Musiikkikilpailut ovat parhaimmillaan virkistäviä ja elämyksellisiä tapahtumia, joissa kaikki voittavat. Säveltaiteilija Erkki Korhonen näkee kilpailujen suurimpana uhkana musiikin itse tekemisen kulttuurin hiipumisen.

Musiikkikilpailuilla menee hyvin. Klassista musiikkia opiskellaan kaikilla mantereilla, ja osallistujien yleinen taitotaso nousee. Yleisöä tuntuu riittävän, ja tiedotusvälineetkin ovat innoissaan. Mutta perinteisistä, suurista eurooppalaisista musiikkimaista saadaan houkuteltua varsin vähän uusia kykyjä kilpailemaan. EU-Eurooppaa tuntuu vaivaavan jokin. Mikä, säveltaiteilija Erkki Korhonen?

- Klassinen musiikki on Euroopassa syntynyt taidemuoto, jossa on kuultavissa eurooppalainen harmonia. Muissa maanosissa seurataan tarkasti klassisen ja lied-laulun sekä oopperan kulttuuria. Niitä kopioidaan ja kadehditaan. Klassinen musiikki on meille eurooppalaisille kuitenkin itsestäänselvyys, se on aina ollut olemassa ja luulemme sen säilyvän ikuisesti. Mutta onko se mahdollista, kun EU-tasolla kukaan ei aja eurooppalaista kulttuuripolitiikkaa?

- Mielestäni eurooppalaisia perusarvoja pitäisi selkeämmin korostaa, ja niiden ilmentymänä klassisesta musiikista tulisi pitää parempaa huolta. Jos haluamme säilyä oman erityisalamme huipulla, musiikkikulttuuriin täytyy panostaa. Muuten muut maanosat ajavat Euroopan ohi.

Korhosen mukaan Suomessa on havaittavissa sama ilmiö kuin Keski-Euroopassa: - Kotona ja koulussa ei enää lauleta, vaan musiikki kuunnellaan valmiiksi purkitettuna. Itse tekemisen kulttuuri on hiipumassa. Sen sijaan anglosaksisessa maailmassa, kuten USAssa ja Kanadassa, ja vastaavasti Itä-Euroopassa kotimusisointi on edelleen vahvaa. Se näkyy suoraan musiikkikilpailujen osallistujien kansallisuusjakaumassa. 

Myös Aasian maista nousee koko ajan enemmän kykyjä. Mirjam Helin -laulukilpailuissakin koettiin ns. Korea-ilmiö. Korhonen kertoo: - Kävin hiljattain Etelä-Koreassa, ja näin omin silmin, miten vahva yhteislaulun kulttuuri siellä on. Se yhdistettynä ahkeraan kansanluonteeseen tuottaa erinomaisia tuloksia. Korean yhteislauluperinnettä voisi hyvin verrata meillä Oulun seutuun, jossa harrastetaan paljon laulamista ja josta tulee runsaasti hyviä laulajia. Haluankin kannustaa kaikkia suomalaisia tekemään kotona itse musiikkia, oli se sitten laulua tai soittoa. Lisäksi mielestäni kouluissa taideaineiden, erityisesti musiikin, tunteja tulisi tukea enemmän.

Kaikki voittavat
 

Erkki Korhosella on laaja kokemus erilaisista musiikkikilpailuista. Mirjam Helin -kilpailutoimikunnan jäsen hän ollut sekä vuoden 2004 että 2009 kilpailuissa. Hän on seurannut paitsi kulissien takaisia järjestelyjä myös kaikki kilpailusuoritukset alusta loppuun. Hän vahvistaa, että kilpailut tarjoavat mahdollisuuksia moneen suuntaan: kilpailijoille, ammattilaisille, yleisölle ja opiskelijoille.

- Kilpailut ovat ammattilaisille tärkeä kykyjenetsintätilaisuus, sillä niissä syntyy tähtiä. Joskus nuoresta ihmisestä näkee heti, että hän tekee läpimurron ja ison uran - tästä hyvänä esimerkkinä latvialainen Elina Garança vuoden 1999 Helin-kisoissa. Agentit ja oopperatalojen johtajat tarjoavat esiintymiskanavia näille uusille tähdille. Kaikki toivovat jatkumoa kilpailuvoitolle, siten saadaan aikaan hieno ura. Myös kilpailulle on hyväksi, jos se tunnetaan ponnahduslautana maineeseen.

Kilpailujen avulla madalletaan myös yleisön kynnystä tutustua taidemusiikkiin, ovathan lippujen hinnat ainakin alku- ja välierissä varsin maltilliset. - Ihmisille halutaan tarjota elämyksiä. Siten he löytävät musiikin maailman ja samalla parantavat ymmärrystään hyvästä musiikista. Uusia yleisöjä kasvatetaan kilpailujen avulla kulttuurin kuluttajiksi. Nykyään on myös tekniset valmiudet koukuttaa yleisö seuraamaan kilpailujen etenemistä radion, television ja verkkolinkkien avulla; Helin-kisojenkin laulajia kuunneltiin verkon kautta ympäri maailman lähes ajantasaisesti.

- Myös media seurasi Helin-laulukilpailua intensiivisesti, yhteistyö Yleisradion kanssa oli hedelmällistä. Verkkomaailma kehittyy niin nopeasti, että kukaan ei tiedä, missä muodossa seuraavia kisoja viiden vuoden päästä seurataan - ehkä saamme laulukilpailun kaikki esitykset suorana nettilähetyksenä koko maailman ulottuville.

Kilpailuja on mahdollista tarkastella myös musiikinopetuksen näkökulmasta, ja se oli etenkin laulupedagogi Mirjam Helinin toivelistalla korkealla. Erkki Korhonen kunnioittaa Helinin perinnettä ja arvoja: - Kilpailut antavat sekä musiikinopettajille että -opiskelijoille tilaisuuden seurata, miten muualla maailmassa asiat tehdään, mitä pidetään hyvänä painotuksena missäkin päin. Laulua, niin kuin muutakin musiikkia, voidaan opettaa ikään kuin kolmion eri nurkista käsin. Hyvä laulu löytyy aina kolmion keskeltä. Tämän ymmärtäminen, kuuleminen ja näkeminen on tärkeätä. Lisäksi kilpailut antavat musiikinopiskelulle päämäärän tai välietapin ja kipinän jatkaa opiskelua.

Musiikkikilpailut siis tekevät laajalla rintamalla hyvää koko musiikkimaailmalle ja palvelevat erityisesti kilpailun järjestäjämaan kulttuurielämää. Niissä nähtävät ilmiöt kielivät yleisemmin kulttuuriarvoista. Erkki Korhonen toivookin, että EU-Euroopassa havahdutaan viimeistään nyt satsaamaan jälleen klassiseen musiikkiin palauttamalla musiikin harrastaminen koteihin, lastentarhoihin, kouluihin ja oppilaitoksiin. Kyse on eurooppalaisista perusarvoistamme.

Teksti: Sini Koskimies
Kuvat: Heikki Tuuli