Kuvat ja teksti: Laura Iisalo

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan syövän aiheuttamat kokonaiskustannukset olivat Suomessa vuonna 2014 noin 927 miljoonaa euroa. Autoimmuunisairaudet, joissa häiriintynyt immuunijärjestelmä kehittää potilaan omiin kudoksiin tai elimiin reagoivia vasta-aineita tai T-soluja, ovat toinen kansanterveydellisesti merkittävä tekijä.

Molemmissa sairauksissa on korkea sairastavuuden ja kuolleisuuden riski nykyisistä hoitomuodoista huolimatta, ja niissä on samoja piirteitä. Syöpä johtuu usein häiriintyneestä immuunijärjestelmästä, joka hyökkää vajavaisiin soluihin mahdollistaen näin syöpäsolujen kasvamisen ja jakautumisen.

Kemoterapia on tällä hetkellä yleinen syövän hoitokeino, mutta tutkijatohtori  Zivile Giedraityte uskoo, että tulevaisuudessa kaikkia sairauksia, myös syöpiä, voidaan hoitaa immunoterapian avulla. 2000-luvun alussa kehitetyn menetelmän avulla pyritään aktivoimaan potilaan oma immuunijärjestelmä, jotta se osaa tunnistaa ja tuhota syöpäsolut. Nykyään noin neljäsosa syövistä on onnistuttu parantamaan immunoterapian avulla, mutta menetelmään liittyy riski, sillä immuunijärjestelmän voimistaminen saattaa johtaa autoimmuunisairauden kehittymiseen.

– Uskon, että kaikki sairaudet liittyvät immuunijärjestelmään. Tulevaisuuden hoitomuodot ovat hyvin yksilöityjä ja uskon, että onnistumme kehittämään immuunivasteen, joka on niin tehokas, että se tappaa kehossa olevat syöpäsolut. Onnistuaksemme meidän täytyy oppia ymmärtämään puolustusmekanismeja ja hallitsemaan immuunireaktioita. Mitä enemmän tiedämme, sitä paremmin pystymme sairauksia kontrolloimaan, Giedraityte toteaa.

Keksintö on tieteen suola

Helsingin yliopiston translationaalisen immunologian tutkimusohjelmassa, bakteriologian ja immunologian laitoksella työskentelevä Giedraityte kehittää tällä hetkellä uusia terapiamuotoja munasarjasyöpään, joka on toiseksi yleisin gynekologinen syöpä. Sen ennuste on huono ja kuolleisuus yli 50%.

Giedraityten lopullinen päämäärä on työskennellä itsenäisenä tutkijana. Hän haluaa ymmärtää immuunijärjestelmään vaikuttavia mekanismeja, jotta voi kehittää uusia parannuskeinoja syöpien hoitoon. Päästäkseen lähemmäs tavoitteitaan Giedraityte aikoo viettää lukuvuoden Harvard Medical Schoolin professori Shiv Pillain johtamassa laboratoriossa Ragon-instituutissa Massachusettsissa, Yhdysvalloissa, jossa kaikki tutkimus perustuu immunologiaan.

"Keksinnöt ovat tieteen suola. Biologian kauneus perustuu siihen, että vaikka ymmärrämme paljon, emme tiedä kaikkea." – Shiv Pillai

– Immuunijärjestelmämme on kehittynyt huomaamaan äärettömän määrän taudinaiheuttajia ja vierasaineita. Mutta joskus järjestelmä tuottaa soluja, jotka tunnistavat meidät – se on hinta jonka maksamme vahvasta järjestelmästä, joka suojaa meitä infektioilta, Pillai kuvailee autoimmmuniteetin mekanismeja.

Hänen mukaansa ei ole toista tieteelliseen tutkimukseen paremmin soveltuvaa paikkaa kuin Boston, joka on yksi maailman kansainvälisimmistä kaupungeista. Bostoniin saapuu opiskelijoita ja tutkijatohtoreita ympäri maailmaa, ja tieteellistä tutkimusta tuetaan avokätisesti.

– Saavuin tänne 27 vuotta sitten ja olen edelleen sitä mieltä, ettei ole mitään muuta paikkaa koko maailmassa, jossa olisi mahdollista saada enemmän tieteellistä stimulaatiota. Laboratoriossamme vallitsee hyvä henki ja pallottelemme ideoita keskenämme. Opin edelleen joka päivä jotain uutta, Pillai sanoo.

Tieteellinen yhteisö on myös erittäin kilpailuhenkinen ja itsenäisen tutkijan uran käyntiin saamiseen vaaditaan Pillain mukaan merkittävä tieteellinen löydös. Niin aukesi hänen oma uransa 1980-luvulla, kun Pillai keksi korvike-kevytketjujen olemassaolon ja niiden merkityksen B-solujen kehitykselle, ja samaan hän kannustaa opiskelijoitaan.

– Keksinnöt ovat tieteen suola. Biologian kauneus perustuu siihen, että vaikka ymmärrämme paljon, emme tiedä kaikkea. Jotta voimme edistyä sairauksien hoidossa, meidän täytyy paremmin ymmärtää, kuinka kaikki toimii ja siihen me pyrimme.

Tutkijatohtori Zivile Giedraitytelle myönnettiin vuonna 2021 säätiöiden post doc -poolin apuraha, joka mahdollistaa lukuvuoden tutkimustyön Ragon-instituutissa Massachusettsissa, Yhdysvalloissa.