tuvat tutkimustulokset ovatkin olleet
ristiriitaisia.
Tuloerot – kiihdyttävä vai
hidastava voima?
Tuloeroja perustellaan usein sillä, että ne luovat kannustimia ponnistella.
Klassisen talousteorianmukaan tuloerot voivat edistää talouskasvua, kun
varoja kanavoituu rikkaille, jotka voivat investoida talouteen.
1980-luvun jälkeen modernit teoriat ovat tarjonneet esimerkkejä mekanismeista, joiden kautta tuloerojen
vaikutus kasvuun voi olla myös päinvastainen.
– Kasvua jarruttavat esimerkiksi
konfliktit, jotka yleistyvät usein eriarvoisuuden lisääntyessä. Eriarvoisuus voi myös näkyä koulutusmahdollisuuksissa, jolloin kaikki eivät pääse
hyödyntämään omia kykyjään ja kerryttämään yhteistä hyvää. Lisäksi eriarvoisessa yhteiskunnassa taloudellisen ja poliittisen vallan keskittyminen
voi heijastua päätöksentekoon.
Tuomisen oma tutkimusaineisto kattoi yli 20maata, pääasiassa edistyneitä länsimaita, ja parhaimmillaan lähes
sata vuotta.
– Tarkastelin sekä väestön rikkaimman prosentin tulo-osuutta että sen muutoksia suhteessa myöhemmin havaittuun talouskasvuun.
Tutkimus osoittaa useissa asetelmissa, että korkeilla tuloeroilla on yhteys
alhaisempaan talouskasvuun. Erityisen merkittävä on ylimmän prosentin tulo-osuuksien taso, joskin yhteys
kehittyneissä länsimaissa on alkanut
heikentyä sotien jälkeen, kun vauraus
on kasvanut.
Tuominen saa vahvistusta tuloksilleen useista muista tuoreista tutkimuksista.
– Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) raportin mukaan tulojen uudelleenjako rikkailta
köyhille ei välttämättä hidasta talouskasvua. Lisäksi OECD:n tuoreet raportit puoltavat tasaisempaa tulonjakoa.
Elina Tuominen sai vuonna 2013
kokovuotisen apurahan väitöskirja-
työn loppuunsaattamiseen. Tuomi-
nen oli ehtinyt nostaa neljän kuu-
kauden erän apurahastaan, kun hän
sai mahdollisuuden jatkaa väitös-
työtään Suomen Akatemian rahoit-
tamassa hankkeessa. Hän päätti
luopua apurahan loppuosuudesta.
– Olin hyvin ilahtunut myön-
netystä apurahasta. Sen turvin
saatoin nauttia apurahatutkijan
vapaudesta ja jatkaa väitöstyöni
parissa heti edellisen rahoitukseni
päätyttyä. Toimeentulon kannalta
usean vuoden sopimus kokopäi-
väisenä tutkijana kuitenkin hou-
kutteli. Myös monet käytännön
asiat sujuvat yliopistolla helpom-
min, kun olen täällä työsuhteessa,
sanoo Tuominen.
Tuominen harkitsi myös mah-
dollisuutta jättää apuraha myö-
hemmin käytettäväksi.
– Siinä tapauksessa Mela kui-
tenkin edellyttiMyel-vakuutus-
maksujen maksamista etukäteen
koko ilmoitetulta apurahakau-
delta. Toisaalta ei ollut myöskään
varmuutta siitä, onnistuisiko apu-
rahan tarkoituksen muuttaminen
väitöksen jälkeiseen tutkimuk-
seen. Niinpä päädyin keskeyttä-
mään apurahan.
Nyt Tuomisen väitöskirja on esi-
tarkastuksessa, ja hän väittelee
todennäköisesti vielä tämän vuo-
den puolella.
Apuraha jäi, tutkimus
valmistuikin työsuhteessa
Talouskasvu on
monen tekijän summa
Tuomiselta on joskus kysytty, mikä olisi optimaalinen tulonjako.
– Siihen en osaa vastata. Tietystä
tulojakaumasta ei automaattisesti seuraa tietty kehitys, vaan taloudessa toimii lukuisia voimia, joiden vaikutukset
ja voimasuhteet eivät ole selviä. Osa
niistä vaikuttaa nopeasti, osa hitaammin ja jotkut myös toisiaan vastaan.
– Tärkeää on pitää mielessä, että
tuloerot eivät ole luonnonlaki, vaan
niihin voidaan puuttua. Keinot tulonjaon tasaamiseksi on silti valittava tarkasti, jotta talous hyötyy.
Tutkijan huoli tulevasta
Tuloerot ovat monissamaissa kääntyneet kasvuun 1980-luvulta alkaen, ja
asiasta keskustellaan kiivaasti.
– Nykykeskustelussa näyttää korostuvan näkemys tuloerojen hyvistä vaikutuksista talouskasvuun. Se
voi johtua osin siitä, että tämä näkemys tunnetaan, mutta motivaatio sen
esille tuomiseen voi olla muuallakin.
Toivon, että keskustelussa tuotaisiin
esille useampia näkökulmia, koska ilmiö on monimutkaisempi kuin usein
esitetään.
Itse tuloerojen kasvu panee ajattelemaan paitsi yksilöiden, myös koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen tulevaisuutta.
– Pyritäänkö koulutuksella tarjoamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet? Vai heikennetäänkö heikkojen
asemaa eriarvoistamalla koulutusta ja aiheutetaan sillä suurempia ongelmia tulevaisuudessa? Elina Tuominen pohtii.
27
