Taiteen keinoin ihmiseltä ihmiselle

Teksti ja kuvat: Laura Iisalo

Kuvataiteilija ja valokuvaaja Essi Maaria Orpana työskentelee Helsingissä. Hän on yksi neljästä vuoden 2022 residenssiapurahan saajista.

Kuvataiteilija Essi Maaria Orpana on vasta aloittelemassa uraansa, mutta siihen on jo mahtunut monta uutta oivallusta ja käänteentekevää sattumusta. Kamera on aina ollut Orpanan keskeinen työväline, mutta hän on viimeisen vuoden aikana laajentanut tekemistään valokuvista ja videoista uusiin materiaaleihin sekä työskentelytapoihin.

Orpanan Aalto-yliopiston valokuvataiteen maisteriohjelmassa suorittama lopputyö, Such is the Silence, levittäytyy ympäröivään tilaan tapettien, asujen ja vanhojen esineiden välityksellä.

Hylätyissä taloissa otetuissa valokuvissa esiintyy neiti Silence, vanhaan asuun pukeutunut Orpana.

Teoskokoelma oli esillä Turun Taidehallissa loppuvuodesta 2020, ja osana Copenhagen Photo Festivalin ohjelmistoa kesällä 2021. Suomen valtio osti kokonaisuudesta kolme teosta kokoelmiinsa.

– Ymmärsin Such is the Silencia työstäessäni ensimmäistä kertaa, kuinka voin yhdistää erilaisia elementtejä valokuvaan ja videoon. Olen ollut viime aikoina vielä enemmän kiinnostunut esineiden välisestä dialogista ja tilallisten tunnelmien luomisesta, Orpana sanoo.

Residenssi mahdollistaa uusien työtapojen kokeilemisen

Orpana viimeistelee paraikaa pro gradu -tutkielmaansa, jonka aihe liittyy lopputyön taiteelliseen osioon ja sen tutuksi tekemään taloon. Hän sanoo oivaltaneensa kirjoitusprosessin aikana, kuinka suuri merkitys hänen lapsuudellaan ja isovanhempien asuttamalla maalaistalolla on ollut Such is the Silence -teoskokonaisuuden synnyssä.

– Pukeuduimme pikkusiskoni kanssa lapsena mummun vaatteisiin leikeissämme, ja mummu kertoi maatilan alueella asuvista erilaisista hahmoista. Olen vasta nyt ymmärtänyt, kuinka paljon lapsuuteni liittyy tapaani työskennellä, samoin identiteetin ja oman paikan etsiminen. Olen ollut tärkeiden asioiden äärellä tajuamatta sitä tietoisesti.

”Jos pystyn teoksillani herättämään katsojassa ajatuksia, kysymyksiä tai tunteita, olen mielestäni saavuttanut jotain.”

Kuvataiteilija ja valokuvaaja Essi Maaria Orpana työskentelee Helsingissä. Hän on yksi neljästä vuoden 2022 residenssiapurahan saajista.

Orpana sanoo ajattelevansa, että pohjimmiltaan taide on aina henkilökohtaista, ja toisaalta käsitteet kuten identiteetti tai elämään väistämättä liittyvä kuolevaisuus ovat yleisinhimillisiä olemassaolon teemoja. Siksi niihin on niin helppo samastua.

– Tuntuu, että nykypäivän somekulttuuri ja yhteiskunta vieraannuttavat meitä todellisesta elämästä ja luonnosta, jossa elämän kiertokulku on kaunista ja enemmän läsnä. Nämä ovat asioita, joita mietin aika paljon. Jos pystyn teoksillani herättämään katsojassa ajatuksia, kysymyksiä tai tunteita, olen mielestäni saavuttanut jotain, hän sanoo.

Ensi vuoden syyskuussa Orpana lähtee kolmeksi kuukaudeksi Kööpenhaminaan taidekeskus Fabrikkeniin Suomen Kulttuurirahaston residenssiohjelman mahdollistamana. Työrupeaman tärkein anti on sen mukanaan tuoma vapaus kokeilla erilaisia työskentelymenetelmiä, joiden myötä syntyy toivottavasti uusia teoksia. Niitä Orpana esittelisi mielellään Helsingissä, jossa hänellä ei ole vielä ollut yksityisnäyttelyä.

– Haluan testata erilaisia tapoja yhdistää digitaalisia kuvia ja videoita eri materiaaleihin. Residenssi on täydellinen tilaisuus kehittää omaa työskentelyä eteenpäin ja syventyä uusiin ideoihin, hän sanoo.

Kuvataiteilija Essi Maaria Orpana sai 7500 euron apurahan taiteelliseen työskentelyyn Fabrikken-residenssissä Tanskassa vuonna 2021.

Neljälle apuraha ulkomaisiin taiteilijaresidensseihin

Parsa Kamehkhosh (b.1985) is a visual and performance artist currently based in Helsinki

Parsa Kamehkhosh. Photo: Zahrah Ehsan

Residensseihin valitut taiteilijat ovat kuvataiteilijat Anastasia Artemeva AIT-residenssiin Tokioon, Parsa Kamehkhosh Tokyo Arts and Space -residenssiin ja Gregoire Rousseau IFP-residenssiin Pekingiin sekä kirjailija Tommi Parkko FILBA-kirjallisuusfestivaalin residenssiin Buenos Airesiin.

– Tällä hetkellä kirjoitan useampaa kirjaa, ensi syksynä varmaankin erityisesti runoja ja tietokirjaa runouden kirjoittamisesta. Residensseissä on tärkeintä se, että niissä voi keskittyä omaan työhönsä. Nyt koronavuotena olen hakeutunut metsän keskelle kirjoittamaan. Yksinoleminen antaa mahdollisuuden keskittymiseen, Parkko kertoo.

Haettavana oli Tokion, Pekingin ja Buenos Airesin residenssien lisäksi Artspace-residenssi Sydneyssä. Valintaprosessin loppuvaiheessa, marraskuussa 2020, Artspacelle varmistui kuitenkin merkittävä, lähes 3,5 miljoonan euron, rahoitus tilojensa uudistamiseen. Tästä johtuen Artspace sulkee ovensa remontin vuoksi kesään 2022 asti, eikä uutta residenssitaiteilijaa siis voitu valita.

Koronan vuoksi kaikki vuoden 2020 residenssijaksot jouduttiin siirtämään vuodelle 2021, ja näin ollen vain osaan Kulttuurirahaston residenssikohteista pystyttiin valitsemaan uusia taiteilijoita. Useaan kohdemaahamme matkustaminen on yhä käytännössä katsoen mahdotonta, joten voimme vain toivoa, että sekä siirtyneet että nyt päätetyt residenssit pystytään toteuttamaan sovitusti vuoden 2021 aikana, residenssiohjelmasta vastaava erityisasiantuntija Johanna Ruohonen kertoo.

Toivon, että pandemiatilanne paranee ensi kesään mennessä.Tämä vuosi on osoittanut, että meidän on oltava joustavia ja asetettava terveys ja turvallisuus etusijalle. Samaan aikaan uskon, että rajat ylittävä ja kulttuurienvälinen yhteydenpito on nyt tärkeämpää kuin koskaan, kun ihmisten ja tiedon liikkuminen on rajoitettua, Tokioon lähtöön valmistautuva Artemeva pohtii.

Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta. Lisäksi myönnetään matka-apuraha, jonka suuruus kaukokohteisiin on 1 000 euroa, mikäli matka tehdään lentäen. Kulttuurirahasto kannustaa residenssiin lähteviä taiteilijoita valitsemaan mahdollisimman ilmastoystävällisiä matkustusvälineitä, minkä vuoksi raide- ja lauttaliikenteellä saavutettaviin kohteisiin valituille taiteilijoille myönnetään korotettu matka-apuraha, jos kohteeseen matkustetaan lentämättä. Apurahan suuruus on tällöin Aasian kohteisiin 5 000 euroa.

Kulttuurirahaston residenssiohjelmassa on tällä hetkellä yhdeksän kohdetta kahdeksassa maassa. Ohjelmaa kehitetään yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programmen kanssa. Residenssiohjelman taiteilijat valitaan kaksivaiheissa arvioinnissa, jossa vastaanottava kohde tekee lopullisen valinnan Kulttuurirahaston lähettämän esivalinnan perusteella. Yhteensä elokuun 2020 residenssihakuun vastaanotettiin 58 hakemusta.

Residenssiohjelman haku aukeaa epävarmuuksista huolimatta

Korona vaikuttaa myös Rahaston residenssikohteisiin

Koronapandemian johdosta lähes kaikki vuodelle 2020 sovitut residenssijaksot on jouduttu siirtämään ja osan toteutuminen on vielä epävarmaa. Tilanne vaikuttaa siis myös vuoden 2021 residenssien toteutumiseen.

Kansainvälisten työskentelyjaksojen suunnittelu on viime kuukausien epävarmuuksissa ollut lievästi sanottuna hankalaa, ja on edelleen mahdotonta ennustaa missä aikataulussa residenssejä lopulta pystytään toteuttamaan, Kulttuurirahaston residenssiohjelmasta vastaava erityisasiantuntija Johanna Ruohonen kuvailee.

Vuodelle 2021 avautuvat residenssit varmistuvat vasta elokuun alussa, mutta haku aukeaa mukautetussa laajuudessaan normaalisti 10.8. Tällä hetkellä näyttää siltä, että avautumassa ovat ainakin kirjailijoille suunnattu Filba Buenos Airesissa, kuvataiteilijoille suunnattu Sydneyn Artspace sekä luoville aloille suunnattu Tokyo Arts and Space. Tokiossa sijaitsevaan AIT-residenssiin avataan poikkeuksellisesti kahden kuukauden residenssijakso, ja lähtijää kannustetaan matkustamaan maata pitkin.

New Yorkin Trianglen ja Soulin SeMA Nanjin osalta vuodelle 2020 sovitut residenssit täyttävät Kulttuurirahaston kiintiön vuodelle 2021, joten uutta hakua ei tänä vuonna avata. Sen sijaan Triangle avaa heinäkuussa yhteistyössä Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin kanssa haun, jossa tarjotaan syksyltä 2020 vapautuvaa residenssiaikaa Pohjois-Amerikassa asuville suomalaistaiteilijoille – joita koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset eivät kosketa.

Tilanne on vaikea taiteilijoille, joiden aikataulut korona sekoittaa, samoin kuin residenssikumppaneillemme, joiden tilat ovat tyhjenneet ja kaikki toiminta haluttaisiin siirtää seuraavaan vuoteen. Tästä seuraa myös taloudellisia haasteita erityisesti pienemmille toimijoille. Kulttuurirahaston pyrkimyksenä on toteuttaa kaikki jo sovitut residenssit ja uusia paikkoja avataan sen mukaan mitä kohteet pystyvät vastaanottamaan, Ruohonen kertoo.

Hidasta matkustamista junalla tai laivalla

Kulttuurirahasto kannustaa residenssiin lähteviä taiteilijoita valitsemaan mahdollisimman ilmastoystävällisiä matkustusvälineitä. Raide- ja lauttaliikenteellä saavutettaviin kohteisiin valituille taiteilijoille myönnetään korotettu matka-apuraha, mikäli he sitoutuvat matkustamaan kohteeseen lentämättä. Apurahan suuruus on tällöin Aasian kohteisiin 5 000 euroa, mikä kompensoi sekä korkeampaa lipun hintaa että matkustamiseen käytettyä aikaa työskentelyaikana (2 viikkoa/suunta).

Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta. Tarkempaa tietoa residensseistä ja niihin myönnettävistä apurahoista on Kulttuurirahaston verkkosivuilla kunkin residenssin esittelysivulla. Elokuun haussa mukana olevien kohteiden listaus päivitetään sivuille elokuun ensimmäisellä viikolla.

Kulttuurirahaston residenssiohjelma laajenee Etelä-Amerikkaan

Neljä uutta kohdetta ympäri maailman

Vuonna 2020 ohjelma laajenee uudelle mantereelle, Etelä-Amerikkaan. Uusia residenssikohteita avataan kirjailijoille Buenos Airesiin yhteistyössä Fundación Filban kanssa ja kuvataiteilijoille ja kuraattoreille Capacete-residenssiin Rio de Janeiroon. Molempiin kohteisiin jaetaan kaksi kolmen kuukauden työskentelyapurahaa.

Tokioon aukeaa uusi kohde kuvataiteilijoille ja kuraattoreille AIT-residenssiin (Arts Initiative Tokyo). Tanssi-, esitys- ja teatteritaiteen työryhmille avautuu uusi kohde Italiassa, Santarcangelo di Romagnassa.

Aiemmista kohteista haettavissa ovat SeMA Nanji (Soul), Tokyo Arts and Space Residency (Tokio), Artspace (Sydney), lnstitute for Provocation (Peking) ja Triangle (New York). 

Kulttuurirahasto haluaa huomioida kasvavan ohjelman ympäristövaikutuksia

”Residenssityöskentely toimii taiteilijoiden kansainvälisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön mahdollistajana, ja globaalilla kentällä toimivien taiteilijoiden residenssimatkustaminen onkin yhä perusteltua ja usein jopa välttämätöntä. Haluamme kuitenkin kannustaa taiteilijoita valitsemaan ekologisempia matkustuskeinoja aina kun se on mahdollista”, kertoo erityisasiantuntija Johanna Ruohonen.

Raide- ja lauttaliikenteellä saavutettaviin kohteisiin valituille taiteilijoille myönnetään korotettu matka-apuraha, mikäli he sitoutuvat matkustamaan kohteeseen lentämättä. Apurahan suuruus on tällöin Aasian kohteisiin 5 000 euroa, mikä kompensoi sekä korkeampaa lipun hintaa että matkustamiseen käytettyä aikaa työskentelyaikana (2 viikkoa/suunta). Italiaan junalla matkustettaessa korotettu matka-apuraha on 1 500 euroa henkeä kohden, sisältäen laskennallisen yhden viikon työskentelyajan.

”Junassa tapahtuva työskentely voi parhaassa tapauksessa myös syventää residenssikokemusta ja siitä saatavaa hyötyä”, Ruohonen pohtii. 

Junamatkailu osana residenssitoimintaa

Helmikuussa 2019 Kulttuurirahasto myönsi 70 000 euron apurahan Miina Hujalan ja Arttu Merimaan hankkeelle, jossa rakennetaan itään suuntautuvaa liikkumisen väylää taiteilijoille ja tutkitaan junamatkailun mahdollisuuksia yhdistää ja ylläpitää taiteellista työtä muun muassa osana residenssitoimintaa.

”Residenssitoiminta voi toimia väylänä avata ja muodostaa uusia yhteyksiä, jossa pitkien välimatkojen ja etäisyyksien taittaminen junalla ja lautalla tekee näkyväksi ja vahvistaa käytännön tekojen tärkeyttä ilmastollisesti kestävien liikkumisvälineiden ja väylien hyödyntämiselle”, Hujala ja Merimaa kertovat.

Kulttuurirahaston Aasian residensseihin matkustavat voivat saada Merimaan ja Hujalan hankkeesta paitsi konkreettista matkojen järjestämiseen liittyvää informaatiota myös mahdollisuuden yhteisiin matkoihin muiden samaan suuntaan liikkuvien kanssa. Hankkeen yhteistyökumppanina, kuten myös Kulttuurirahaston residenssiohjelman neuvoa-antavassa roolissa toimii HIAP – Helsinki International Artist Programme.

Työskentelyapuraha Kulttuurirahaston residensseissä on 7 000 euroa kolmen kuukauden jaksolta ja Santarcangelon työryhmille 650 euroa/viikko/henkilö. Tarkempaa tietoa residensseistä ja niihin myönnettävistä apurahoista on Kulttuurirahaston verkkosivuilla kunkin residenssin esittelysivulla.

Kulttuurirahaston elokuun hakuaika on 12.–30.8.2019. Haku sulkeutuu kello 16 viimeisenä hakupäivänä.

Infotilaisuus residensseistä pidetään ke 14.8. klo 16 alkaen Nykytaiteen museo Kiasman Seminaari-tilassa, Mannerheiminaukio 2, Helsinki. Tilaisuuden kieli on englanti.

Tilaisuus striimataan, ja se on katsottavissa suorana tai jälkeenpäin Kulttuurirahaston YouTube-kanavan tai Facebookin kautta.

Residenssialumnit – apurahansaajien äänet

Kulttuurirahasto on vuodesta 2016 lähtien kehittänyt residenssitoimintaansa yhteistyössä HIAP – Helsinki International Artist Programme -residenssin kanssa. Haettavien kohteiden määrä on kasvanut vuosittain, ja uusia kohteita valmistellaan myös tulevalle vuodelle.

Vuonna 2019 käynnistyvän residenssialumnitoiminnan tarkoituksena on parantaa residensseihin lähtevien taiteilijoiden kokemusta ja verkottaa residenssitaiteilijoita keskenään. Uusille apurahansaajille tarjotaan mahdollisuus ottaa yhteyttä edellisten vuosien lähtijöihin ja saada heiltä apua omaan residenssijaksoon valmistautumisessa.

Nyt julkaistavalle Residenssialumnit-sivulle kootaan kokemuksia taiteilijoiden työskentelystä Rahaston yhteistyöresidensseissä vuodesta 2017 alkaen. Sivu tarjoaa uusille apurahanhakijoille aiempaa kattavampaa tietoa residenssikohteiden tarjoamista mahdollisuuksista, ja toivottavasti siten helpottaa residensseihin hakeutumisessa. Samalla se raottaa ovea taiteilijoiden työskentelyyn myös muulle yleisölle.

Vuoden 2019 hakukohteet olivat seuraavat:

  • Hôtel Chevillon Ranskassa
  • SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa
  • Tokyo Arts and Space Residency Japanissa
  • O Espaço do Tempo Portugalissa
  • Artspace Australiassa
  • Institute for Provocation Kiinassa
  • Triangle Yhdysvalloissa

Voit käydä tutustumassa pikku hiljaa täydentyvään englanninkieliseen Residenssialumnit-sivuun osoitteessa skr.fi/en/residency-alumni

Lisätietoja:

Kulttuurirahaston elokuun haku alkoi

Kulttuurirahaston taiteilijaresidenssien, liikkuvuusapurahojen sekä Argumenta- ja Mullankaivajat-apurahojen hakuaika on 10.–31.8.2018.

Suomen Kulttuurirahasto rytmittää apurahojensa hakuajat jatkossa neljään jaksoon. Lokakuussa ovat haettavana Keskusrahaston ja tammikuussa maakuntarahastojen apurahat. Elokuussa ja maaliskuussa ovat haettavana erityiskohteet, joista nyt ovat tulleet haettavaksi työskentelyapurahat taiteilijaresidensseihin, liikkuvuusapurahat, Argumenta- ja Mullankaivajat -apurahat.

Taiteilijaresidenssien hakukohteita vuodelle 2019 on seitsemän: Hôtel Chevillon Ranskassa, SeMA Nanji Soulissa Etelä-Koreassa, Tokyo Arts and Space Residency Japanissa, O Espaço do Tempo Portugalissa, Artspace Australiassa, Institute for Provocation Kiinassa ja Triangle Yhdysvalloissa. Kiinan ja Yhdysvaltojen residenssit ovat haettavissa ensimmäistä kertaa. 

Liikkuvuusapurahan tavoitteena on mahdollistaa taiteilijalle ulkomaisen oleskelujakson avulla uusia välineitä ja verkostoja taiteellisen työskentelynsä tueksi. Apurahan edellytyksenä on vähintään kahden viikon kestoinen yhtäjaksoinen oleskelu kohteessa.

Argumenta on rahoitusmalli, jonka tarkoitus on löytää merkittävien tutkimusaiheiden avoimiin kysymyksiin tieteellisesti ja tieteiden välisesti kestäviä argumentteja. Argumentat ovat poikkitieteellisiä hankkeita, joissa tarkastellaan laaja-alaisesti kilpailevia näkökulmia teorioihin ja käytäntöihin. Tavoitteena on saattaa keskustelujen tulokset julkisuuteen ja päättäjien saataville siten, että ne voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Mullankaivajat-hankkeen tavoitteena on tarjota koululaisille ja lukiolaisille tilaisuus osallistua arkeologiseen tutkimukseen kotiseudullaan, ja siten lisätä oppilaiden kiinnostusta tieteellisiin menetelmiin, oman lähialueen menneisyyteen ja historiaan yleensä.

Lisää tietoa apurahoista löydät täältä.

Kaikkia apurahoja haetaan verkossa osoitteessa apurahat.skr.fi

Taiteilijaelämää suurkaupungin sykkeessä

Yksi residenssiohjelman uusista tulokkaista on New Yorkin Brooklynissa sijaitseva Triangle, joka luo taiteilijoille upean mahdollisuuden työskennellä yhdessä taidemaailman tärkeimmistä kaupungeista.

Kuvataiteilija Liinu Grönlund työskenteli Triangle-residenssissä kolmen kuukauden ajan vuonna 2014 Suomen New Yorkin Kulttuuri-instituutin järjestämän ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman ohjelman avulla.

Kuvataiteilija Liinu Grönlund

Kuvataiteilija Liinu Grönlund. Kuva: AV-Arkki

”Paikan vaihtaminen helpottaa minua aina suuresti. Hetken aikaa on irtonainen tunne ja sitten ajattelu alkaa kulkea uusiin suuntiin”, kertoo Grönlund kokemuksestaan.

Liinu Grönlund on helsinkiläinen videon ja elokuvan parissa työskentelevä taiteilija. Hänen teoksensa käsittelevät usein ihmisen ja luonnon suhdetta henkilökohtaisella tasolla, ja tutkijoiden tekemä työ kiinnostaa häntä erityisesti. Brooklynin työskentelyjakson aikana hän teki taustatyötä uutta videoteosta varten, jossa taiteilija karusta aiheesta huolimatta pohtii toivoa.

”!Kokosin teokseen ajatuksia selviytymiseen nykyisessä lamaannuttavassa maailmanpoliittisessa ilmapiirissä, sekä elämiseen ympäristötuhon kanssa. Kirjoitin ja kuvasin päiväkirjamaisesti suurkaupungin luontoa ja kohtaamiani näkyjä muun muassa rauhallisilla rannoilla Staten Islandilla ja Rockaway’ssa, kaupungin puistoissa ja kaduilla halloweenina”, Grönlund muistelee. ”Tallensin myös ekologin kanssa käymäni pitkän keskustelun kulkiessamme ympäri East Villagea.”

Verkostoituminen onkin yksi residenssiohjelman parhaista puolista. Työskentelyjaksojen aikana järjestetään usein erilaisia tapahtumia ja taiteilijat pääsevät tapaamaan uusia ihmisiä, erityisesti muita taiteilijoita kansainväliseltä kentältä. Grönlundin residenssijakson aikana Trianglessa järjestettiin muun muassa Open Studios -tapahtuma sekä kuraattoritapaamisia.

Myös tutun ympäristön ulkopuolelta saatava palaute on taiteilijoille tervetullutta.
”Sain teoksistani ja työskentelystäni paljon palautetta. Nykissä keskustelu on innostunutta ja nautin siitä suuresti. Taidemaailma New Yorkissa on myös tosi erilainen kuin Helsingissä ja se haastaa omaa ajattelua. Taiteilijat ovat aktiivisia toimimaan yhteisöissään ja siellä syntyy isoa poliittista liikehdintää, muun muassa Trumpin hallituksen toimia vastaan”.

Näkymä residenssin katolta

Näkymä residenssin katolta

Elämisen rahoittaminen taiteilijan työllä ei ole aina helppoa, ja Kulttuurirahaston residenssiohjelma pyrkii osaltaan vastaamaan tähän haasteeseen. Myös Grönlund koki työhuoneen saamisen residenssijakson ajalle merkittävänä, sillä hänellä ei ole ollut varaa vuokrata työhuonetta Helsingissä.

”Työtila oli hiljainen ja valoisa ja residenssissä sai paljon aikaa omille ajatuksille. Se oli rauhallinen turvapaikka kiireisen kaupungin keskellä.  Olen kiitollinen kaikista käymistäni keskusteluista ja residenssijakson aikana tapahtuneet kohtaamiset muuttivat sekä työskentelyäni että ajatteluani.”

Teksti: Anna Bui
Kuvat: Liinu Grönlund

 

 

 

 

 

Triangle-residenssi on osa Suomen Kulttuurirahaston residenssiohjelmaa vuodesta 2019 alkaen. Yhteistyö jatkaa Suomen New Yorkin Kulttuuri-instituutin järjestämää ja SKR:n rahoittamaa ohjelmaa, jonka avulla 15 taiteilijaa työskenteli Trianglessa vuosina 2014-2018

Inspiraatiota residenssistä

O Espaço do Tempon taiteilijaresidenssi Portugalin lämmössä sijaitsee historiallisessa Montemor-o-Novon kaupungissa, noin 100 kilometriä Lissabonista. Korkealle kukkulalle vanhaan dominikaaniluostariin perustetusta residenssistä avautuvat henkeäsalpaavat maisemat alas laaksoon. Rappioromanttisen kuoren alta paljastuvat kuitenkin modernit työskentelytilat tanssi- ja näyttämötaiteiden tekijöille.

O Espaço do Tempo

O Espaço do Tempo

O Espaço do Tempo on yksi Kulttuurirahaston viidestä residenssikohteesta ulkomailla. Sinne myönnetään vuosittain neljä 2–3 viikon työskentelyjaksoa, joihin sisältyy täyshoito. Taiteilijat saavat käyttöönsä oman työskentelytilan, ja teoksia voi harjoitella vastikään Lissaboniin avatussa teatteritilassa.

Täällä teostaan työstivät myös tanssija-koreografi Janina Rajakangas ja hänen työryhmänsä toukokuussa 2017.

– Olen käynyt tässä residenssissä aiemmin esiintymässä, ja tiesin kohteen upeaksi. Siksi hain apurahaa juuri tänne. Työryhmämme koostui kolmesta tanssijasta, äänisuunnittelijasta ja ohjaaja/koreografista. Meistä kolme oli suomalaisia, yksi Puolasta ja yksi Irlannista, kertoo Rajakangas.

Apurahahakemusta varten Rajakangas oli valmistellut teoksen aiheen sekä tietyt tavoitteet.

Janina Rajakangas (kuva: Jenni Pystynen)

Janina Rajakangas (kuva: Jenni Pystynen)

 – Halusin projektissani käsitellä yliherkkyyden lisääntymistä ja sen vaikutusta ihmisiin, oli kyse sitten vaikkapa ADHD:stä, allergioista tai ääniherkkyydestä. Teoksen keskeinen kysymys työryhmällemme oli, miten yliherkkyyttä voi ilmaista näyttämöllä. Onko yliherkkyyksiä mahdollista ruumiillistaa niin, että se kävisi nykytanssista.

Rajakankaan mielestä residenssityöskentelyn suurimpia hyötyjä taiteilijalle on mahdollisuus intensiiviseen keskittymiseen.

– Tutussa kotiympäristössä mielessä pyörivät helposti kaikki arjen asiat, rutiinit ja aikataulut. Residenssissä saa puolestaan keskittyä tekeillä olevaan työhön, ja jokainen työryhmän jäsen pystyy antamaan täyden panoksensa. Kotona olen tarkka siitä, että työ ja vapaa-aika ovat erillään.

– Residenssissä arkea jaetaan yhdessä aamusta iltaan. Tällaisessa vuorovaikutuksessa teoskin kasvaa kuin itsestään ilman, että siitä tarvitsee edes keskustella, Rajakangas sanoo.

Päivä rannalla (kuva: Rea-Liina Brunou)

Päivä rannalla (kuva: Rea-Liina Brunou)

Vaikka päivät kuluvat pitkälti oman työryhmän kanssa, tapaavat asukkaat toisiaan usein iltaisin terassilla keskustellen ja ajatuksia vaihtaen.

– Uudenlainen ympäristö ja keskustelut muiden asukkaiden kanssa tuovat inspiraatiota omaan työhön. Samalla voi syntyä avauksia uusille teoksille ja tarjoutua yhteistyömahdollisuuksia maailmalla.

Avoimissa harjoituksissa omasta teoksesta voi halutessaan esittää otteita muille asukkaille.

– Esityksen jälkeen käytävä palautekeskustelu on hurjan hyödyllistä ja arvokasta. On hyvä saada esittää omaa teostaan muille ja nähdä sekä kuulla, millaisia reaktioita se heissä herättää.

Rajakankaan teos esitetään ainakin The Place -teatterissa Lontoossa ja Helsingin Kiasmassa syksyllä 2018.

Teksti: Jenni Hietala
Kansikuva: Janina Rajakangas

 

Rauhaa ja inspiraatiota taiteilijaresidenssissä

Kuvataiteilija Tero Annanolli lähti Kulttuurirahaston apurahalla taiteilijaresidenssiin Hôtel Chevilloniin elokuun alussa ja työskentelee siellä tammikuun 2016 loppuun.

Annanolli haki residenssiin, koska uskoi, että siellä olisi helpompi keskittyä työskentelyyn. Hän toivoi myös saavansa uusia vaikutteita. Annanolli sanoo uuden ympäristön näkyvänkin töissä.

– Valo on täällä erilainen ja samoin värit, joten vie aikansa, että tutustuu uuteen väripalettiin.

Maaseudun rauha ja hiljaisuus ovat olleet taiteilijalle mieleen.

– Residenssi on loistava paikka irrottautua arjesta ja asettua aivan uuteen ympäristöön. Myös Hôtel Chevillonin pitkä historia tuo oman charminsa. Lähistön metsät ovat uskomattoman kauniita ja Fontainbleau, jossa residenssi sijaitsee, on kaunis pikku tuppukylä.

Kuvataiteilija Tero Annanolli

Kuvataiteilija Tero Annanolli

Vanhassa linnassa on viehättävyyden lisäksi myös haasteensa.

– Ateljee ei ollut heti toimintakunnossa: katossa oli kosteusvaurioita ja sähköt olivat poissa muutaman viikon, joten illalla ei voinut työskennellä. Myös nettiyhteys toimii välillä huonosti, Annanolli kertoo. Hän kuitenkin käytti ajan hyödykseen pyöräilemällä lähiympäristössä ja keräämällä uusia ideoita.

Päivät residenssissä vaihtelevat, ja Annanolli on käynyt myös Pariisissa tutustumassa kulttuurikohteisiin ja hankkimassa taiteilijatarvikkeita.

– Yleensä aamulla luen sähköpostit ja käyn kaupassa, jonka jälkeen aloitan työskentelyn. Aterian valmistamiseen menee aikaa ja sen teen yleensä siestan aikaan, jolloin kaikki liikkeet ovat kiinni. Sen jälkeen jatkan työskentelyä. Joskus aloitan työskentelyn vasta illalla.

Yllätyksekseen Annanolli on päässyt myös treenaamaan ruotsin kieltä, sillä suurin osa Chevillonin taiteilijoista tulee Ruotsista.

– Toukokuussa työskentelen Roomassa,  Circolo Skandinavossa, joten ruotsin kielestä on hyötyä. Pohjoismainen yhteistyö on aina kiinnostanut minua.

Taiteilijaresidensseihin vuodelle 2016 myönnetyt apurahat julkistettiin 22.10.2015 Suomen Kulttuurirahaston verkkosivuilla.

Kuvat: Tero Annanolli