Kymenlaakson rahasto jakoi apurahansa ja palkintonsa 57. vuosijuhlassaan Kouvolassa keskiviikkona 16.5.2018.

Tämän vuoden hakukierroksella Rahasto vastaanotti 260 määräaikaan mennessä tullutta hakemusta ja apuraha myönnettiin 44 hakijalle. Kymenlaakson Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, 10 000 euroa, luovutettiin viulunsoitonopettaja Airi Koivukoskelle ja kapellimestari Jouko Koivukoskelle. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jakautui kahden hakijan kesken, Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry:lle myönnettiin 35 000 euroa sekä Tommi Parkolle ja työryhmälle 20 000 euroa. Vuoden 2018 apurahakierroksella jaettiin yhteensä 473 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 35 % ja taiteen 65 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat lääketieteet (40 %), humanistiset tieteet (33 %) ja tekniset tieteet (11 %). Taiteenaloista apurahoja jaettiin eniten kuvataiteisiin (28 %), säveltaiteisiin (24 %) ja kirjallisuuteen (12 %). Tällä kierroksella miesten osuus apurahansaajista oli naisia suurempi (miehet 56 %, naiset 44 %). Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 10 500 euroa.


Kymenlaakson rahaston apurahansaajat vuosimallia 2018. Kuva: Johannes Wiehn

Kärkihankkeina mobiilisovellus ja runotapahtuma

Kärkihankeapurahaa jaettiin kahdelle hankkeelle yhteensä 55 000 euroa. Sen saivat Karhulan Teollisuuspuistoyhdistys ry mobiilisovelluksen ja www-sivujen valmistamiseen (35 000 euroa) sekä Tommi Parkko ja työryhmä Runo tulee Haminaan -tapahtuman järjestämiseen (20 000 euroa).

Karhulan Teollisuuspuistoyhdistyksen hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Kymenlaakson teollisten toimijoiden ja alan asiantuntijoiden kanssa uusinta teknologiaa hyödyntävä, satelliittipaikannukseen perustuva mobiilisovellus ja sovellusta tukeva www- sivusto maakunnan merkittävimmistä teollisista arkkitehtuurikohteista. Hankkeen tavoitteena on lisätä suuren yleisön kiinnostusta Kymenlaakson kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävään rakennustaiteeseen sekä lisätä kymenlaaksolaisten kotiseututuntemusta. Hankkeessa toteutettavat sovellus ja verkkosivut soveltuvat sekä matkailijan oppaaksi että paikallisoppaiden ja matkailuyritysten työkaluiksi. Aineisto sopii myös koulujen opetuskäyttöön.

Tommi Parkon ja työryhmän Runo tulee Haminaan –hankkeessa toteutetaan kolmipäiväinen runotapahtuma, jossa jokainen päivä on luonteeltaan erilainen. Tapahtuma käynnistyy runoilijoiden ammatillisella tapaamisella ja jatkuu yleisötilaisuuksilla huipentuen viimeisen illan laajemmalle yleisölle järjestettyyn runotilaisuuteen. Jamilahden kansanopiston lisäksi yleisötilaisuuksia järjestetään mm. kirjastossa, kouluissa ja päiväkodeissa eli paikoissa, joissa tavoitetaan laajasti uusia yleisöjä. Hankkeen tavoitteena on runouden tunnettuuden lisääminen ja kirjallisuuden harrastamisen edistäminen.

Kokovuotisia neljä ja puolivuotisia kuusi

Kokovuotisia työskentelyapurahoja (9-12 kk) jaettiin neljä, kaksi taiteeseen ja kaksi tieteeseen. Taiteen kokovuotisen saivat mus. maisteri Tuomas Kivistö ja taidemaalari Mikko Sakala. Tieteen kokovuotisen saivat puolestaan fil. maisteri Essi Korhonen ja kasvatust. maisteri Heli Talaslampi.

Puolivuotisia työskentelyapurahoja jaettiin kuusi, kaksi taiteeseen ja neljä tieteeseen. Sen saivat kuvanveistäjä Markku Hirvelä, fil. maisteri Reeta Holopainen, teol. maisteri Moona Kinnunen, tait. maisteri Tero Kuitunen, fil. tohtori Sami Louekari, fil. maisteri Tomi Rautaoja.

Kulttuuripalkinto musiikin ilosta, taiteen intohimosta Airi ja Jouko Koivukoskelle

Kymenlaakson musiikkielämässä törmää tuon tuostakin sukunimeen Koivukoski eikä ihme, sillä pariskunta Airi ja Jouko Koivukoski on ollut maakunnan musiikkivaikuttajia yli 40 vuoden ajan. Vaikuttaminen ei tosin ole jäänyt ainoastaan maakuntaan, vaan aktiivinen työ musiikin parissa on vienyt Koivukoskia eri puolille Suomea ja ulkomaille. Uransa aikana Airi ja Jouko Koivukoski ovat molemmat saaneet useita palkintoja ja huomionosoituksia. Director musices -arvonimi myönnettiin Airi Koivukoskelle vuonna 2010 ja Jouko Koivukoskelle 2011.

Airi Koivukoski (synt. 1944) valmistui ylioppilaaksi Joensuun tyttölyseosta 1964. Opintojaan hän jatkoi Sibelius-Akatemiassa ja Helsingin yliopistossa valmistuen viulunsoitonopettajaksi. Vuodesta 1966 alkaen Airi Koivukoski on toiminut mm. soitonopettajana musiikkiopistoissa eri puolilla Suomea (mm. Helsingissä, Porissa, Hyvinkäällä, Mikkelissä ja Kotkassa), ollut viulupedagogiikan opettajana Sibelius-Akatemiassa, pitänyt kursseja musiikkioppilaitosten opettajille ja oppilaille, toiminut Sibelius-viulukilpailun sihteeristössä. Viimeisimmäksi hän toimi erityislahjakkaille suunnatun Viuluakatemian intendenttinä, mistä työstä hän jättäytyi eläkkeelle 2018.

Airi Koivukosken oppilasryhmän Viuluviikarit opetustavasta muodostui kansainvälisesti laajaa kiinnostusta herättänyt opetusmetodi. Ryhmä on käynyt konsertoimassa ja demonstroimassa kansainvälisissä kongresseissa. Oppilaista ammattimuusikoiksi valmistuneita, opiskelijoita tai musiikkia pääasianaan työssään käyttäviä on yli 40, heistä Kotkan seudun musiikkiopiston oppilaita yli kaksikymmentä. Opetusmetodista on koottu julkaisu, jota on jaettu eri musiikkiopistoihin.

Jouko Koivukoski (synt. 1946) kirjoitti ylioppilaaksi Porin Lyseosta 1966. Tämän jälkeen opinnot jatkuivat Helsingin opettajakorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui 1973. Kapellimestarina ja sellonsoitonopettajana Jouko Koivukoski toimi eri musiikkiopistoissa ja orkestereissa mm. Hyvinkäällä, Oulussa, Mikkelissä, Kuopiossa ja Kotkassa. Kotkan musiikinjohtajana hän toimi vuosina 1997-2010. Koivukosken työ ei kuitenkaan rajoittunut ainoastaan orkestereihin. Hän toimi myös kuorokapellimestarina johtaen Kotkan Kantaattikuoroa 36 vuoden ajan. Hän on toiminut myös Kamarikuoro Kotka-Canton johtajana ja Kotkan Lyseon Kuoropoikien Senioreiden johtajana.

Jouko Koivukosken kapellimestarikautena musiikkia edistettiin Kotkassa aktiivisesti. Orkesteria kehitettiin pienestä harrastajaorkesterista 23 vakanssin ammattiorkesteriksi, joka toimi pohjana myöhemmin muodostetulle Kymi Sinfonietalle. Kotkaan saatiin myös kaivattu konserttisali, kun työväentalo peruskorjattiin konserttitaloksi. Yhteistyö teatterin ja Kotkan oopperayhdistyksen kanssa tiivistyi, kun kapellimestarin ja orkesterin työkuvaan kuuluivat myös musikaalit ja operetit sekä oopperaproduktiot.  Jouko Koivukoski oli aktiivisesti luomassa myös uusia musiikkitapahtumia maakuntaan. Kotkan Merimieslaulufestivaalissa, Kotkan Urkuviikoissa sekä Kotkan kansainvälisen urkukilpailujen suunnittelussa ja toteutuksessa näkyy hänen kädenjälkensä. Helminauhasinfonikkoja eli Kotkan, Loviisan ja Haminan alueella asuvista harrastajista, eläkkeellä olevista ammattimuusikoista ja pitemmälle kehittyneistä musiikkiopiston oppilaista koostuvaa sinfoniaorkesteria hän johti 1991-2013.