Takaisin artikkelilistaukseen
Etelä-Pohjanmaan rahasto
Yli miljoona euroa Etelä-Pohjanmaan tieteelle ja kulttuurille
6.5.2018
Turvallisuustrio Etelä-Pohjanmaan vuosijuhlassa 2018. Kuva: Timo Aalto
Turvallisuustrio Henri Peltola, Eveliina Uitto ja Joni Teirikangas esittivät lastenlauluja Etelä-Pohjanmaan rahaston vuosijuhlassa 2018. Kuva: Timo Aalto

Etelä-Pohjanmaan rahasto myönsi 59. vuosijuhlassaan Seinäjoella 6.5.2018 yhteensä 1 090 000 euroa 90 apurahansaajalle. Erityishuomio jaossa oli lasten ja nuorten sanataiteella. Kulttuuripalkinto myönnettiin yrittäjä Petri Pihlajaniemelle.

Rahasto vastaanotti hakuaikana 458 hakemusta, joiden yhteenlaskettu hakusumma oli noin 6,5 miljoonaa euroa. Euromääräisesti nyt myönnetyistä apurahoista taiteen osuus on n. 58 % ja tieteen vajaat 37 %. Loput apurahoista kohdistuvat kotiseututyöhön. Taiteen aloilla eniten apurahoja, noin 19 % myönnettiin visuaalisiin taiteisiin. Lasten ja nuorten kulttuurin osuus on perinteisesti Etelä-Pohjanmaan rahastossa suuri, tänä vuonna n 13 % apurahoista. Myönnettyjen apurahojen keskikoko nousi 10 000 euroon.

Kaksi kärkihankeapurahaa musiikkialalle ja erityishuomio lasten ja nuorten sanataideharrastuksen edistämiseen

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto jakoi kärkihankeapurahoina 20 000 euroa Sirkka Lammisen ja työryhmän Toivo Kuula -juhlavuoden konsertti- ja virtuaalitallennehankkeeseen sekä 28 000 euroa kolmivuotisena apurahana Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys ry:n musiikin tutkimukseen ja tapahtumallisuuteen liittyvään Epanet-tutkimushankkeeseen.

Rahaston hoitokunta nosti apurahahaun erityispainopisteiksi lasten ja nuorten sanataideharrastuksen edistämisen ja myönsi lastenkulttuurin hankkeille yhteensä 16 apurahaa, 142 000 euroa. Kokovuotisen 24 000 euron työskentelyapurahan saivat  Tarja Koski lasten ja nuorten sanataideharrastuksen edistämiseen ja Omar Zouiter lasten ja nuorten sanataideohjauksen toteuttamiseen laululyriikoiden avulla.

Ennätysmäärä kokovuotisia työskentelyapurahoja

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahasto myönsi kuusi kokovuotista työskentelyapurahaa alueen visuaalisille taiteilijoille, joista Petra Koiviston apuraha myönnettiin kolmivuotisena työskentelyapurahana. Muut apurahansaajat olivat taidemaalari Elina Försti, kuvataiteilija Janika Herlevi, koristeveistäjä Kaj Lindgård, taiteen maisteri Henna Mantere sekä kuvataiteilija AMK Katri Yli-Erkkilä. Puolivuotisen 12 000 euron työskentelyapurahan sai kuvataiteen maisteri Mari Hallapuro. Kaikkiaan visuaalisen taiteen apurahoja jaettiin 15 kappaletta yhteensä 198 000 euroa.

Säveltaiteissa myönnettiin kokovuotinen työskentelyapuraha musiikin kandidaatti Antti Järvelälle taiteelliseen työskentelyyn.  Puolivuotisen työskentelyapurahan saivat kasvatustieteen maisteri Leena Ray sekä insinööri Kristian Tiihonen. Säveltaiteissa myönnettiin yhteensä 17 apurahaa, yhteensä 154 000 euroa.

Tanssitaiteissa myönnettiin kokovuotinen työskentelyapuraha tanssitaiteen maisteri Mia Malviniemelle taiteelliseen työskentelyyn. Pohjanmaan Tanssi ry sai 7 000 euroa Taiteilija kylässä 2018-2019 hankkeen toteuttamiseen, ja Riina Kalmille myönnettiin 6 000 euroa runon, tanssin ja videotaiteen yhdistävän teoksen toteuttamiseen Isojoella.

Teatteritaiteissa myönnettiin 8 000 euron apuraha kasvatustieteen maisteri Leena Ylimäelle vauvateatterikiertueen järjestämiseen. Improvisaatioteatteri Intopiukeet sai 5 000 euron apurahan ImproWasation –improvisaatiofestivaalin järjestämiseen, 3 000 euron apurahan saivat Satu-Maarit Veikkola musikaalishow’n toteuttamiseen ja Viola Gahmberg Tu[u]len liekki -runo- ja musiikkiesityksen kuluihin.

Kirjallisuuden kokovuotisen työskentelyapurahan saivat Anna-Leena Ekroos ja Paula Huhtanen ja puolivuotisen 12 000 euron apurahan Emilia Aaltonen ja Satu Särkijärvi.

Kotiseututyötä tuettiin yhteensä 51 500 eurolla. Apurahan saivat mm. Reija Haapanen ja työryhmä isojokisia valsseja ja niiden tekijöitä esittelevän kirjan tekemiseen. Taiteen maisteri Jaakko Purtaselle myönnettiin apuraha jurvalaisten kiertävien huonekalukauppiaiden haastattelututkimuksen toteuttamiseen, Markku Honkolalle A. Yliselän negatiiviarkiston digitointiin ja järjestämiseen sekä Ähtäri-Seura ry:lle Veden polku-hankkeen toteuttamiseen.

Tieteissä kokovuotisia apurahoja saivat muiden muassa filosofian maisteri Matti Mäkelä pohjalaistaloja käsittelevään väitöskirjatyöhön, kauppatieteen maisteri Mireka Harju kansainvälisen työkomennuksen vaikutuksia perheeseen ja lapsiin käsittelevään väitöskirjatyöhön sekä kauppatieteen maisteri Kaisa Penttilä pienten ja keskisuurten yritysten jaettuja liiketoimintamalleja käsittelevään väitöskirjatyöhön. Tieteiden apurahoja myönnettiin kaikkiaan 20 kappaletta, yhteensä 398 000 euroa.

Vuosijuhlassa tiedettä, tanssia ja lastenmusiikkia

Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston vuosijuhlassa Seinäjoella OmaSp -stadionilla kuultiin ja nähtiin muun muassa apurahansaajien esityksiä. Kahvitarjoilun aikana kuunneltiin Samuli Kukkolan Elektroniset syntetisaattorilapset -musiikkikooste. Mia Malviniemi säestäjänään Ralf Nyqvist esitti tanssiesityksen Momentum, jonka jälkeen professori Vesa Kurkela piti puheenvuoron aiheesta Sovellettavuus musiikintutkimuksen haasteena. Turvallisuustrio eli Henri Peltola, Eveliina Uitto ja Joni Teirikangas esittivät lastenlauluja. Juhlapuheen piti Vaasan yliopiston vararehtori, professori Annukka Jokipii.

Kulttuurirahaston apurahat jakoivat rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Sulevi Riukulehto, asiamies Mika Virkkala ja sihteeri Henna Toivola.

Vuoden 2018 kulttuuripalkinto Petri Pihlajaniemelle

10 000 euron kulttuuripalkinto myönnettiin yrittäjä Petri Pihlajaniemelle – juurevista tiloista, kulttuuriperintöä kunnioittavasta korjausrakentamisesta.

Kristiinankaupungissa asuva Pihlajaniemi toimii yrittäjänä ja on 2000-luvulla erikoistunut vaativien ja kulttuuriarvoltaan merkittävien kohteiden saneeraamiseen ja saattamiseen uuteen käyttöön. Pihlajaniemi toteaa: ”Intohimona on vanhan rakennuskannan saneeraus uudiskäyttöön siten, että rakennukset itsessään jatkavat tuottavina yksikköinä, jolloin rakennukset historioineen jäävät elämään jatkossakin”. Pihlajaniemen mukaan ”monien muiden tuhoon tuomitsemien rakennusten saneeraus uudiskäyttöön sekä mahdottomaksi luokiteltujen rakennusprojektien läpivienti onnistunein lopputuloksin on luonut uskoa omien näkemyksien toteuttamiseen”.

Petri Pihlajaniemen toteuttamia saneerauskohteita:

2001 Veturitallista kesäravintola, Kristiinankaupunki
2004 Paloasemasta hotelli, Kristiinankaupunki
2006 Rautatieläisten talosta hotelli-ravintola, Seinäjoki
2009 Kaupparakennuksesta hotelli, Kristiinankaupunki
2010 Vanhan toimistorakennuksen saneeraus asunnoiksi, Helsinki
2014 Veturitallista varastohotelli, Seinäjoki
2015 Höyryvetureiden vesitornista hotelli, Seinäjoki
2018 Vanhan puutalon siirto ja saneeraus, Vaasa
2018 Vanhan asuinrakennuksen saneeraus, Vaasa
2018 Kalevan navetasta kulttuurikeskus, Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaan rahaston kulttuuripalkinto on aiemmin myönnetty mm.:

2016 Tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimo
2015 Näyttelijä-ohjaaja Eija-Irmeli Lahti
2014 Näyttelijä Allu Tuppurainen
2012 Oopperalaulaja Juha Uusitalo
2011 Professori Eero Hiironen
2010 Tait. maisteri Päivi Rintaniemi
2009 (10.000 euroa) Koulutusohjelmapäällikkö Matti Laine
2008 Pläkkyrimestari Pentti Tuominen
2007 Seinäjoen Elävän musiikin yhdistys Selmu ry, Soini-Seura ry
2006 Koristeveistomestari Oiva Kentta
2005 (5.000 euroa) Kirjailija Mirja Kuivaniemi ja Taidemaalari Soile Yli-Mäyry
2003 (3.000 euroa) Pohjalainen taiteilijaliitto