Takaisin artikkelilistaukseen
Etelä-Karjalan rahasto
Etelä-Karjalan rahastolta apurahoina yli puoli miljoonaa, kulttuuripalkinto Pentti Pylkölle
21.5.2019
Etelä-Karjalan rahaston apurahansaajat 2019. Kuva: Jani Kautto
Etelä-Karjalan rahaston apurahansaajat 2019. Kuva: Jani Kautto
Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Karjalan rahaston apurahat ja palkinnot jaettiin maakuntarahaston 57. vuosijuhlassa Lappeenrannassa 21.5.2019. Määräaikaan mennessä Rahasto vastaanotti 256 hakemusta hakusumman ollessa noin 4 milj. euroa. Hakijoista 43 sai myönteisen päätöksen.

Etelä-Karjalan rahaston 10 000 euron arvoisen kulttuuripalkinnon sai maat. ja metsät. maisteri Pentti Pylkkö. Maakunnallinen Kärkihankeapuraha jaettiin kahden hankkeen kesken. Tekn. tohtori Johanna Naukkarinen ja työryhmä saivat 30 000 euroa tytöille suunnatun Shaking up Tech -tapahtuman järjestämiseen. Toisena Kärkihankkeena kuvataiteilija Atte Paju sai 24 000 euroa Veijo Rönkkösen perustaman Parikkalan Patsaspuiston kunnostamiseen ja ylläpitoon. Vuoden 2019 jako oli yhteensä 530 000 euroa.

Tieteen osuus apurahoista oli 34 % ja taiteen 66 %. Tieteenaloista eniten tukea saivat tekniset tieteet (41 %), luonnontieteet (30 %) ja humanistiset tieteet (22 %). Taiteenaloista apurahoja eniten saivat kuvataiteet (33 %), säveltaiteet (19 %) ja näyttämötaiteet (18 %). Naisten osuus apurahansaajista oli 66 %. Hakemusten läpimenoprosentti oli noin 17 ja apurahan keskimääräinen suuruus noin 12 000 euroa.

Kärkihankkeet tieteeseen ja taiteeseen

Kuvataiteilija Atte Paju sai kärkihankeapurahan Parikkalan patsaspuiston ylläpitoon. Kuva: Veli Granö
Kuvataiteilija Atte Paju sai kärkihankeapurahan Parikkalan patsaspuiston ylläpitoon. Kuva: Veli Granö

Tänä vuonna Kärkihankeapurahaa jaettiin yhteensä 54 000 euroa. Tekn. tohtori Johanna Naukkarisen ja työryhmän hankkeessa järjestetään tytöille suunnattu Shaking up Tech -tapahtuma, jossa on mahdollisuus tutustua tekniikkaan ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen ja sitä kautta saada enemmän innostusta hakeutua opiskelemaan tekniikan alaa. Tapahtuma järjestetään yhdessä LUT-yliopiston, Tampereen yliopiston ja Aalto yliopiston kanssa ja se toteutetaan samanaikaisesti Skinnarilan, Otaniemen ja Hervannan kampuksilla lokakuussa 2019.

Toinen Kärkihankeapuraha myönnettiin kuvataiteilija Atte Pajulle Veijo Rönkkösen perustaman Parikkalan Patsaspuiston kunnostamiseen ja ylläpitoon. ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen (k. 2010) patsaspuisto kerää vuosittain 40 000-50 000 kävijää. Noin 560 betonipatsaan puisto ei saa ylläpitokustannuksiinsa julkista rahoitusta, vaan puistoa hoidetaan pääsymaksujen ja tuotemyynnistä saaduilla varoilla. Parikkalan patsaspuiston hoitamisesta vastaa nykyisin kuvataiteilija Atte Paju. Puiston ylläpitoon kuuluvat mm. patsaiden kunnostus, Veijo Rönkkösen elämäntyöstä kertovan Paratiisin puutarhuri-näyttelyn uudistaminen sekä puutarhan ja muun ympäristön vaatimat huoltotyöt.

Taidetta hoitolaitoksiin -apurahaa haettiin runsaasti

Tänä vuonna maakuntarahastoista ensimmäisen kerran jaettava Taidetta hoitolaitoksiin -apuraha herätti runsaasti kiinnostusta. Maakuntarahasto oli alustavasti varannut hoitolaitoksissa toteutettaviin hankkeisiin noin 20 000 euroa. Apurahaa haki yhteensä 14 korkeatasoista hanketta hakusumman ollessa yht. 163 885 euroa. Apurahaa myönnettiin neljään eri puolilla maakuntaa toteutettavaan hankkeeseen yhteensä 25 000 euroa. Apurahan saivat Karjalan Laulu-Veikot ry mieskuoroesityksien toteuttamiseen hoitolaitoksissa, muusikko Tommi Ollikainen ja kuvataiteilija YAMK Veera Metso ikäihmisille suunnatun Kohtaamisia-konserttisarjan toteuttamiseen, musiikkipedagogi Tuija Rantalainen ja näyttelijä Veini Nupponen runo-, näytelmä- ja musiikkiesitysten toteuttamiseen Etelä-Karjalan senioritaloissa ja lastenkodeissa sekä Savitaipaleen Vanhaintuki ry Naiseuden voima ikääntyessä -valokuvatyöpajojen järjestämiseen Toimintakeskus Suvannossa.

Kokovuotisia kahdeksan, puolivuotisia seitsemän

Tieteen kokovuotisen saivat M.Sc. (Tech) Natalia Araya Gómez, tekn. tohtori Svetlana Butylina, fil. tohtori Ulla Ijäs sekä fil. maisteri Johannes Nokelainen. Taiteen kokovuotiset menivät kuvataiteilija YAMK Tiina Marjetalle, kuvataitelija Atte Pajulle (Kärkihankkeena), kuvataiteilija AMK Jussi Pirttiojalle sekä kuvataiteilija Jouni Viljakaiselle. Seitsemän puolivuotista apurahaa menivät taiteen eri aloille ja saajina olivat tait. maisteri Mikko Haiko, kuvataiteilija Paula Humberg, mus. kand. Marika Hölttä, kuvataitelija AMK Viivi Kiiskinen, teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK Aapo Stavén, kuvataiteilija Heidi Suikkanen ja kuvataiteilija AMK Enni Vekkeli.

Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto maat. ja metsät. maisteri Pentti Pylkölle

muistitiedon tallentajalle, paikallishistorian tutkijalle

Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto 2019 Pentti Pylkölle. Kuva: Jani Kautto
Etelä-Karjalan rahaston kulttuuripalkinto 2019 Pentti Pylkölle. Kuva: Jani Kautto

Pentti Pylkkö syntyi Savitaipaleella Nikkilän kylässä elokuussa vuonna 1941. Jatkosota oli alkanut kaksi kuukautta ennen seitsenlapsisen perheen kuopuksen maailmaan tuloa. Sodan päättymisen jälkeen perhe muutti Taipalsaarelle Pönniälän kylään, josta vanhemmat olivat ostaneet pienen maalaistalon Saimaan rannalta. Kylässä oli paljon lapsia, joista Pentti sai hyviä leikki- ja urheilukavereita. Sodan läheisyys kuitenkin näkyi ja tuntui tuolloin vielä lähes kaikkialla.

Pentti Pylkön koulupolku alkoi Tukiansalmen kansakoulusta 1948 jatkuen Savitaipaleen keskikouluun 1954. Kesken opintojen Pylkön perhe muutti Lahteen, jossa Pentti pääsi jatkamaan opintojaan Lahden Lyseoon. Ylioppilaaksi hän kirjoitti 1962. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen hän aloitti jatko-opinnot Helsingin yliopiston maatalous ja metsätieteellisessä tiedekunnassa, josta valmistui 1968. Työura käynnistyi metsähallituksen palveluksessa jatkuen myöhemmin mm. eri metsäyhtiöiden palveluksessa. Vuonna 1986 Pentti Pylkkö muutti Arja-vaimon ja lasten kanssa takaisin Savitaipaleelle, jonne perustettiin myös oma yritys Karelsilva Oy. Yrittäjävaiheiden jälkeen Pentti Pylkkö jatkoi työelämässä ensin Savitaipaleen kunnan ja sitten Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen palveluksessa aina eläkkeelle siirtymiseen saakka.

Eläkkeelle päästyään vuonna 2005 Pentti Pylkkö suuntautui pitkäaikaiseen harrastuksensa, historian pariin. Erityisesti häntä kiinnostivat vuoden 1918 tapahtumat Savitaipaleella. Muutaman muun samasta aiheesta kiinnostuneen kaverinsa kanssa Pylkkö perustikin työryhmän ja yhdessä he alkoivat tutkia, mitä alueella oli tuolloin tapahtunut. Monet arkistot tulivat vuosien aikana tutuiksi, erityisesti Kansallisarkisto, jota työryhmä kutsuukin historian tutkijan aarreaitaksi. Selvitystyön tuloksena on syntynyt useita kirjoja, mm. Pelon päivät (toim.) 2009, Kauhun kevät (toim.) 2010, Vaiettu vuosi 2013, Punainen viima 2016 sekä Savitaipaleen sankarivainajat 2019. Edellisten lisäksi Pentti Pylkkö on ollut kirjoittajana kolmessa Etelä-Karjalan maakuntayhdistyksen julkaisemassa teoksessa.

Yhtenä merkittävänä saavutuksenaan Pentti Pylkkö pitää Sovinnon muistomerkin pystyttämistä Savitaipaleelle vuonna 2014 julistamaan sovintoa vuosina 1917-1918 erilleen ajautuneiden osapuolten välille. Pylkkö toimi hankkeesta vastanneen toimikunnan puheenjohtajana ja muotoili graniitista valmistettuun muistomerkkiin sanat ”Soikoot sanat sovinnon, tiellä taiston tauonneen”.

Historian tutkiminen ja erityisesti vuosiin 1917-1918 liittyvistä tapahtumista kirjoittaminen ja kertominen pitävät Pentti Pylkön edelleen aktiivisena. Historian lisäksi hänen harrastuksiinsa kuuluvat liikunta, sotaveteraanityö, vapaaehtoinen maanpuolustustyö, ilmailu ja mehiläisten hoitaminen. Iloa ja uutta sisältöä elämään tuovat myös yksitoista lastenlasta, jotka vierailevat isovanhempiensa luona Savitaipaleella.