Taide²-apurahalla laajoja ja uudistavia taidehankkeita

Suomen Kulttuurirahaston Taide²-apurahan tarkoituksena on mahdollistaa korkeatasoisten taidetuotantojen tarjoaminen laajemmille yleisöille. Apuraha on tarkoitettu niiden keinojen etsimiseen, joilla taiteellisesti laadukkaat tuotannot voivat saavuttaa suurempia yleisöjä. Apurahalla voidaan luoda uusia malleja yhteistyölle vapaan kentän ja olemassa olevien instituutioiden välille, kehittää jo toteutettua tuotantoa tai vaikkapa mahdollistaa kiertuetoimintaa laajemman yleisön tavoittamiseksi. Apuraha on suunnattu taiteen alan laitoksille ja rekisteröityneille yhdistyksille.

Elokuun 2019 haussa Taide²-apurahoja myönnettiin viisi:

• Arts Management Helsinki Oy: TRASH HEROES -tanssikiertuehankkeen toteuttamiseen, 100 000€
• European theatre collective association ry: New Theatre Helsinki -kiertuehankkeen toteuttamiseen, 200 000€
• Runoyhdistys Nihil Interit ry: Runografi-kritiikkisivuston ja -keskustelualustan toteuttamiseen, 120 000€
• Suomen Benelux-instituutin säätiö sr: AISTIT / coming to our senses -hankkeen toteuttamiseen, 180 000€
• Uusinta-kamariyhtyeen kannatusyhdistys ry: MODERNI KLASSIKKO -pedagogis-taiteellisen konserttisarjan toteuttamiseen, 100 000€

Maahanmuuttajille kaivataan teatteria, jonka esityksiä tehdään yhdessä suomalaisten kanssa

Kansainvälinen European theatre collective toteuttaa Taide²-apurahalla kolmivuotisen esittävän taiteen hankkeen, joka antaa äänen ja kasvot nopeasti kasvavalle maahanmuuttajaväestölle Helsingissä ja koko Suomessa.  Tavoitteena on saada aikaan pysyvä New Theatre Helsinki -esitystila (NTH), joka tarjoaa monimuotoista interkulttuurista taidetta.

– Toimintamallia voidaan soveltaa niin, että tila voidaan perustaa joko täysin omaan ja erilliseen tilaan tai se perustetaan jonkin olemassa olevan esittävän taiteen tilan yhteyteen, kertoo hankkeen vetäjä, näyttelijä ja ohjaaja David Kozma.

Tavoitteena on saada myös koottua kaikki tarvittavat resurssit kuten taiteellisen työn tekijöiden joukko ja tukihenkilöstö, joka vastaa yleisötyöstä, viestinnästä ja markkinoinnista, taloushallinnosta sekä tekniikasta. Kozma tähtyää myös kulttuuriministeriön suuntaan, joka päättää valtionosuusjärjestelmän (VOS) kautta muun muassa teattereiden tuesta.

"Monet elävät välitilassa. He eivät ole suoraan yhteydessä omaan kulttuuriinsa, mutta eivät pääse mukaan uuteen kulttuuriin."

Pääkaupunkiseudulla asuu jo yli 200 000 vieraskielistä, jotka puhuvat yli 200 kieltä ja joiden kulttuuriperinne on hyvin laaja. Ennusteiden mukaan ulkomaalaistaustaisten määrä kaksinkertaistuu, ja vuoteen 2035 mennessä he ovat neljännes väestöstä.   

– Monet elävät välitilassa. He eivät ole suoraan yhteydessä omaan kulttuuriinsa, mutta eivät pääse mukaan uuteen kulttuuriin. Niinpä oman kansan ja uuden kotimaan perinne muodostavat kolmannen kulttuurin, Suomen oman kulttuurin, Kozma kuvaa.

David Kozmalla itselläänkin on tuntumaa välitilaan. Romanianunkarilainen tuli Tampereen teatterikesään Andrei Muresanu -teatterin kanssa vuonna 2005 ja jäi maahan. Suuri muutos ei ole näkynyt teatterialalla.

– Tuntuisi kuitenkin luontevalta, että uusien tulijoiden ja tekijöiden näkökulma pääsisi esille Helsingin kaupunginteatterissa. Näin tapahtuu esimerkiksi Berliinin Gorki -teatterissa, sanoo Kozma.

Vaikka New Theatre Helsingillä ei ole vielä omaa tilaa, European theatre collective tuottaa parhaillaan Näkymätön Suomi -esitysten sarjaa. Siinä nostetaan esiin ammattiryhmiä, joissa monet työntekijöistä ovat lähtöisin eri maista.

Rakennuksilla on työntekijöitä, jotka työskentelevät useimmiten alihankkijoiden palveluksessa. He liikkuvat rakennusprojektista toiseen. Monet eivät osaa suomea ollenkaan. ”Rakentajat”-esitys pohjautui haastatteluihin, joita Kozma, suomenruotsalainen Nina-Maria Häggblom ja virolainen Piret Jaaksi tekivät.

– Tulevaisuudessakin tavoitteena on tällainen eri taustan omaavien tekijöiden yhteistyö, Kozma toteaa.

Seuraavaksi ovat vuorossa ”Kuljettajat” joulukuussa. Kozma kertoo, että ratikkaa ja bussia kuljettavat sekä ruokalähetit ovat kertoneet tarinoitaan työryhmälle, joka on kirjoittanut niiden pohjalta monologin.

Teksti: Marja Salmela