Tammenlastuja_3_2010 - page 11

11
Opiskelijat tekivät kurssin edetessä
myös intiimin omakuvan.
Opetuksessa yhdistyivät kahden
kuvataiteilijan kokemukset ja näke-
mykset niin ammatista kuin elämäs-
täkin. Opiskelijat käyttivät heitä myös
malleinaan.
– Yhdessä opettaminen oli haus-
kaa. Meidän innostuksemme rohkaisi
kurssilaisia heittäytymään tehtäviin.
Siitä voi olla heille hyötyä myöhem-
minkin, Retulainen arvioi.
Kurssin ohjelmaan sisältyivät ret-
ket Taidekeskus Retrettiin, Uuden Va-
lamon luostariin sekä Mikkelin taide-
museoon ja Taidekeskus Salmelaan.
Retretin päänäyttely Helene Schjerf-
beck ja taiteilijasisaret esitteli laa-
jasti suomalaisten naistaiteilijoiden
tuotantoa 1800-luvun alkupuolelta
vuosisadan vaihteeseen. Naistaiteili-
jat joutuivat raivaamaan tiensä mies-
ten hallitsemaan taidemaailmaan, sillä
heitä pidettiin vielä 1800-luvun puoli-
välissä kummajaisina.
– Tämä hieno näyttely otti voimak-
kaan suhteen suomalaiseen muotoku-
vamaalaukseen. Se oli tärkeä osa kurs-
siohjelmaa, Retulainen sanoo.
Taide puhuu aikansa kieltä
Suomessa muotokuvaan liittyy aggres-
sioita ja vihamielistä kommentointia.
– Muotokuvia voi jokainen arvos-
tella. Uutisoinnissa haetaan sensaatioi-
ta, työ saatetaan kyseenalaistaa jo ot-
sikossa. Tällaiseen provosointiin yleisö
lähtee helposti mukaan, Retulainen sa-
noo. – Kieli muuttuu, myös taiteen kie-
li, hän muistuttaa.
– Muotokuvatilaus asettaa taitei-
lijan todella stressaavaan tilanteeseen
omiin taidetöihinsä verrattuna. Työil-
mapiiri saattaa olla hyvin kielteinen,
Merenmies sanoo.
– Muotokuvasta pitäisi kuitenkin
tulla taiteilijan uran paras työ, sehän
sijoitetaan yleensä julkiselle paikalle
jatkuvasti nähtäville. Tämä on suun-
naton haaste.
– Toivon, että kurssilaiset rohkais-
tuvat tekemään muotokuvia. Tämä on
vaativa ja tärkeä kuvataiteen alue, An-
na Retulainen sanoo.
– Yllytimme opiskelijoita säilyttä-
mään identiteettinsä myös muotokuvaa
tehdessään, jotta teos syntyisi omasta
sisimmästä, ei ulkoisten väärien odo-
tusten ja ennakkoluulojen määrittämä-
nä. Jokainen haluaa miellyttää ja olla
muiden hyödyksi, mutta taidetta ei voi
tehdä muiden ehdoilla, Elina Meren-
mies korostaa.
l
w
Elina Merenmies istui kurssilla
myös mallina. Tiina Vainio (vas) ja
Maarit Puhakka töidensä ääressä.
w
Opettajat Anna Retulainen (vas.) ja Elina
Merenmies rohkaisivat kurssilaisia tekemään
muotokuvia ja heittäytymään työhön eettisyydestä
ja taiteilijan identiteetistään tinkimättä.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...28