Hae sivustolta

Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana. Haku ymmärtää synonyymit, välilyönnit ja eri taivutusmuodot. Ennakoiva toiminto ehdottaa hakusanoja kirjoittaessasi.
Hae sivustolta
Tiede ja taide
Ohjeet Yhteystiedot

Kulttuurin tukijoukot: Ramona Grönstrand – kohti hyvää elämää

Päivätyössään Ramona Grönstrand työskentelee hankekoordinaattorina Kajaanin kaupungin perusopetuksen hallinnossa. Hän on myös Pohjois-Suomen alueellisen romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja valtakunnallisen romaniasiain neuvottelukunnan jäsen. Grönstrand on myös toiminut kauan paikallisessa Kajaanin kaupungin romanityöryhmässä. Luottamustehtävä Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen johtokunnan jäsenenä tarjoaa Grönstrandille uuden valtakunnallisen vaikuttamisen kanavan.

Millaisia asioita haluat ajaa johtokunnassa?

Nainen istuu olohuoneessa, taustalla ikkuna ja sohva.

Olen puhunut ja toiminut aina aktiivisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Näitä arvoja edustan myös Kannatusyhdistyksen johtokunnassa, jonka jäsenyyden koen kunniatehtävänä. Toivon, että voin rikkoa valkoisuusnormia ja että moninaisuus avaa uudenlaisia näkökulmia Kulttuurirahastonkin toimintaan. Haluaisin tehdä näkyväksi tavallisen ihmisen arkea, jota itse arvostan suuresti. Oma elämäni ja arkeni ei ole aina ollut helppoa. Tiedän, mitä on elämän nurja puoli.

Tutustuin ensimmäistä kertaa Kulttuurirahastoon, kun haimme ja saimme sieltä rahoitusta vuonna 2022 RomForum-esitykseen Kajaaniin. Se käsitteli osallistavan teatterin keinoin moninaisuuden kohtaamista työelämässä. Olin yksi taustaksi kerätyn haastatteluaineiston koostajista sekä keskeisessä roolissa hankkeessa sen alusta loppuun.

Kulttuuri kuuluu kaikille. Taide lisää hyvinvointia ja tarjoaa sisältöä vapaa-aikaan myös heikommassa asemassa oleville.

Mitä uutta on näkyvissä hankekoordinaattorin työmaisemassa?

Suunnitteilla on laaja ryhmähanke, jota Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi. Kajaanin kaupunki on mukana omalla Meidän Aika -osahankkeellaan. Sen teema on yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja huono-osaisuuden torjunta. Tavoitteena on vahvistaa hyviä väestösuhteita, yhdenvertaisuutta, väestöryhmien osallisuutta ja aktiivista toimijuutta. Mikäli tämä ESR-hanke toteutuu, aloitan siinä projektipäällikkönä.

Olen työskennellyt aiemminkin Euroopan sosiaalirahaston tukemissa hankkeissa, esimerkiksi vuonna 2016 toteutetussa Kainuun romanihankkeessa, joka tähtäsi romanien koulutuksen ja työllisyyden parantamiseen.

Romaneja on asunut Suomessa 1500-luvulta asti. Millainen on romanikulttuurin tila nyt?

Suomen romanikulttuurin peruspilarit ovat pysyneet pääosin entisellään, mutta tapoihin on tullut uusia vivahteita. Osa niistä on toivottuja, osa ei. Koemme edelleen arjessa paljon syrjintää esimerkiksi työnhaussa.

Romanikulttuuri on yhteisön sisällä vahva ja samalla ympäristön muuttuessa hyvin joustava. Se on kuitenkin uhanalainen vähemmistökulttuuri. Kulttuurirahasto on päättänyt tukea Suomen romanikielen elvyttämistä sekä romanitaidetta ja romanikulttuuria jopa miljoonalla eurolla vuosien 2023–2030 aikana. Se on hieno päätös.

Kulttuurin tukijoukot -juttusarjassa esitellään ihmisiä, jotka antavat panoksensa tieteen, taiteen ja kulttuurin hyväksi toimimalla Suomen Kulttuurirahaston luottamushenkilöinä tai työntekijöinä.

Kulttuurin kuluttajasta kulttuurin puolustajaksi

Iloinen mies tummassa parrassa ja pikkutakissa katsoo kameraan.
Ilkka Länkinen, johtokunnan puheenjohtaja

Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksellä on ollut merkittävä rooli rahaston historiassa. Yhdistys perustettiin vuonna 1937 järjestämään valtakunnallinen kansalaiskeräys Kulttuurirahaston peruspääoman hyväksi.

Kuluneena vuonna käynnistettiin työ, jonka tähtäimenä oli luoda Kannatusyhdistykselle uusi strategia vuosille 2022–2027. Strategia keskittyy yhdistyksen tarkoituksen, roolin ja suunnan kirkastamiseen sekä tärkeimpien toiminnallisten, strategisten painopisteiden linjauksiin.

Strategiatyö aloitettiin Kulttuurirahaston luottamushenkilöille ja henkilöstölle suunnatulla kyselyllä yhdistyksen toiminnasta ja merkityksestä. Työn pohjaksi kuultiin myös muutamia ulkopuolisia asiantuntijoita aluekehityksestä sekä siitä, miten suomalaisten suhde kulttuuriin on tulevaisuudessa muuttumassa. Varsinaisessa työskentelyvaiheessa syntyivät uudet linjaukset, jotka säätiön johtokunta on nyt hyväksynyt.

Kannatusyhdistyksen tarkoitukseksi kiteytyi, että se osallistaa yhteiskunnan jäsenet edistämään, tukemaan ja puolustamaan suomalaista moniarvoista ja -äänistä kulttuuria.

Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi eli visioksi vuoteen 2027 mennessä syntyi seuraava muotoilu: ”Kulttuurimyönteisyydestä kasvaa monia suomalaisia yhdistävä ja aktivoiva liike, jonka ytimessä on aito dialogi.”

Yhdistys siis kutsuu mukaan itseään suurempaan liikkeeseen suuren joukon suomalaisia ja kannustaa heitä aktiiviseen toimintaan kulttuurin hyväksi. Arvostava, kuunteleva ja aitoon ymmärrykseen pyrkivä vuorovaikutus luo edellytykset jäsenten, erilaisten muiden kulttuurieliittien ja ihan tavallisten ihmisten yhteiselle kulttuurityölle.

”Kulttuuri on ihmisyyttä, joka ei voi sammua. ​Meidät on valittu sen ystäväpiiriin ja soihdunkantajaksi. Olemme osa arvostettua, vanhaa ja yhä vireää ​hyvää tekevää liikettä, ​yhtä Euroopan suurimmista kulttuurin tukijoista.” ​

Strategiassa on kolme keskeistä painopistettä.

Ensimmäinen niistä kutsuu yhdistyksen jäsenistöä kulttuurin soihdunkantajiksi. Jäseninä on laaja-alaisesti tunnustettuja kulttuurin, tieteen ja taiteen tekijöitä ja kokijoita, ja heidän roolinaan on omalla toiminnallaan aktiivisesti kasvattaa kulttuurimyönteisyyttä ja ymmärrystä tieteen ja taiteen merkityksestä tässä ajassa.

Toinen painopiste korostaa Kannatusyhdistyksen roolia sillanrakentajana Kulttuurirahaston ja yhteiskunnan välillä. Sitä tuetaan kohtaamisen ja keskustelun paikkojen luomisella kautta Suomen.

Kolmas painopiste liittyy vaikuttamiseen. Kannatusyhdistyksen tehtävänä on edistää kulttuurimyönteisyyttä myös yhteiskunnallisen päätöksenteon parissa. Yksi työkalu tähän ovat valtakunnalliset ja alueelliset Kulttuurinpuolustuskurssit.

Strategian luominen on ollut iso ponnistus, mutta strategia herää eloon vasta muuttuessaan todeksi. Nyt siis alkaa varsinainen työ, ja siinä työssä jokainen Kannatusyhdistyksen jäsen on tärkeä tekijä viestin viejänä ja kulttuurimyönteisyyden soihdunkantajana.

Ilkka Länkinen
Kannatusyhdistyksen johtokunnan puheenjohtaja

Uusi katse kotikulmiin – Kotiseutuliiton ja Kulttuurirahaston suurhanke tuo eri-ikäiset osallisiksi omaan kotiseutuunsa

Mestarit ja kisällit -hankkeessa lapset, nuoret ja eläkeikäiset kohtaavat kotiseutunsa kulttuurin ja perinnön äärellä. Kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten järjestämissä ryhmissä toimitaan yhdessä, keskustellaan ja tullaan osallisiksi omasta kotiseudusta ja sen ilmiöistä. Tietoja ja taitoja jakamalla eri sukupolvet oppivat vastavuoroisesti toinen toisiltaan. Yhdessä luodut sisällöt avaavat kotiseututyötä uusille ihmisille ja kehittävät uusia paikallisia toimintamuotoja.

Kotiseuturyhmien osallistujat suunnittelevat toiminnan näköisekseen ja toteuttavat sitä kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Ryhmän toimintapaikkana voi olla kaupunki, kaupunginosa tai kylä, kulttuuriperintökohde tai jokin vapaan kansalaistoiminnan tila – mikä vaan, missä ihminen ja kulttuuri kohtaavat.

”Vaikka maailma pienenee ja on verkon kautta kaikkien ulottuvilla, on oma kotiseutu parhaimmillaan lapsille ja nuorille kiinnekohta ja voimavara, jossa rakennetaan vahvat juuret ja kasvetaan osaksi yhteisöä.” – Johtokunnan puheenjohtaja Asko Peltola.

Syksyllä 2018 pilottivaiheella Sodankylässä ja Turussa alkanut toiminta tutustutti eri-ikäiset osallistujat muun muassa entisaikojen ja tämän päivän ostokulttuuriin, kylätalotoimintaan, videoiden tekemiseen ja koulukäsitöiden evoluutioon. Toiminnan laajentuessa valtakunnalliseksi mukaan kutsutaan nyt kaikki sukupolvien välisestä kohtaamisesta syttyvät kotiseututoimijat.

”Pidämme Kulttuurirahastossa arvokkaana sitä, että lapset ja nuoret tunnistavat ja arvostavat omaa kulttuuriaan ja sen perinteitä. Vaikka maailma tavallaan pienenee ja on vähintään verkon kautta kaikkien ulottuvilla, on oma kotiseutu parhaimmillaan lapsille ja nuorille kiinnekohta ja voimavara, jossa rakennetaan vahvat juuret ja kasvetaan osaksi yhteisöä”, toteaa johtokunnan puheenjohtaja Asko Peltola Kulttuurirahastosta.

Irja ja Mikko poronluupelin tiimellyksessä Sodankylässä. Kuva: Hertta Alajärvi

Irja ja Mikko poronluupelin tiimellyksessä Sodankylässä. Kuva: Hertta Alajärvi

Kaksivuotisen hankkeen aikana innostetaan toteuttamaan uudenlaista kotiseututyötä eri-ikäisten kanssa. Hanke tähtää vakiintuneeseen toimintamuotoon kautta maan.

”Uskon, että Mestarit ja kisällit -hankkeessa saamme yhdessä syntymään uusien sukupolvien kotiseututyön malleja, joka tuo lapset ja nuoret mukaan itse toimimaan, tutkimaan ja ottamaan kantaa siihen, mikä on hyvää ja arvokasta omassa asuinympäristössä ja sen kulttuurissa. Tämä on se johtava ajatus, joka intohimoisesti ohjaa kehitystyötämme”, Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Riitta Vanhatalo kertoo.

Suomen Kotiseutuliiton 70-vuotisjuhlavuoden päähankkeella halutaan nostaa erityisesti nuoret sukupolvet toiminnan kohteesta tasa-arvoisiksi kotiseututyön tekijöiksi – omien kotiseutujensa mestareiksi.

Hankkeen toteuttajat

Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja yksi maamme suurimmista kansalaisjärjestöistä. Liiton keskustoimisto, 15 aluejärjestöä ja noin 750 jäsenyhdistystä ympäri Suomen tarjoavat yli 150 000 paikallistoimijalle näköalapaikan paikalliskulttuuriin sekä vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia. Liiton jäsenistöön kuuluu myös 100 kuntaa ja kaikki maakuntien liitot, mikä takaa paitsi alueellisen kattavuuden myös joustavan tiedonkulun ja lukuisat yhteistyömahdollisuudet hallinnon ja ruohonjuuritason toimijoiden välillä. Lisätiedot osoitteesta: www.kotiseutuliitto.fi.

Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö. Se tukee maamme kulttuurielämää myöntämällä apurahoja keskusrahastosta ja 17 maakuntarahastosta tieteen, taiteen ja kulttuurielämän eri aloilla toimiville henkilöille ja yhteisöille. Kulttuurirahastolla on myös omaa kulttuuritoimintaa. Lisätiedot osoitteesta www.skr.fi/hankkeet

Lisätietoja:

Maria Talvitie, Mestarit ja kisällit -hankkeen koordinaattori
maria.talvitie@kotiseutuliitto.fi
045 162 8440

Suunnittelija Olli Vallinheimo, Suomen Kulttuurirahasto
olli.vallinheimo@skr.fi
09 6128 1251

SNAP-valokuvafestivaali alkaa. Valokuvat kertovat, mikä lapsille ja nuorille on tärkeää

SNAP-työpajat

Suomen Kulttuurirahaston rahoittama SNAP-valokuvafestivaali tuo lasten ja nuorten äänen näkyväksi julkisissa tiloissa eri puolilla Suomea.

Kuva: Tuvia

Suomen valokuvataiteen museo ja alueelliset valokuvakeskukset ovat toteuttaneet kuluneen vuoden aikana kolme laajaa, valtakunnallista työpajakokonaisuutta. Pajoja ovat ohjanneet valokuvaan erikoistuneet taidekasvattajat tai pedagogisesti orientoituneet valokuvataiteilijat. Keskeistä työpajatoiminnassa on ollut herätellä lapsia ja nuoria pohtimaan kysymyksiä Mikä on minulle tärkeää ja mihin haluan vaikuttaa?

Festivaali

Festivaalin tapahtumat sijoittuvat Helsingin, Tampereen, Turun, Raaseporin, Oulun, Lapuan, Kuopion, Jyväskylän ja Porin alueille, ympäristöihin ja maakuntiin. Festivaalin avajaisia vietetään lauantaina 10.11 eri puolilla Suomea. Valtakunnallinen festivaalipäivä järjestetään 14.11 Suomen valokuvataiteen museolla.

Lue lisää:

https://www.valokuvataiteenmuseo.fi/fi/hankkeet/snap-lasten-ja-nuorten-valokuvafestivaali