Koko Suomi leikkii

Suomen Kulttuurirahasto käynnisti ja rahoitti juhlavuotensa kunniaksi kolmevuotisen (2014–2016) Koko Suomi leikkii -suurhankkeen, jonka tavoitteina oli innostaa kaikenikäisiä suomalaisia leikkimään, rakentaa uudella tavalla sukupolvien yhteyttä sekä ylläpitää julkista keskustelua leikin merkityksestä. Hankkeen toteutuksesta vastasivat yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL sekä Suomen Punainen Risti SPR.

Hankkeen tavoitteena oli myös perustaa vuoden 2016 loppuun mennessä jokaiseen Suomen mannerkuntaan sukupolvien kohtaamispaikka, Terhokerho. Terhokerhot ovat maksuttomia ja kaikille avoimia kohtaamispaikkoja, joihin ovat tervetulleita niin lapset kuin eläkeläiset ja muut aikuiset viettämään kiireetöntä aikaa ja leikkimään yhdessä. Nimi Terhokerho juontuu Suomen Kulttuurirahaston tunnuksena toimivasta tammesta ja sen terhoista.

Hankkeen suojelijana toimi Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.

– Suomen Kulttuurirahaston peruspääoman keräsivät kansakoululaiset ovelta ovelle kiertäen. Siksi juuri lasten muistaminen sopi hyvin Kulttuurirahaston 75-vuotisjuhlavuoteen. Nuoren ja vanhan kohtaaminen rikastuttaa sekä lapsen että aikuisen elämää, ja samalla välittyy eteenpäin arvokasta kulttuuriperintöä, totesi Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies Antti Arjava.

Taustalla huoli yksinäisyyden lisääntymisestä

Vuonna 2014 julkaistun Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan yksin vietetty aika on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Vanhemmat viettävät yhä vähemmän aikaa alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa. Samaan aikaan on eläkeläisiä, jotka kaipaisivat enemmän seuraa ja mielellään viettäisivät aikaansa lasten kanssa. Muuttoliikkeen takia monet perheet asuvat eri puolilla Suomea, ja sukupolvien välinen kanssakäyminen on vähentynyt.

Leikki on saanut uusia muotoja, mutta leikkiaika on myös lyhentynyt. Osa lapsista ei leiki juuri lainkaan.

Satujen, lukemisen, leikin ja mielikuvituksen rooli lasten maailmassa on vähentynyt, vaikka ne ovat lapsen kehityksen kannalta keskeisiä. Mielikuvitus ja leikki lisäävät luovuutta ja hyvinvointia.

– Tutkimusten mukaan lapsen mielen voimavarat kasvavat ennen kaikkea leikin, jaetun ilon ja sukupolvia yhdistävien ihmissuhteiden myötä. Mitä enemmän lapsi leikkii, sitä kestävämmäksi hän kypsyy. Nykyään kolme sukupolvea ei enää asu yhdessä, ja arjessa ollaan tekemisissä lähinnä samanikäisten ihmisten kanssa. Tarvitaan uudenlaisia rakenteita, jotka auttavat sukupolvia kohtaamaan. Suomi tarvitsee lisää leikkimieltä, sanoi hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja lastenpsykiatrian professori Tuula Tamminen.

Suomi innostui mukaan leikkiin

Maksuttomissa ja kaikille avoimissa Terhokerhoissa leikitään, liikutaan, pelataan, retkeillään, luetaan, lauletaan, askarrellaan tai ollaan vaan yhdessä sen mukaan, mitä osallistujat ovat yhdessä suunnitelleet. Kerhoon ovat tervetulleita kaikki vauvasta vaariin. Etukäteisilmoittautumista ei tarvita, mukaan voi tulla milloin tahansa, ja osallistua voi kerran tai useammin.

Terhokerhon tilana voi olla esimerkiksi koulu, kirjasto, MLL:n perhekahvila, SPR:n kerhotila tai muu vastaava tila. Päämääränä on lisätä pysyvästi sellaista vapaaehtoistoimintaa, joka tukee hyvää lapsuutta, eri sukupolvien kohtaamista ja kaikenikäisten hyvää mieltä. Samalla kehitetään uudenlaisia vapaaehtoistehtäviä ja osallistumisen mahdollisuuksia eri-ikäisille aikuisille. Toiminnan halutaan tavoittavan laajasti naisten lisäksi myös miehiä.

Kolmen vuoden aikana perustettiin yhteensä 321 Terhokerhoa 251 eri kunnan alueelle. Hankkeen jatkoksi käynnistyi valtakunnallinen Leikkipäivä-ohjelma, ja hanke loi myös uuden vapaaehtoistehtävän, leikkilähetin.

Lisätietoja: asiamies Juhana Lassila, Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi
www.terhokerho.fi
www.leikkipäivä.fi