentyneet. Myös ilmastonmuutokseen liittyvät poliittiset linjaukset ja mahdollinen uusi regulaatio ovat lykänneet erityisesti teollisuusyritysten investointeja. Brexit-neuvotteluissa ei ole edistytty Iso-Britannian sekavan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi. Suomen talousnäkymiä painavat kauppasodat ja kansainvälinen teollisuustaantuma.

Keskuspankit eivät ole jääneet toimettomiksi talousnäkymien heikentyessä. USA:n keskuspankki laski sekä heinä- että syyskuussa ohjauskorkoaan. Euroopan keskuspankki ilmoitti vuorostaan syyskuussa aloittavansa uudestaan joukkolainojen osto-ohjelman.

Epävarmassa markkinaympäristössä sijoittajat ovat siirtäneet varoja turvasatamana toimiviin korkean luottokelpoisuuden omaaviin joukkolainoihin. Korkomarkkinoilla tilanne on hämmentävä ja erittäin poikkeuksellinen, kun jo noin kolmannes maailman joukkolainamarkkinoista on miinuskorolla.

Markkinoiden voimakkaasta heilunnasta huolimatta myös osakemarkkinoiden tuotto oli tilikauden aikana pääsääntöisesti hyvä. Maailman osakkeet tuottivat euroissa MSCI-indeksillä mitaten 8,5 %, Pohjois-Amerikassa 10,3 % ja Euroopassa 5,7 %. Kehittyvien maiden osakemarkkinat tuottivat 4,4 %. Suomessa osakkeiden tuotto oli kuitenkin negatiivinen ollen -1,4 %. Kulttuurirahaston osakesijoitusten tuotto oli toimintavuoden aikana hyvä eli 14,1 % (vertailuindeksi 2,4 %). Tuottoeron selittävä tekijä oli siis Huhtamäki, jonka osakekurssi nousi 35,7 %

Säätiön korkosijoitusten tuotto rahamarkkinasijoitukset mukaan lukien oli 2,2 % vertailuindeksin tuoton ollessa 7,1 %. Tuottoeron taustalla on kolme tekijää: rahamarkkinasijoitusten osuus säätiön korkosijoituksista on noin puolet, säätiöllä ei ole salkussaan euroalueen hyvin tuottaneita valtionlainoja, ja salkun joukkovelkakirjalainojen duraatio on huomattavan lyhyt. Muiden sijoitusten eli lähinnä pääomarahastojen tuotto oli 7,5 %. Kiinteistösijoitusten tuotto oli 7,8 %.

Kulttuurirahaston osalta suurimmat epävarmuudet liittyvät globaalin talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen. USA:n ja Kiinan kauppasodan pitkittyminen, Brexit-ratkaisun lykkääntyminen ja Saksan talousnäkymät ovat lisänneet epävarmuutta. Globaalin taloustaantuman toteutuessa pääomamarkkinoilla voidaan kokea voimakkaitakin korjausliikkeitä.

Kulttuurirahaston omaisuus on hajautettu eri omaisuusluokkiin, ja pitkäaikaisena sijoittajana sillä on hyvä riskin- sekä kriisinsietokyky. Runsaiden kassavarojen ansiosta Säätiön budjetoitu menokehitys kestää tarvittaessa pitkäänkin jatkuvan kurssilaskun.