Suomen Kulttuurirahaston Lapin rahasto järjesti 46.vuosijuhlansa Rovaniemellä Korundissa 18.5.2014. Rahasto jakoi apurahoja tieteelle ja taiteelle yhteensä 423 000 euroa 51 hakijalle (kuvat: Arto Liiti).
Apurahoja myönnettiin eniten Rovaniemelle 129 000 euroa, josta hakemuksia tuli myös eniten. Toisella sijalla oli Sodankylä, jonne myönnettiin yhteensä 89 500 euroa. Kolmanneksi eniten apurahoja meni Ivaloon, yhteensä 53 500 euroa.
Taidepalkinto (10 000 euroa) myönnettiin kirjailija Katja Ketulle pohjoisen elämää ja historiaa käsittelevästä tuotannostaan. Vuosijuhlapuheen piti dosentti Soile Martimo aiheesta Kauneus kulttuurisena voimavarana, jossa hän pohtii kauneutta katsojan silmissä ja kohteen ominaisuutena.
Apurahahakemuksia tuli enemmän taiteelle kuin tieteelle
Lapin Kulttuurirahasto vastaanotti tänä vuonna 475 hakemusta. Kaikkien hakemusten yhteenlaskettu summa oli 6,3 miljoonaa euroa. Hakemuksia tuli tänäkin vuonna taiteelle enemmän kuin tieteelle. Taiteelle myönnettiin apurahoina 31,6 ,% ja tieteelle 18,3 % jakosummasta. Naisia hakijoista oli 60 %. Apurahansaajista oli miehiä 27 % ja naisia 73 %.
Taidepalkinto Katja Ketulle
Lapin rahaston taidepalkinnon (10 000 euroa) sai kirjailija Katja Kettu pohjoisen tarinoista, kauniista ja rumista. Katja Kettu on syntynyt Rovaniemellä ja hän on tuotannossaan edistänyt kiinnostusta pohjoiseen elämään ja historiaan.
Ketun teos Kätilö kertoo Lapin sodasta ja Petsamon tapahtumista. Teos on herättänyt laajaa huomiota ja se on käännetty jo ainakin 13 kielelle. Katja Ketun teoksesta on tulossa myös elokuva, jonka ohjaa Antti Jokinen. Pääroolin esittää Krista Kosonen.
Tukea pohjoisen merialueiden tutkimukselle ja yrittäjyysjohtajuudelle
Väitöskirjatyölle ja väitöskirjatyön jälkeiselle tutkimukselle myönnettiin yhteensä 125 500 euroa. A.E. Nordenskiöld -stipendi (22 000 euroa) myönnettiin fil. maisteri Iina Ronkaiselle väitöskirjatyöhön Jääolojen pitkäaikaiset muutokset pohjoisen pallonpuoliskon kausittaisella merijäävyöhykkeellä. Väitöskirjassa tutkitaan pohjoisen pallonpuoliskon merialueiden jääolojen pitkäaikaisia muutoksia kausittaisella merijäävyöhykkeellä sekä syitä muutosten taustalla. Merten jääolojen tutkiminen on tärkeää erityisesti kahdesta syystä: laivaliikenne tarvitsee tietoa jääoloista ja jääolojen muutokset heijastavat vahvasti ilmaston muutoksia. Kausittaisen merijään vyöhykkeellä vuosien välinen vaihtelu ja pitkäaikaiset muutokset ovat hyvin nähtävillä. Havaintoaikasarjoja ja mallituloksia vertaamalla voidaan saada luotettavasti selville tapahtuneita muutoksia jääoloissa ja sitä kautta myös ilmastossa.
Dosentti, KT Satu Uusiautti sai apurahan (26 000 euroa) työssä menestymisen ilmiöitä ja myönteisiä kokemuksia edistävää johtajuutta Lapin yritysmaailmassa käsittelevään väitöksen jälkeiseen tutkimukseen. Satu Uusiauttin tutkimus selvittää tyytyväisyyden, tuottavuuden ja flown edistämistä johtajuuden avulla yritysmaailmassa Lapissa. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa keinoja, joilla hyvinvointia, tyytyväisyyttä ja tuottavuutta voidaan edistää ja saattaa kaikkien ulottuville – sekä työntekijöiden että johtajien itsensä.
Hallintot. maisteri Krista Kohtakankaalle myönnettiin kokovuotinen apuraha (22 000 euroa) yrittäjien oman toiminnan arviointia ja armollisuutta käsittelevän väitöskirjatyöhön. Johtamisen psykologiaan liittyvässä väitöskirjatutkimuksessaan Kohtakangas tarkastelee armollisuuden ilmenemistä suomalaisessa työkulttuurissa. Kiinnostuksen kohteena on, miten ihmiset jatkavat eteenpäin suurtenkin työnteossa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää yrittäjien kokemuksista, millaisin tunteiden, ajattelutapojen ja toiminnan yhtälöin he ovat jatkaneet eteenpäin työelämässä yritystoiminnan lopettamisen jälkeen.
Maakunnallisesti merkittäville hankkeille yhteensä 65 000 euroa
LuostoClassic festivaali on arvostettu, rajoja rikkova, klassisen musiikin tapahtuma ja sen maine on levinnyt laajalti yli Suomen rajojen. Vuosi 2014 on festivaalin kahdestoista toimintavuosi ja sille myönnettiin 25 000 euroa festivaalin järjestämiseen. Festivaali kokoaa klassisen musiikin ystävät tunturimaisemiin.
Kesän 2014 LuostoClassic festivaalin yhteydessä järjestetään ensimmäistä kertaa nuorten klassisen musiikin soittajien leiri, Nuorten LuostoClassic. Leirin keskeisenä tavoitteena on tarjota nuorille mahdollisuus yhteissoittoon ja olla osana hienoa festivaalia.
Saamelaistaiteen tukiyhdistys ry sai alkuperäiskansojen Skabmagovat-elokuvafestivaalin järjestämiseen 20 000 euroa. Festivaalit ovat yksi Inarin kunnan tärkeimmistä kulttuuritapahtumista ja se tuo esille alkuperäiskansojen elokuva- ja tv-tuotantoa.
Sodankylän elokuvafestivaaleille myönnettiin 20 000 euroa elokuvakasvatusohjelmiston järjestämiseen. Sodankylän elokuvajuhlat avataan ajankohtaisella seminaarilla Luovuus elokuvapedagogiikassa. Kuinka oppia näkemään ja tekemään elokuvaa. Ranskalainen esseisti, elokuvantekijä ja elokuvakasvattaja Alain Bergala saapuu puhumaan elokuvan innostavasta käytöstä taidekasvatuksessa.
Visuaalisen taiteen apuraha Sodankylään
Taiteen tukemiseen tarkoitettu, visuaalisten taiteiden kokovuotinen erityisapuraha (22 000 euroa), myönnettiin taidemaalari Helena Junttilalle taiteelliseen työskentelyyn. Helena Junttila (s.1963, Simo) asuu ja työskentelee Sodankylässä. Hänellä on ollut useita näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla. Helena Junttila on monipuolinen taidemaalari, jonka töissä näkyy tekniikoiden runsaus: akvarelli, guassi, akryyli, öljy, liitu ja tussi. Hänen töilleen on tunnusomaista voimakas yhteys alitajuntaan, luonnon ja ihmisen itsensä tutkimiseen.
Lastenkulttuurille tukea
Lastenkulttuurin apurahoja myönnettiin yhteensä 22 000 euroa neljälle eri hankkeelle. Ijahis Idja sai apurahan lasten ja nuortenpäivän järjestämiseen, musiikkipedagogi AMK Jessika Lampi Orff-pedagogiseen koulutukseen Yhdysvalloissa. Lapin Perhehoitajat ry sai apurahaa lasten ja nuorten teatteritaidetoimintaan ja Sodankylän Tanssi ry jouluisen tanssisadun toteuttamiseen.
Taidelahjoitus Aineen taidemuseolle
Lapin Kulttuurirahasto lahjoitti tänä vuonna Aineen taidemuseolle kuvanveistäjä Mia Hamarin taideteoksen Karhu. Mia Hamarin (s. 1976) veistokset sijoittuvat suomalaiseen puuveiston uuteen tulemiseen. Hamari on valmistunut Kuvataideakatemiasta 2004 ja palannut kotiseudulleen. Hän asuu ja työskentelee Simossa, joen rannalla metsän keskellä. Ympäröivä luonto vaikuttaa sekä taiteilijan mielialaan, että tekeillä oleviin teoksiin. Hän työskentelee pääsääntöisesti ulkona ja vuodenajoista riippuen, aurinko, tuuli, sade ja pakkanen jättävät oman jälkensä puuhun.
Mia Hamari veistää puuta hienovaraisesti, lisää materiaaleja, kuten pronssia, luuta, nahkaa, tuohta sekä värejä teoksiinsa. Aiheet liittyvät usein lapsuuden uudelleen esittämiseen ja sirkusmaailman kuplivaan ja samalla melankoliseen tunnelmaan. Ideat teoksiin tulevat unista, eletystä elämästä ja alitajunnasta. Kaikilla hahmoilla on historiansa ja tarinansa, ne ovat tallentuneita tilanteita ja omakuvia ajaltaan. Veistokset ja niiden orgaaniset materiaalit luovat ympärilleen luoma ja ihmetystä. Hahmot heräävät henkiin katsojien silmien edessä ja mielikuvituksessa.
Annariina Jokela esiintyi Lapin vuosijuhlassa 2014 eläytyen Zoltán Kodályn "Adagioon".
