Määräaikaan mennessä rahasto vastaanotti 290 hakemusta hakusumman ollessa lähes 4,5 milj. euroa. Hakijoista 59 sai myönteisen päätöksen. Apurahojen lisäksi Rahasto varasi 23 500 euroa myöhemmin jaettavia Rantasalmi-palkintoa ja -stipendejä varten. Etelä-Savon Kulttuurirahaston kulttuuripalkinto, arvoltaan 10 000 euroa, luovutettiin taiteen maisteri Riitta Moisanderille. Maakunnallinen Kärkihakeapuraha 40 000 euroa myönnettiin Pieksämäen Seudun Liikunta ry:lle. Vuoden 2019 jako oli yhteensä 705 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 34 % ja taiteen 66 %. Tieteen aloista eniten tukea saivat yhteiskuntatieteet (33 %) luonnontieteet (24 %) sekä maatalous- ja metsätieteet (19 %). Taiteen aloista eniten saivat kuvataiteet (39 %), näyttämötaiteet (21 %) ja säveltaiteet (14 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 58 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli 20 ja apurahojen keskisuuruus lähes 12 000 euroa.

Koululaiset tiedepoluille!

Etelä-Savon rahasto käynnistää omana hankkeenaan koululaisten Tiedepolku-hankkeen, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten tiedekasvatusta kokeilukulttuurin ja ilmiöoppimisen avulla. Mikkelissä toteutettavan kokeiluhankkeen sisältö on suunniteltu yhteistyössä Mikkelin yliopistokeskuksen, LUTin, Mikkelin kesäyliopiston, Mikkelin kaupungin opetustoimen, sekä koulujen ja opettajien kanssa. Tiedepolku-hankkeen toteutusmallia testataan kolmessa koulussa ja kolmella eri luokka-asteella (2.-, 5.- ja 8.-luokka) lasten ja nuorten ikään ja kehitysasteeseen sopivilla teemoilla. Tarkoituksena on kartoittaa toimivia malleja tiedeopetuksen toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen kouluissa. Myöhemmin syksyllä suunnitelmissa on vielä järjestää lapsille ja nuorille suunnattu tiedetapahtuma Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tapahtumien aikataulusta ja ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin.

Etelä-Savon rahasto haluaa edistää myös apurahoin nuorten tiedekasvatusta eri puolilla maakuntaa. Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry sai apurahan Lukiolaisten Akatemia -tapahtuman toteuttamiseen Mikkelissä. Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys ry sai puolestaan tukea MielenTietäjä2019 ja MetsänTietäjä2019 kesäleirien järjestämisen Savonlinnassa ja Punkaharjulla. Mikkelin Ursa ry:lle rahaston tuella hankittavan tähtikaukoputken toivotaan innostavan nuoria tähtitaivaan tutkimukseen ja havainnointiin.

Kärkihankeapuraha Pieksämäen Liikunta ry:lle

Tämän vuoden Kärkihankkeeksi valittiin Pieksämäen Liikunta ry:n ympäristötaidetta ja liikuntaa yhdistävä kulttuurihanke. Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia ympäristötaideteoksia noin 80 km pitkän VedenJakaja-luontoreitistön eri taukopaikoille. Reiteille suunniteltavat teokset ovat pääosin luonnon materiaaleista valmistettuja, luontoon hyvin sopivaa ja sitä kunnioittavia. Teosmääräksi on arvioitu noin 15, joista hieman isompia on 5 ja pienempiä 10. Hankkeen taiteilijat haetaan kaikille avoimen haussa. Osana toteutusta käynnistetään yhteistyö paikallisen erityistaidetoiminnan kanssa, huomioiden taiteilijoiden tasa-arvoisuus ja osallistumismahdollisuudet ympäristötaide-hankkeeseen.

Seitsemän kokovuotista, yksitoista puolivuotista työskentelyapurahaa

Etelä-Savon rahaston myönsi seitsemän kokovuotista työskentelyapurahaa. Tieteen kokovuotisen saivat valtiot. maisteri Anne Hytönen, M. Sc. Anu Kinnunen, oikeust. tohtori Jyri Paasonen ja fil. maisteri Paula Thitz. Taiteen kokovuotiset menivät kuvatait. maisteri Hanna Vahvaselälle, taidegraafikko Ritva-Liisa Virtaselle, ja kirjailija Helena Warikselle.  Vähintään puolivuotisen työskentelyapurahan sai 11 hakijaa eri tieteen ja taiteen aloilta.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa viiteen hankkeeseen

Tänä vuonna maakuntarahastoista ensimmäisen kerran jaettava Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti runsaasti kiinnostusta. Kohdennettua apurahaa oli varattu noin 20 000 euroa ja sitä tavoitteli yhteensä 17 laadukasta korkeatasoista hanketta. Apurahaa myönnettiin alustavaa varausta enemmän, yhteensä 24 000 euroa, viiteen eri puolilla maakuntaa toteutettavaan hankkeeseen. Apurahan saivat Linnalan Setlementti ry yhteislaulutilaisuuksien järjestämiseen, sairaanhoitaja Mia Mattila ja lähihoitaja Anna-Maija Koivisto Vuolingonhovin värit -kuvataidehankkeen toteuttamiseen, tait. maisteri Kaisla Pirkkalainen ja musiikkipedagogi Laura Vartio teatteriesityksiin ja taidetuntien järjestämiseen,  Ristiinan Mielenterveysyhdistys Risla ry lyhytelokuva-hankkeen toteuttamiseen sekä Vaalijalan kuntayhtymä Taidepesulan näyttelyn järjestämiseen.

Tällä kierroksella oli myös ensimmäistä kertaa omana hakualanaan Pelit. Pelien taiteelliseen suunnitteluun tai toteuttamiseen tarkoitettua apurahaa haki kolme hakijaa. Apurahaa, 4 000 euroa, myönnettiin medianomi Elmeri Härköselle Aaron – Musta Peto -virtuaalipelin käsikirjoittamiseen.

Etelä-Savon rahaston kulttuuripalkinto tait. maisteri Riitta Moisanderille

Taiteen puolustajalle, väkevälle visionäärille

Kanta-Hämeen Tammelassa, Letkun kylässä syntyi 1949 tyttö, joka sai kasteessa nimeksi Riitta Marjatta Seppälä. Nuoremman sisarensa Reginan kanssa Riitta kävi opintietä kylän kansakoulusta Someron keskikouluun ja lukioon. Someron lukion humanistisen linjan opiskelijana Riitta opiskeli mm. taidehistoriaa ja kuvataiteita. Olipa lukujärjestyksessä myös kerran viikossa perehtymistä kalligrafiaankin. Koulun kerhotoiminta oli vilkasta ja taiteisiin painottuvaa, koulussa oli tekemisen henki. Opiskelun lomassa käytiin teatterissa, tehtiin omia näytelmiä ja tanssittiin luokkakaverin Rauli Badding Somerjoen ja veljensä Karilla bändin tahtiin. Lapsuudenkodin ja koulun merkityksestä oman elämänsä valinnoille Riitalla on selvä näkemys

"Tieni taiteiden pariin sai kannustavan alun kodista ja kouluista, käsityöläisyyden ja hyvän kädenjäljen kunnioittaminen ovat lapsuuden peruja."

Kuvat ja niiden tekeminen olivat tulleet Riitalle tutuiksi lapsena. Niinpä lukion jälkeen matka vei Helsinkiin, työhön ja opiskelemaan silloiseen Taideteolliseen oppilaitokseen, nykyiseen Aalto yliopistoon. Samassa rakennuksessa kuvaamataidonopetuksen laitoksen kanssa toimi myös osa taideakatemian laitoksista ja Ateneumin taidemuseo. Yhteiset opettajat ja äärellä sijaitseva taidemuseo loivat toimivan monitaiteisen oppimisalustan. Lukion lehtoraatin kelpoisuusvaatimusten mukaiset kasvatustieteen ja taidehistorian tai kansatieteen approbaturit opiskeltiin Helsingin yliopistossa. Kuvaamataidon opettajaksi Riitta valmistui 1974 ja tuli valituksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen didaktiikan lehtorin Jouko Lapintien sijaiseksi tämän sapattivapaan ajaksi. Savonlinnaan saapuminen on piirtynyt Riitan muistiin. Yöjunalta matka jatkui taksilla suoraan Heikinpohjan opettajankoulutustaitokselle pitämään pääsykoetta opiskelijoiksi pyrkiville. Laitoksen edessä kukkivat keltaiset ruusut ja Olavinlinna näkyi työhuoneeni ikkunasta.

Vuoden sijaisuus muuttui elämänmittaiseksi matkaksi, jonka tukikohtana on ollut Savonlinna. Työsarkaa on riittänyt lukuisissa tehtävissä ja rooleissa mm. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksella, Taidelukiossa, Taiteen keskustoimikunnassa, Etelä-Savon taidetoimikunnassa, Artemiassa jne. Työtehtävät ovat vieneet Riitan myös ulkomaille kansainvälisiin projekteihin, kursseille sekä opettamaan yliopistoihin mm. Kööpenhaminaan, Glasgowhun ja Kasseliin. Tuttavaverkosto muodostui laajaksi ja kansainväliseksi ja matkoilta kerättyjä vaikutteita ja oppeja Riitta myös sovelsi aktiivisesti työhönsä.

Vaikka työrytmi oli ripeä, niin arjen ytimessä olivat vahvasti läsnä lapset ja puoliso Kari, jonka kanssa yhteistä taivalta ehdittiin kulkea karvaa vaille viisikymmentä vuotta. Työsarka taiteen puolesta jatkuu myös eläkepäivillä mm. sote-alan eri hankkeiden taidekoordinaattorin tehtävissä Etelä-Savossa.