Kirjatalkoot

Suomen Kulttuurirahasto julkisti vuosijuhlassaan 2007 Kirjatalkoot, siihen asti kaikkien aikojen suurimman tukihankkeensa.

Kirjatalkoot-hankkeen tavoitteena oli kannustaa kaikkia Suomen kuntia lisäämään kirjastojen kirjahankintojen määrärahoja, sillä kirjahankinnat olivat supistuneet 1990-luvun alkuvuosista lähtien yli kolmanneksella. Vuosien 2008–2011 aikana Kulttuurirahasto tuki kuntien  kirjahankintoja  koko maassa yhteensä noin 3,5 miljoonalla eurolla. Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) osallistui hankkeeseen 5,5 % osuudella. Hanke onnistui erinomaisesti, sillä vertailuvuosina 2005–2006 Suomen yleiset kirjastot hankkivat kirjoja noin 23,3 miljoonalla eurolla vuodessa ja vuonna 2011 hankinnat nousivat noin 25,8 miljoonaan euroon.

Lähes kaikki Suomen kunnat mukana talkoissa

Kunnat saivat ensimmäisenä vuotena tukea sen perusteella, kuinka paljon rahaa ne olivat käyttäneet kirjahankintoihin vuosina 2005–2006. Vuosina 2009 ja 2010 tukea saivat ne kunnat, jotka olivat lisänneet kirjahankintojaan vuosien 2005–2006 keskiarvoon nähden. Vuonna 2011 tukea myönnettiin vain niille kunnille, joiden kirjahankinnat vuonna 2010 olivat vähintään 10 % korkeammalla tasolla kuin ne olivat keskimäärin 2005–2006.

Hanke otettiin innostuneesti vastaan, ja Kirjatalkoisiin ilmoittautuikin peräti 402 kuntaa eli 97 % kaikista Suomen 416 kunnasta.

Hankkeen aikana kunnat lisäsivät itse kirjahankintojaan yli 8,8 miljoonaa euroa vuosien 2005–2006 tasoon verrattuna. Kulttuurirahaston tuella ja kuntien omalla lisäyksellä kirjastoihin saatiin noin 974 000 kirjaa lisää.

Rahoittajien toiveen mukaisesti Kirjatalkoiden tuella monipuolistettiin entisestään kirjastojen kirjavalikoimia ja hankittiin hyvää kotimaista sekä kauno- että tietokirjallisuutta mukaan lukien mahdollisimman paljon lasten ja nuorten kirjallisuutta. Kirjojen valinnassa rahoittajat luottivat kirjastojen harkintaan ja ammattitaitoon.

Kirjahankintojen kehitys

Kirjojen lainaus on ollut kirjastopalvelujen kivijalka. Vuonna 2005 kirjastoissa oli noin 67 miljoonaa käyntiä. Yhteensä 110 miljoonasta lainauksesta kirjojen osuus oli noin 75 %.

Kirjahankinnat ovat kuitenkin supistuneet yli kolmanneksella vuodesta 1985, mikä on johtanut valikoiman yksipuolistumiseen. Eniten ovat vähentyneet lastenkirjojen hankinnat, etenkin lasten tietokirjallisuus.

Kunnat käyttivät kirjojen ostoon vuonna 2005 keskimäärin 4,45 euroa/asukas. Määrä vaihteli kunnittain suuresti, hieman yli 2 eurosta/asukas noin 14 euroon/asukas. Valtaosassa kunnista kirjahankinnat olivat 4–8 euroa/asukas.

Vuonna 1987 kirjastoihin hankittiin yhteensä 2,4 miljoonaa kirjaa, kun vuonna 2005 voitiin hankkia vain 1,6 miljoonaa kirjaa. Suhteutettuna samana aikana tapahtuneeseen kansantalouden kasvuun kirjahankintojen pudotus on dramaattinen. Kirjahankintamäärien väheneminen käy ilmi oheisesta kuviosta, joka perustuu opetusministeriön kirjastotilastoihin. Ne sisältävät myös kuntakohtaisia tietoja: tilastot.kirjastot.fi

Kannustavan tuen ehdot

Hankkeen ensimmäisenä vuotena kunnat saivat tukea sen perusteella, kuinka paljon rahaa ne olivat käyttäneet kirjahankintoihin vuosina 2005–2006. Tuki jokaiselle kunnalle oli 5 % vertailutasosta, ja tuen ehtona oli, että kunta ei vähennä omia hankintojaan.

Vuosina 2009 ja 2010 tukea saivat ne kunnat, jotka olivat lisänneet kirjahankintojaan vuosien 2005–2006 keskiarvoon nähden. Rahoittajat sitoutuivat ostamaan kirjoja puolella siitä summasta, jolla kunnan omat kirjahankinnat lisääntyivät suhteessa vertailutasoon. Enimmäistuen eli 5 % vertailutasosta kunta sai, jos se lisäsi kirjahankintojaan 10 % tai enemmän.

Vuonna 2011 tukea myönnettiin vain niille kunnille, joiden kirjahankinnat vuonna 2010 olivat vähintään 10 % korkeammalla tasolla kuin ne olivat keskimäärin 2005–2006. Samalla kunnat sitoutuivat säilyttämään saman tason vielä vuonna 2011.

Lisätietoja: asiamies Juhana Lassila, Suomen Kulttuurirahasto, etunimi.sukunimi@skr.fi