Moderni geenitutkimus vaikuttaa paraikaa käsityksiimme biologisen perimämme ja ympäristön vuorovaikutussuhteiden merkityksestä.

Ihmisen perimän genomitason-informaatio voidaan tänään määrittää muutamassa päivässä. Henkilökohtainen genomitietomme varastointi henkilökohtaiselle geenitietopankkitilille mahdollistaisi tiedon käytön terveytemme vaalimiseen elinkaaremme aikana. Tietopankin kautta genomimme muutoksia voitaisiin verrata elämämme alkuvaiheen perimään. Voimme tätä kautta löytää yhä selkeämpiä syy-seuraussuhteita sairauksiemme syntyyn ja toisaalta uusia keinoja niiden hoitoon. Geenejä voidaan tänään myös korjata henkilöperäisissä kantasoluissa hyvin tarkasti niin, että vain sairauteen liittyvä yhden geenin muutos parannetaan pysyvästi.

Biolääketiede on paraikaa tärkeässä murrosvaiheessa. Yhteiskunnan kannalta geenitieto voi sekä avata oleellisia mahdollisuuksia edistää lääketiedettä, luoda kustannustehokkuutta että tarjota oleellisia uusia bioekonomisia kaupallistamismahdollisuuksia. Genomitiedon lisääntyminen on nk. henkilökohtaisen lääketieteen kehityksen edellytys ja tieto voi tarjota jatkossa keinoja oman terveyden omakohtaiseen seurantaan langattomien terveysmonitorointitekniikoiden avulla. Koska geenien ajatellaan olevan keskeinen ”elämää ohjaava hardware”, geenitietoon ja sen soveltamiseen yhteiskunnassa liittyy perustavaa laatua olevia kysymyksiä. Lääketieteen lisäksi genomitiedon tuotossa ja sen soveltamisessa on mm. tietoteknisiä, lainopillisia, yksilösuojaan liittyviä, eettisiä, yhteiskunnallisia, kulttuurillisia, kaupallisia ja uskonnollisia kysymyksiä.

Hankkeen toivotaan tuovan tärkeän lisän sekä akateemiseen että yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten geenitutkimusta olisi hyvä suunnata ja millaisia mahdollisuuksia geenitietomme tarjoaa meille sekä yksilöllisellä että yhteiskunnan tasolla. Miten varmistamme mm. tietoteknisesti sen, että perimätietoamme ei “biohakkeroida” ilman omaa tahtoamme? Missä ja milloin geenitietoamme voi hyödyntää? Miten laajasti geenitietoa ja tieteen tarjoamia teknisiä keinoja on mielekästä soveltaa yhteiskunnassa elinkaaremme eri vaiheissa hyvän elämän edistämiseksi?

Hanke on lähtöisin Oulun yliopiston (OY) Biocenter Oulu (BCO) organisaation piiristä, mutta siinä on mukana tutkijoita myös muista yliopistoista. Hankkeen vastaavana johtajana toimii BCO tohtoriohjelman johtaja, prof. Seppo Vainio (OY).

Lisätiedot:
Professori Seppo Vainio, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Koordinaattori Meri Rova, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Hankkeesta löytyy tietoa myös Oulun yliopiston sivuilla